Raamatussa alkuparatiisissa mies ja nainen olivat alasti, eivätkä hävenneet alastomuuttaan. Vasta syntiinlankeemus toi tarpeen pukeutua. (En tiedä, mikä lienee muslimien käsitys tästä lankeemusta edeltäneestä alkutilasta)
Sitten Uudessa Testamentissa Paavali puhuu jotain laista tietämättömistä ihmisistä ja siitä, miten laki herättää synnintunnon yms.
" Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, "
Alastomina kirmaavia alkuasukkaita voisi pitää laista tietämättöminä ainakin.
Minusta islamin pukeutumisohjeiden käytäntö viittaa perisynnin läsnäoloon. Tämä on sikäli vinha havainto, ettei islam tunnusta perisyntiä (Aabra-hamin tiedonanto).
Miten islam opettaa, onko lankeemuksella ja pukeutumisohjeilla jotain suhdetta? Ja miten suhtaudutaan alastomiin heimoihin?
Sitten Uudessa Testamentissa Paavali puhuu jotain laista tietämättömistä ihmisistä ja siitä, miten laki herättää synnintunnon yms.
" Sillä kun olimme lihan vallassa, niin synnin himot, jotka laki herättää, vaikuttivat meidän jäsenissämme, niin että me kannoimme hedelmää kuolemalle, "
Alastomina kirmaavia alkuasukkaita voisi pitää laista tietämättöminä ainakin.
Minusta islamin pukeutumisohjeiden käytäntö viittaa perisynnin läsnäoloon. Tämä on sikäli vinha havainto, ettei islam tunnusta perisyntiä (Aabra-hamin tiedonanto).
Miten islam opettaa, onko lankeemuksella ja pukeutumisohjeilla jotain suhdetta? Ja miten suhtaudutaan alastomiin heimoihin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kristillisen teologian totuudesta? Kristinusko on ainoa uskonto jolla on perisyntioppi - Paavalin kehittämä- oppi jota Jeesus itsekään ei vielä tuntenut.
käsitystä "perisynti", jonka mukaan kaikki ihmiset
olisivat perisynnin turmelemia ja kadotettuja. Se
on katolisen kirkon kehittämä oppi, jolla pyrittiin
saamaan lapsikasteelle legimiteetti.
UT:n mukaan Jeesus on sovittanut maailman synnin
eli perisynnin!
on Paavalista lähtöisin. Jeesus ei ole sovittanut kenenkään syntejä, edes omiaan.
Paavali kirjoittaa 2. Kor 5:19
"Sillä Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman
itsensä kanssa, eikä lukenut heille heidän rikko-
muksiaan".
Jeesus sovitti ristinkuolemallaan maailman synnit.
Uusi-testamentti ei tunne perisyntiä. Se on kato-
lisen kirkon keksintö.
miten Raamattua on tässä kohden ymmärrettävä, perisynti ei tietenkään esiinny pelkästään katolisessa teologiassa. Se kuuluu myös olennaisena osana protestanttisiin teologioihin.
Esimerkiksi Augsburgin tunnustuksessa todetaan:
"Edelleen seurakuntamme opettavat, että Aadamin lankeemuksen jälkeen kaikki ihmiset, jotka lisääntyvät luonnollisella tavalla, syntyvät synnissä, so. ilman jumalanpelkoa, ilman luottamusta Jumalaan sekä pahan himon hallitsemina, ja että tämä alkusairaus ja perisynti on todella synti, joka tuomitsee ja tuo jo nyt mukanaan iankaikkisen kuoleman niille, jotka eivät kasteen ja Pyhän Hengen voimasta synny uudestaan.
Seurakuntamme tuomitsevat pelagiolaiset ja muut, jotka väittävät ettei perisynti ole synti..."
Ajastus perisynnistä kuuluu myös Suomen ja Ruotsin evankelis-luterilaisten kirkkojen teologiaan, kuten myös 1580 julkaistussa ja ao. kirkkojen hyväksymässä Yksimielisyyden ohjeessa todetaan:
"Ensiksi on varmaa: Ei riitä, että kristityt pitävät syntinä ja tietävät synniksi teoin tapahtuvan Jumalan käskyjen rikkomisen. Ennen kaikkea on todella pidettävä syntinä ja synniksi tiedettävä se kauhea, pöyristyttävä perinnöllinen sairaus, joka on turmellut koko ihmisluonnon. Se on jopa pääsynti, kaikkien tekosyntien juuri ja lähde. Tohtori Luther sanoo sitä luonnon- eli persoonansynniksi 5 antaen ymmärtää, että ihmisen luonto ja persoona on syntinen, vaikka hän ei ajattelisi, puhuisi eikä tekisi mitään pahaa, mikä kuitenkin on ihmisluonnolle mahdotonta esivanhempiemme lankeemuksen jälkeen. Luonnon ja persoonan on perisynti hengellisenä leprana perin pohjin, läpikotaisin myrkyttänyt ja turmellut Jumalan silmissä. Siitä turmeluksesta, ensimmäisen ihmisen lankeemuksen perusteella, Jumalan laki syyttää luontoamme eli persoonaamme ja tuomitsee sen. Siten me olemme luontomme (Ef. 2:3) puolesta vihan, kuoleman ja kadotuksen lapsia, jos ei Kristuksen ansio pelasta meitä siitä tilasta."
Hyvin samantapainen käsitys on myös uskonpuhdistajilla Ulrich Zwingli ja Jean Calvin, joiden mielestä synti kuuluu ihmisluonteeseen nimenomaan alkuperäisestä, Paratiisissa tapahtuneesta lankeemuksesta johtuen.
koko perisyntiopin kehitti kirkkoisä Augustinus,
ja hänen opetuksensa kautta tuo oppi omaksuttiin
silloisen katolisen kirkon dogmeihin ja sen jälkeen
lähes kaikki protestanttiset kirkot hyväksyivät
tuon opin.
Näin sen tähden, että se loi vankan aseman lapsi-
kasteopille ja se legitimoi tämän käytännön.
...korosti perisyntioppia ja uskonpuhdistajat puolestaan pitivät Augustinusta arvossa. Täsä johtunee - käsittääkseni - että perisyntioppi on vielä korostuneempi monissa protestanttisissa kirkkokunnissa kuin roomalaiskatolisessa kirkossa, joka nojautuu teologiassaan pikemminkin aristoteliseen Tuomas Akvinolaiseen kuin uusplatonistiseen Augustinukseen.