Kertokaa tässä ne syyt:
*Miksi olet pettynyt liiton toimintaan?
*Miten tämä näkyy sinun harrastuksessasi?
*Mitä harrastat koirasi kanssa?
*Mitä asioille voisi tehdä?
*Miten voisit itse vaikuttaa toimintaan eheyttävästi?
Olisi mukavaa jos mainitsisit oman paikkakuntasi tyyliin Etelä-Pohjois-Varsinais-Suomi, jne..ei tietenkään pakko. Mennään sitten seuraavaksi paljon viisaampina kentälle!
*Miksi olet pettynyt liiton toimintaan?
*Miten tämä näkyy sinun harrastuksessasi?
*Mitä harrastat koirasi kanssa?
*Mitä asioille voisi tehdä?
*Miten voisit itse vaikuttaa toimintaan eheyttävästi?
Olisi mukavaa jos mainitsisit oman paikkakuntasi tyyliin Etelä-Pohjois-Varsinais-Suomi, jne..ei tietenkään pakko. Mennään sitten seuraavaksi paljon viisaampina kentälle!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Kertokaa tässä ne syyt:
*Miksi olet pettynyt liiton toimintaan?
- Unohti kansallisten laijien harrastajat vuonna 1990 eikä sen jälkeen ole muisti palautunut.
*Miten tämä näkyy sinun harrastuksessasi?
*Mitä harrastat koirasi kanssa?
- En ole enää liiton jäsen, joka olin sitä ennen jopa fannaatiinen liiton kannattaja.
Kilpailullisesti fh-ja metsäjälkeä, harjoittelen suojelua - hakua - etsintäkoetta, ja toimin kaikissa toimitsijatehtävissä, kortillisena.
*Mitä asioille voisi tehdä?
- vaatisi suuren enemmistön ryhdistäytymistä, ja suojelun rinnalle muut lajit tasavertaisiksi, ja suhteet kuntoon esim. spkl
*Miten voisit itse vaikuttaa toimintaan eheyttävästi?
- En pahemmin, koska toimin spkl,n jäsenyhdistyksessä, paikallisen kituvan alaosaston kanssa meillä on toimiva yhteistyö, mutta liiton tilaa se ei auta.
Kiitos vastauksesta!
En tosiaan kamalan perillä ole toiminnasta aikaisemmin ja nyt, mutta kun näitä katselee, niin huomaa ihmisetn olevan todella vihasia. En usko minkään jäsenistön/liiton/hallituksen sivuuttavan näin suurta ihmismäärää, mikäli tällainen ry vielä halutan jatkossa nähdä eheänä sekä lajien tasavertaisuutta.
Tässäpä meille haastetta. Silti tuntuu kurjalta että kiistaa tulee milloin mistäkin, ei tässä uudet henkilötkään varmaan pahuuttaan neuvoja kysele tai ole asioista kiinnostunut. Jostain on alettava.
Itse olen vasta 2kk ollut liiton jäsen =)
*EN ole pettynyt "liiton" toimintaan.
Liittohan olemme me jäsenet, (eivät ne jotka ovat eronneet)Miksi oletat niin?
* Tämä pettymättömyys näkyy ahkerana harrastamisena ja toistenkin auttamisena toivottavasti jatkossakin.
* Jälkeä, niin metsässä kuin pellolla, hakua, suojelua, kuin myös näyttelyttämistä.
* Asioille voisi hyvin tehdä olemalla aktiivinen ihan konkreettisella tasolla, kaikkien ei tarvitse olla siellä varsinaisilla vastuupaikoilla.
* Näin ainakin yritän.
jäsenet...tätä on kyllä kuultu ennenkin, mutta liitto asettaa ne puitteet ja säännöt harrastamiselle ja ohjaa alaosastojen toimintaa, ja ne päätökset tekee kuitenkin aika pieni porukka.
Ja turha taas sanoa, että mene itse ja tee paremmin...
Epäkiitollinen tehtävä, ei käy kateeksi, mutta on päätöksiä jotka olisi saanut jäädä tekemättä.
Itse harrastan pääasiassa jälkeä, hakua ja jonkun verran näyttelyitä on kierretty.
Itse olen mielestäni kokenut asian niin, että kansalliset lajit on ajettu alas ja siinä mielessä olen todella pettynyt, tämän vuoden jäsenmaksu on maksamatta ja olen siirtynyt spkl:n alaiseen toimintaan.
Aktiivinen olin mielestäni ihan konkreettisella tasolla, kaikissa ao:n tapahtumissa töissä erilaisissa vastuullisissakin tehtävissä, touhu vaan ei enää ollut sitä mitä joitakin vuosia sitten.
Tuntui, että se jokin puuttui...
Kiitos vastauksestai!
Juu, en siis ihan ole kärryillä, että kuka on eronnut tai osallinen, siitä tämä oletus. Nyt huomasin, että se oli hiukan hätiköity. Anteeksi.
En ole kauaa harrastant mutta hinkua olis kyllä ihan aktiivina mukana olla, mut tää kiukku mikä täällä näkyy, on hiukan pelottavaa. Se ei kuitenkaan minun harrastusta haittaa. Kunhan kysyin =)
ei kannata hätkähtää, ei se tuolla kentillä ole tällaista kuin tällä palstalla.
Ei ihmiset niin kiukkuisia oo, pääasiassa siellä kuitenkin on hyvä meininki, ihmisten mielissä olevat epäkohdat vaan on niin helppo kärjistää täällä, kun voi anonyymisti kirjoittaa.
Usein näissä kirjoitteluissa on mukana sellaisia, jotka eivät ko. rodusta oikeasti tiedä mitään, kiva vaan hämmentää soppaa, muutama kärkäs kommentti ja parikymmentä vastausta on taattu, en tosin itseäni siihen kastiin laske...
Juu, olen ja tykännyt kentällä, että mukavaa porukka siellä on. Kyllä nämä palstat on kai aina vähän tällaisia..
Tässä muutamia epäkohtia mielestäni, on niitä tietysti muitakin, mutta nämä nyt tuli mieleen:
Jalostustoimikunnan toiminta vaikuttaa vähäiseltä, liiton palstalla ollut ehdotus sen jakamisesta linjojen mukaan kuulostaisi hyvältä. Lisäksi nykyinen pentulista on onneton.
Pevisaan pitäisi ehdottomasti saada lisää tutkimuksia, hyviä olisi vaikka kuvauspakko olat, polvet ja selkä sekä haimatutkimus.
JTO on melkoinen rimanalitus varsinkin laajuudeltaan verrattuna monen muun rotujärjestön tuotokseen.
SPL-kasvattajaksi on liian pienet vaatimukset, joten titteli on ainakin minulle yhtä tyhjän kanssa.
Joskus taisi olla se koirien terveystietojen kysely, eipä ole sen tuloksista mitään kuulunut vai onko?
Nämä epäkohdat eivät nyt harrastamista haittaa, mutta jos tarvisi pentua etsiä niin olisihan se helpompaa jos osa näistä olisi kunnossa.
Olen itse harrastanut sakemannin kanssa suojelua
liki kymmenen vuotta liitto on riitainen ei
vältämättä omasta tahdostaan olisiko muilla
rotu järjestöillä sormensapelissä kun tyrkitään
milloin minnekkin päin joten ÄLKÄÄ REPIKÖ VAAN
RAKENTAKAA YHDESSÄ PAREMMAT HARRASTE MAHDOLLISUUDET
MEILLE TASAMAAN TALLAAJILLE SILLÄ SE ON KAIKKIEN
ETU JOS ON MUKAVAA HARRASTAA KOIRA URHEILUA JOS
PUITTEET ON KUNNOSSA
** SPL-kasvattajaksi on liian pienet vaatimukset, joten titteli on ainakin minulle yhtä tyhjän kanssa ***
Tuntuu aika kovalta heitolta. Mitä nykyisen SPL-kasvattajakurssin valintakriteereihin ja kurssin sisältöön pitäisi noin niin ku ensimmäiseksi lisätä / muuttaa / ottaa pois?
Olen itse kyseisen kurssin suorittanut kaksi vuotta sitten ja ainakin minä sain tehdä sen vuoden ajan oikeasti töitä, sekä kirjallisia että käytännön harjoituksia.
No tulosvaatimus omakouluttamalla koiralla pitäisi olla korkeampi kuin BH. Esim. tulos kansallisen lajin kolmosluokasta tai tulos suojelun ykkösluokasta.
Lisäksi SPL-kasvattajalle voitaisiin asettaa joitakin vaatimuksia, esim. antaa pennuilleen terveystakuun (=siis korvaa jos jotain vikaa löytyy) ja että kasvateista pitää kuvata virallisesti vähintään tietty prosenttiosuus.
Mutta eihän tämmöiset tule tuskin koskaan toteutumaan, kun kaikkienhan pitää saada kasvattaa ihan millaista paskaa tahansa SPL-kasvattajan tittelin alla.
Tiedän, että tästä koetuloksesta kurssivaatimuksena on keskusteltu ja se olisi varmasti ihan hyvä kriteeri mutta...
Kennelliiton tietojen mukaan kaikista rekisteröidyistä palveluskoirista noin 10 % on jonkinlainen koetulos maastosta ja suojelukoetulos noin 2 % palveluskoirista.
Saattaisi tulla alkuun pula kurssilaisista ja toisaalta tulokset eivät periydy.
Koirakauppa on esinekauppaa ja sitä säätelevät voimassa olevat erityisesineiden kauppaa koskevat lait. Kasvattaja voi oman harkinnan mukaan antaa esim. terveystakuun pennulle. Sellaisia kasvattajia löytyy mm. SPL-listalta.
Koirapuolella ollaan kyllä aika herkästi syyttämässä kasvattajaa kaikista mahdollista pennussa / koirassa ilmenneistä vaivoista, sairauksista ja virheistä.
Hevosmiehet ovat tässä suhteessa reilua porukkaa. Ostetaan varsa ja katsotaan mitä siitä tulee. Jos ei tule juoksijaa / ratsua niin asia hyväksytään eikä niistä kaupoista lähdetä jälkeen päin turhaan tappelemaan, jos kaupat on aikanaan muutoin tehty rehellisesti.
Mielestäni kaikki harrasteliitot ovat enemmän tai vähemmän riitaisia. Johan 80-luvulla kultaiset noutajatkin eriytyivät kahteen liittoon. Tämän hetkistä tilannetta en tiedä...
Ihminen on ihminen on ihminen eli mitä enemmän ihmisiä liitossa, sitä enemmän mielipiteitä.
Kaikkiahan ei tarvitse kuunnella eikä se oma mielipidekään ole aina oikea.
Siinä olen samaa mieltä, että enemmän suvaitsevaisuutta ja vähemmän fundamentalismia ja toisten kyräilyä. Yhteen hiileen puhaltamalla asiat etenee.
*Miksi olet pettynyt liiton toimintaan? En ole pettynyt.
*Miten tämä näkyy sinun harrastuksessasi? - ei mitenkään -
*Mitä harrastat koirasi kanssa? tottis, suojelu, jälki, haku, näyttely, esine
*Mitä asioille voisi tehdä? vetää yhteen hiileen, ymmärtää eri ihmisten erilaiset harrastustarpeet. Leben und leben lassen.
*Miten voisit itse vaikuttaa toimintaan eheyttävästi? Toimimalla samalla ajatuksella niin kentällä kuin palstoillakin.
Minä olen tuoreena saksanpaimenkoiran omistajana varsin pettynyt siihen, että alaosastojen toimintaan ei pääse mukaan. Liiton ensimmäinen jäsenyysvuosi jää taatusti minun kohdallani myös viimeiseksi.
Olen harrastanut kansallisia lajeja aiemmin, en tunne suojelua lainkaan. Soitin kolmeen alaosastoon enkä päässyt mihinkään treenaaman, yksi ainoa sanoi, että voin tulla kentälle katsomaan, "kestääkö pää edes kattoa, kun koiraa treenataan". En ole mikään ituhippi, nykyisellä tokokentällä minua pidetään omituisena ja kovahkona kouluttajana, mutta sanoin rehellisesti soittaessani, että en tunne suojelua lajina lainkaan, enkä näin ollen tiedä, onko koirastani siihen tai olenko itse kykenevä koiraani siinä ohjaamaan.
Niin että tervetuloa saksanpaimenkoirien mukavaan maailmaan, ei ole väliä sillä, onko liiton jäsenten koirilla mitään käsitystä siitä, miten perustottis menee, kunhan puree, vai?
Ja kyllä, olen erittäin pettynyt ja vähän katkerakin. Minä kun kuvittelin, että rotuyhdistyksen kautta pääsisin mukaan asiantuntevaan koulutukseen ja saisin vietyä koirani niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.
vaan muuttuu...kyllä on ollu aika hirveetä seurata miten viimeiset 15v on menty p edellä puuhun, ja vielä ihmiset on siinä uskossa, että tehdään töitä rodun parhaaksi.
Mikähän sen rodun nyt sit on pilannu kun ne ennen oli niin hyviä, miettikääpäs sitä!
Ja jos nää viimeisimmät hörhöilyt menee läpi, niin varmaan viidentoista vuoden päästä mietitään miten hyvä tilanne nyt on ollu, eikä kukaan muista silloin mitä se oli 30 vuotta sitten...
Minusta tuntuu että olet soittanut väärille henkilöille, ei nyt tuolla tavalla uusia kohdella. Sanoivatko, miksi et pääse mukaan treenaamaan? Itse menisin kyllä katsomaan ja juttelisin kentällä ihmisten kanssa. Mene ja ota koira mukaan, testauta koiraasi ja katso miten menee. Ei kannata ottaa kovin henkilökohtaisesti jos joku ei osaa ottaa uusia vastaan. Itse olen kiertänyt aika monet alaosaston kentät, aina on otettu ystävällisesti vastaan.
Vain yksi kolmesta sanoi, että kentälle voi tulla katsomaan, mutta vasta suoran kysymykseni jälkeen, yksi kieltäytyi kertomasta kentän sijaintia ja toinen sanoi, että treeniaikoja on turha sanoa kaiken maailman kyselijöille.
Valitettavasti en työn, perheen ja muun elämän takia voi ajella yli 60 kilsaa suuntaansa treenien takia parikin kertaa viikossa vakituisesti, joten kyllä tämä tässä taitaa olla.
Ja tosiaan minulle sanottiin ihan suoraan, että kaltaisteni puudelitätien ei tarvitse tulla edes näytille, vaikka koirani ei geeli olekaan, sekalinjainen ja molemilla vanhemmilla Sch -tulokset ihan kotimaasta. Toivotettiin tervemenneeksi töttöilemään, mitä moinen tarkoittaakaan.
Jos soitan 3 eri alaosaston koulutusvastaavalle tai pj:lle ja tulen joka kerran tyrmätyksi, niin ei se intoa kyllä herätä. Ei olisi tarvinnut punaista mattoa levittää, riittää, kun olisi sanottu, että treenit siellä ja täällä silloin ja tällöin, tule kentälle, niin katsotaan. Enkä olisi suuttunut siitäkään, jos minulle olisi sanottu, että tule näytille, jos teistä ei ole suojeluun, niin resurssit eivät riitä ja joudut etsimään toisen paikan. Mutta se, että yhden kohteliaan puhelun perusteella saa leiman otsaansa on kyllä melkoisen luotaantyöntävää.
Missäs alaosastoissa noin tympeää on?
Rohkeasti vaan esille, jotta kaikki saavat tietää huonoa kohtelua antavat ao:t.
Asiat eivät parane hyssyttelemällä.
yhteen suuntaan 4-5 kertaa viikossa treeneihin, enkä yhtään valita. Muu elämä vähän kärsii, mutta jokainen tekee valintoja ja tämä minun valinta. Turha omista valinnoistaan on missään palstoilla valitella. Muakin lähempänä olisi peräti 5 alaosastoa, yhteen en päässyt millään ja muutamasta muusta en tiennyt ja pari perustettu sen jälkeen kun aloitin. Tuohon missä käyn otettiin niin hyvin mukaan, etten hetkeäkään kadu pitkää matkaa. Tiedän jopa muutaman henkilön, jotka ajavat yli 100 kilsaa, että pääsevät juuri sinne treenaamaan, missä viihtyvät.