Pelottaa etten koskaan pysty tappamaan itseäni. Olisiko kellään tällaiseen vaivaan sopivaa rohkaisua tai sielunhoidollista sanomaa? Kiitos jo etukäteen.
pelottaa
pessinisti
281418
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 28
Vanhimmat
vertaistukea. Minuakin nimittäin pelottaa etten pystykkään sitä tekemään. Aargh, pelkkä ajatuskin pelottaa. Lähtee pohja pois koko tulevaisuudeltani. Minulla olisi vielä monta kymmentä vuotta lusittavanani. Kyllä täältä jokin pakotie täytyy löytää..
niin kertokaa mullekin. Tappaa_itsensä_kivuttomasti. Olen pelkuri.
Hyvin sanottu:D Maailma on selvästi jokin rangaistuslaitos, mutta mistä meitä oikein rangaistaan? Onneksi jokainen meistä on oman maailmansa kuvernööri ja voi näin ollen armahtaa itsensä lyhentämällä elinkautistaan.
Itsemurhan mahdollisuus on suuri siunaus mutta toisaalta se antaa valheellista lohtua. Minä ainakin pelkään että lohduttaudun pelkällä mahdollisuudella loppuun asti. Pelkään että koska kuolema periaatteessa on kaiken aikaa ulottuvillani en koskaan tapa itseäni vaan toivon turhaan parempaa huomista. Loppuun asti! Kauhea ajatus!
haluat olla noin pessimistinen, että nimimerkkisikin on sitä hyvin kuvaava, vaikka huumoria sinussa näyttää olevan ja paljastat sen juuri tuolla nimimerkilläsi.
Okei, ilmotellaan kun löydetään se vastaus:) Olen myös pelkuri mutta tämä on niitä harvoja asioita joiden suhteen olen optimisti. Siis pelkään kyllä roikkuvani täällä loppuun asti mutta toisaalta uskon että löydän sitä rohkeutta jostain. Uskon että sinäkin löydät vielä juuri sinulle sopivan keinon!
Elämä ja kuolema ovat sen verran vakavia asioita että niihin on parasta suhtautua huumorilla? Voin toki olla väärässäkin.
tuossa olet, mutta mitä sinä tarkoitat tuolla itsemurha puheellasi, jota tuot tänne. Onko ajatuksesi herättää ajatuksia ja yleensä normaalista poikkeavia ajatuksia?
Kyyyyllä... Mitä ajat takaa? Totta kai haluan herättää ajatuksia ja keskustelua aiheesta. Ja saada itse uusia ajatuksia. Onpahan jotain sisältöä elämässä niin kauan kuin en pysty menemään itse asiaan.
Sillä jokaiselle meille on "se oikea" keino tuolla jossain. Se ei vain ole sattunut kohdalle vielä.
parempi, että miettisit mistä kummasta sinulla on tuo tarve kuolla. Mikä on aiheuttanut masennuksen, joka tuo toivottomuutta elämääsi. Sinä et ole kyvytön mihinkään, vaan taidatpa olla joku älykkö. Olen seurannut täältä ohesta kirjoittelujasi ja siksi sanon näin. Oletko opiskellut ja saavuttanut yhteiskunnallisen aseman?
reps ...jos sä et saanu ittees hengiltä lääkkeillä niin jätä se keino, se ei ollu sun arvoinen!
Nämäkö eivät siis olekkaan normaaleita ajatuksia? Enpä ole ajatellutkaan sitä noin. Mistäs te muut sitten oikein haaveilette?
ja ihme kyllä se parempi on toteutunut ja toteutuu jatkuvasti. Mitäpä kukaan sille voi, että jos uskoo parempaan, niin se usko tuo paremman.
Olen kyllä aikanani yrittänyt itsemurhaa ja sanon, että se oli kamala kokemus vatsahuuhteluineen ja kaikkine jälkiseuraamuksineen ja se, että saatoin tuottaa niin kamaa tuskaa rakkaille läheisilleni on nyt käsittämätöntä.
Just niin :D hehhee!
Tässähän ihan punastuu... Kiitosta vaan mutta älä viitsi imarrella. Oon vasta tänä vuonna alottanu yliopistossa. Mm. se tässä pelottaakin että tää syksy on ollu elämäni parasta aikaa ja saatan vielä unohtaa että tärkein päämäärä ihmiselle on lopettaa elämänsä. Mitä pitempään täällä tallaamme sitä varmemmin jäämme pahasti tappiolle elämässä, siis kärsimme paljon enemmän kuin nautimme. Minua ihmetyttää miksi kukaan haluaa elää. Oman kokemukseni ja tuntemieni vanhempien ihmisten kokemuksen perusteella parasta olisi kaikkien pikimmiten hypätä koskeen.
on kirkastunut vuosi vuodelta niin, että saat heittää roska-astiaan nuo arviosi. Älä vain tuhlaa tuota lahjaa joka sinulle on annettu, se tulee vielä viemään sinut pitkälle, mutta parannuksen joudut tekemään monilla alueilla ja jättämään poissa kaiken sen mikä on vain rasittavaa tunnetta ja tulee vääristä asennoitumistavaoistasi.
, ette oo vielä täältä minnekkään lähdössä. Te ette pysty siihen ihan siitä syystä ettei teidän itsesuojeluvaisto anna. Jos ette muuten halua elää, niin tehkää vaikka jotain, mistä on hyötyä jollekin sellaiselle, joka haluaa vielä elää. Ei sitä elämää kannata heittää hukkaan. Miettikää, hyväntekeväisyydellä(tms.) te voisitte antaa elämän jollekin, joka sitä ei muuten saisi.
Mutta oikeesti, elkäähän nyt viittikö vielä luovuttaa, jookos?
Jos en koskaan rohkene lähteä täältä oman käden kautta niin se johtuu vain siitä etten ole uhmannut itsesuojeluvaistoani riittävän päättäväisesti. Itsesuojeluvaisto on julma kirous ihmis- ja eläinkunnan päällä joka estää meitä toteuttamasta omaa parastamme (siis itsemurhaa).
Totta kyllä että voisimme kaikki tehdä enemmän maailman kärsimysten helpottamiseksi. Itse taidan testamentata vähät rahani johonkin kehitysmaiden ehkäisyvalistukseen.
estää meitä tekemästä mitään tyhmää, jotta voisimme myöhemmin miettiä, miten tyhmää se olisikin ollut.
Itsemurhalla ei saa muuta kuin mielipahaa ja surua aikaan. Älä tee sitä.
Sun alitajuntakin on sitä vastaan, kun ei anna sun tappaa itteensä, ja se on vain ja ainoastaan hyvä asia. Oletkos hakenut apua?
Itsarin tekijä on tosi itsekäs eikä ajattele yhtään omaisia, kaveraita tai ketään muuta. Jättää itsesyytökset muille kun tollast tekeee. Elämä ja Jumalakin inhoo itsemurhaa
Ihmiset jotka lisääntyvät ovat todella itsekkäitä. Eihän lapsia hankita siksi että elämä on muka lähtökohtaisesti hyvä juttu. Lapsia hankitaan siksi että kammotaan ajatusta yksinäisestä vanhuudesta ja kaivataan elämään sisältöä (ja oikeasti saadaan vain pientä helpotusta ja uudenlaisia vaivoja). Lisääntyminen on todella raukkamaista vahingon kierrättämistä. Tuo uusi ihmisparka joutuu kivulloisesti vaihe vaiheelta sopeutumaan ja sopeutumaan tähän maailmaan josta ei löydy tyydytystä. Vuosikymmenien piinallinen kamppailu omia haluja ja tämän maailman kovia realiteetteja vastaan. Mitä sillä voi voittaa? Hauraan mielenrauhan ja kyvyn tyyneen alistumiseen joskus eläkeiässä. Miksi vaivautua?
mitä voidaa käsittää tuolla sielunhoidollisella sanomalla? Sillä voidaan käsittää sitä, että pyydät, jotakin uskovaista vastaamaan, mutta etkö juuri sinä tuolla aikaisemmin käynyt voimakkaasti uskovaisia vastaan?
Hittolainen... Ymmärrän kyllä mitä sielunhoidolla yleensä tarkoitetaan. En vain ottanut huomioon että uskikset eivät ehkä ymmärrä mitä tässä yhteydessä tarkoitin sielunhoidolla. Voi helvetti, saa nähdä millaista julistusta tässä vielä pukkaa...
julistaa siitä, miten olen saanut onnellisen elämän uskoni kautta, mutta en julista.
Nehän on ihmisen parhaita ystäviä. Ei ne loukkaannu vaikka niitä haukkuu vaan ne jaksaa aina rukoilla sun puolestasi. Itsekkin olen ajatellut hankkia oman uskiksen itselleni.
olisiko parempi pyrkiä saamaan itselle usko.
Anteeksi, taidat olla sama tyyppi kuin tuossa toisessa keskustelunhaarassa. Mutta sinähän pidit uskosi omana asianasi eli en tarkiottanut äskeisellä sinua tai kaltaisiasi.
En minä aina pidä uskoa sisälläni, kyllä minä olen täällä silloin tällöin siitä avoimesti puhunutkin.
Kohdallasi siitä puhuminen ei ole nyt tärkeintä, vaan siitä puhuminen on tärkeää, että sinä löydät omat lahjakkuutesi ja tunnustat ne itsellesi ja arvostat niitä ja opit luottamaan itseesi, sillä sinussa on mihin luottaa.