Epäpuhtaat (Najis) asiat

Rauha Teille kirjoitti:

84. Seuraavat kymmenen asiaa ovat itsessään epäpuhtaita (najis):
1. Virtsa
2. Uloste
3. Sperma
4. Kuollut ruumis
5. Veri
6. Koira
7. Sika
8. Kafir
9. Alkoholi
10. Sellaisen elämen hiki, joka jatkuvasti syö epäpuhdasta (najasat).

Virtsa ja uloste

85. Seuraavien elävien olentojen virtsa ja uloste ovat epäpuhtaita (najis):
1. Ihmiset
2. Eläimet, joiden lihaa on kiellettyä (haraam) syödä, joiden veri syöksyy voimakkaasti ulos kun niiden iso valtimo (kaulavaltimo) katkastaan.
Sellaisten eläinten eritteet ovat puhtaita (Pak), joiden lihaa on kiellettyä (haraam) syödä, mutta joiden veri ei syöksy ulos voimakkaasti kun ne tapetaan, kuten kielletyt (haraam) kalat. Samoin hyttysen ja kärpäsen ulosteet ovat puhtaita (Pak). Tietysti sellaisen eläimen, jonka liha on kielletty (haraam), virtsaa pitäisi välttää pakollisena varotoimena, vaikka sen veri ei syöksyisi ulos voimakkaasti, kun se tapetaan.

86. Niiden lintujen, jotka ovat kiellettyjä (haraam) syödä, virtsa ja ulosteet ovat puhtaita (Pak), mutta on parempi välttää niitä.

87. Sellaisen eläimen joka käyttää ravinnokeen epäpuhdasta (najasat), virtsa ja eritteet ovat epäpuhtaita (najis). Sekä vuohen, jota on hoitanut sika sekä nelijalkainen, jota ihminen on tehnyt epäpuhtaaksi.

Sperma

88. Ihmisten sperma ja kaikkien eläinten, joiden veri syöksyy ulos, kun iso valtimo (kaulavaltimo) katkaistaan, on epäpuhdas (najis).

Kuollut ruumis

89. Ihmisen kuollut ruumis on epäpuhdas (najis). Samoin sellaisen eläimen, jonka veri syöksyy ulos voimalla, veri on epäpuhdas (najis), riippumatta siitä kuoliko se luonnollisen kuoleman vai tapettiinko se muulla tavalla kuin Islamissa määrätään. Koska kalan veri ei syöksy ulos, sen kuollut ruumis on puhdas (Pak), vaikka se kuolee vedessä.

90. Ne osat kuollutta ruumista, jotka eivät sisällä elollista, kuten villa, karvat, kynnet, luut ja sarvet, ovat puhtaita (Pak)..

91.Jos liha, tai mikä muu tahansa osa, joka sisältää elollista, leikataan elävän ihmisen ruumiista tai sellaisen elävän eläimen ruumista, jonka veri syöksyy voimalla, siitä tulee epäpuhdas (najis).

92. Pienet ihonpalat, jotka kuoriutuvat huulista tai muista ruumiinosista ovat puhtaita (Pak).

93. Muna kuolleen kanan ruumiista on puhdas (Pak), mutta sen ulkopuoli pitää pestä.

94. Jos karitsa tai kili kuolee ennen kuin se pystyy syömään ruokaa, juoksute (juusto) jota löytyy sen mahasta, on puhdas (Pak), mutta sen ulkopuoli pitäisi pestä vedellä.

95. (Tuontitavarana) tuodut nestemäiset lääkkeet, parfyymit, kirkastettu voi, saippua ja kiillotusvaha ovat puhtaita (Pak), jos ei ole varmaa että ne ovat epäpuhtaita (najis).

96. Sellaisen eläimen, josta on mahdollista, että se on voitu tappaa Islamin lain mukaisesti, rasva, liha tai nahka on puhdas (Pak). Kuitenkin jos nämä on hankittu ei-Muslimilta tai Muslimilta, joka itse hankki ne ei-Muslimilta tutkimatta oliko eläin tapettu Islamin lain mukaan, on kielletty (haraam) syödä sen lihaa tai rasvaa, mutta rukous sen nahassa on sallittu.
Mutta jos nämä asiat on hankittu Muslimi-kaupasta tai Muslimilta eikä tiedetä, että hän hankki ne ei-Muslimilta, tai jos tiedetään että hän hankki ne ei-Muslimilta, mutta on suuri todennäköisyys, että hän on tutkinut sen tappamista Shariahin mukaisesti, niin tällaisen lihan ja rasvan syöminen on sallittua.

Veri

97. Ihmisen ja sellaisen eläimen, jonka veri syöksyy voimalla ulos, kun sen veri iso valtimo katkaistaan, veri on epäpuhdas (najis). Kalan tai hyönteisten kaltaisten eläinten veri on puhdas (Pak), koska se (veri) ei syöksy voimalla.

98. Jos eläin, jonka liha on halal, teurastetaan Shariassa kuvatun menetelmän mukaisesti, ja tarpeeksi vertaa valuu ulos, veri joka vielä jää ruumiiseen on puhdas (Pak). Kuitenkin veri, joka menee takaisin eläimen ruumiiseen hengityksen johdosta tai siksi että sen pää on ollut ylempänä teurastuksen aikana, on epäpuhdas (najis).

99. Suositeltavana varotoimena, pitäisi pidättäytyä syömästä munaa, jonka sisällä on edes pieni määrä verta. Kuitenkin jos veri on keltuaisessa (keltainen osa) valkuainen (valkoinen osa) on puhdas (Pak), niin kauan kuin keltuaisen kalvo ei ole rikkoutunut.

100. Veri jota joskus nähdään kun eläintä lypsetään, on epäpuhdas (najis) ja tekee maidosta epäpuhtan (najis).

101. Jos veri joka tulee hampaan sisältä häviää kun se sekoittuu sylkeen, sylki on puhdas (Pak).

102. Jos verta joka kuivaa kynnen tai ihon alle loukkaantumisen seurauksena, ei enää voi kutsua vereksi, se on puhdas (Pak). Mutta jos se on verta ja se katsotaan siksi, sitten se on epäpuhdas (najis). Mutta jos kynteen tai ihoon tulee reikä ja on vaikeaa poistaa veri ja tehdä se (reikä) puhtaaksi Wudhua tai Ghuslia varten, sitten pitäisi suorittaa tayammum.

103. Jos henkilö ei voi erottaa onko se kuivunutta verta ihon alla vai onko liha muuttunut sellaiseksi osuman johdosta, se on puhdas (Pak).

104. Jopa pieni hiukkanen ruokaan pudonnutta verta, kun ruokaa keitetään, tekee koko ruuasta sekä astiasta epäpuhtaan (najis). Pakollisena varotoimena keittäminen, kuumuus tai tuli ei tee sitä puhtaaksi (Pak).

105. Kun haava paranee ja sen ympärille muodostuu visvaa, tämä aine on puhdas (Pak), jos ei tiedetä onko siihen sekoittunut verta.

Koirat ja siat

106. Koirat ja siat jotka elävät maalla ovat epäpuhtaita (najis) ja jopa niiden karvat, luut, jalat ja kynnet ja kaikki nestemäinen aine niiden ruumiissa on epäpuhdas (najis). Kuitenkin merikoirat ja merisiat ovat puhtaita (Pak).

Kafir

107. Pakanat eli henkilö joka ei usko Allahiin ja Hänen Ykseyteensä, on epäpuhdas (najis). Samoin Ghlulat, joka uskoo yhteenkään pyhästä Kahdestatoista Imaamista Jumalana, tai että he ovat Jumalan henkilöitymiä (inkarnaatio) sekä Khawarij ja Nawasib, jotka ilmaisevat vihamielisyyttä pyhiä Kahtatoista Imaamia vastaan, ovat myös epäpuhtaita (najis). Samoin on niiden tapauksessa, jotka kieltävät Profetiuden tai jonkun välttämättömän Islamin lain, kuten rukouksen (namaz) tai paaston, joiden Muslimit uskovat olevan osa Islamia, ja mitkä hekin tietävät sellaisiksi. Mitä tulee Kirjan kansoihin (eli Juutalaiset ja Kristityt), jotka eivät hyväksy Profeetta Mohammad Ibn Abdullahin Profetiutta (Rauha Hänelle ja hänen perheelleen), heidät katsotaan tavallisesti epäpuhtaiksi (najis), mutta ei ole mahdotonta että he ovat puhtaita (Pak). Kuitenkin on parempi välttää heitä. [*suom. huom! Persiankielisessä risalassa: ”Kirjan kansat ovat puhtaita (Pak)]

108. Koko Kafirin ruumis, mukaanlukien hiukset ja kynnet ja kaikki nestemäiset aineet hänen ruumissaan ovat epäpuhtaita (najis).

109. Jos pienen lapsen vanhemmat, isänpuoleiset isovanhemmat ja äidinpuoleiset isovanhemmat ovat kaikki kafireita, tuo lapsi on epäpuhdas (najis), paitsi kun hän on tarpeeksi älyllinen (intelligent) ja hyväksyy Islamin. Kun edes yksi henkilö hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan on Muslimi, lapsi on puhdas (Pak). (Selitetään tarkemmin säännössä 217.)

110. Henkilöä, josta ei tiedetä onko hän Muslimi vai ei, ja jollei ole tunnusmerkkejä joilla todeta hänet Muslimiksi, häntä pidetään puhtaana (Pak). Mutta hänellä ei ole Muslimin oikeuksia, kuten hän ei voi avioitua Musliminaisen kanssa eikä häntä voida haudata Muslimien hautausmaalle.

111. Kuka tahansa, joka kieltää yhdenkään kahdestatoista pyhästä Imaamista vihamielisyyden nimissä, on epäpuhdas (najis).

Alkoholi

112. Kaikki alkoholit ja juomat, jotka päihdyttävät, ovat epäpuhtaita (najis), ja suositeltavan varotoimen perusteella kaikki mikä on alunperin nestettä ja päihdyttää, on epäpuhdasta (najis). Siten huumeet kuten opium ja hamppu (kannabis), jotka eivät ole alun perin nesteitä, ovat puhtaita (Pak), vaikka niihin lisättiin nestettä.

113. Kaikki teolliset alkoholit, joita käytetään ovien, ikkunoiden, pöytien, tuolien jne. maalauksessa ovat puhtaita (Pak).

114. Jos viinirypäleet tai viinirypälemehu käy itsekseen tai keitettynä, ne ovat puhtaita (Pak), mutta on kiellettyä (haraam) syödä tai juoda niitä.

115. Jos taatelit, korintit tai rusinat ja niiden mehu käy, ne ovat puhtaita ja on halal syödä niitä.

Olut (Fuqa')

116. Olut, joka valmistetaan ohrasta ja jota kutsutaan 'Ab-i-Jaw', on kielletty (haraam), mutta sen epäpuhtaudesta (najis) on Ishkal. Mutta ohravesi, jota valmistetaan lääketieteellisesti ja jota kutsutaan 'Maush- Shaeer', on puhdas (Pak).

Jatkuvasti epäpuhdasta (Najasat) syövän eläimen hiki

117. Epäpuhdasta (najasat) syövän kamelin hiki ja minkä tahansa eläimen, jolla on tapana syödä epäpuhdasta (najasat), hiki on epäpuhdas (najis).

118. Kielletyn (haraam) teon takia Janabat tilaan joutuneen henkilön hiki on puhdas (Pak), mutta suositeltavan varotoimen perusteella ei pitäisi suorittaa rukousta (Namaz) tässä hiessä. Samoin sukupuoliyhteyttä vaimon kuukautisten aikana, tunnetusti pidetään Jabatina kielletyn (haraam) teon takia.

119. Jos henkilö on sukupuoliyhteydessä vaimonsa kanssa aikana jolloin se on kielletty, kuten Ramadhan-kuussa paaston aikana, hänen hikeään ei luokitella niiden hieksi, jotka ovat tulleet Munjib kielletyn (haraam) teon takia.

120. Jos henkilö, joka on Janabat kielletyn (haraam) teon vuoksi, tekee tayammumin Ghuslin sijaan ja hikoilee tayammumin jälkeen, hänen hikeään kohdellaan samoin säännöin, jotka koskivat hänen hikeään ennen tayammumia.

121. Jos henkilöstä tulee Mujnib kielletyn (haraam) teon vuoksi ja hän on sen jälkeen luvallisessa sukupuoliyhdynnässä vaimonsa kanssa, suositeltava varotoimi on hänelle, että hänen ei pitäisi suorittaa rukouksia tässä hiessä. Mutta jos hän on laillisessa sukupuoliyhdynnässä ensiksi ja sen jälkeen tekee kielletyn (haraam) teon, hänen hikeään ei kohdella sellaisen henkilön hikenä, josta tuli Munjib kielletyn (haraam) teon takia.

Epäpuhtauden (Najasat) osoittaminen

122. On kolme tapaa osoittaa jonkin epäpuhtaus (najasat):
1. Pitäisi olla varma, että jokin on epäpuhdas (najis). Jos epäilee että jokin voi olla epäpuhdas (najis), sitä ei tarvitse välttää. Samoin juominen ja syöminen majapaikoissa ja vierastaloissa, jonne yleisö menee syömään ja juomaan ja jossa ihmiset eivät huolehdi säännöllisesti epäpuhtaudesta (najasat), on sallittu ellei tiedä että tarjottu ruoka on epäpuhdas (najis).
2. Jos luotettava henkilö, joka omistaa, valvoo tai hallinnoi asiaa, sanoo että se on epäpuhdas (najis). Esimerkiksi jos vaimo, tarjoilija tai palvelija sanoo, että tuo yksittäinen käyttöesine tai mikä tahansa muu esine, mitä hän käsittelee, on epäpuhdas (najis), se hyväksytään epäpuhtaaksi (najis).
3. Jos kaksi henkilöä todistaa, että tietty asia on epäpuhdas (najis), edellyttäen, että heidän todistuksensa liittyy epäpuhtauden (najasat) syyhyn.

123. Jos henkilö ei tiedä onko asia puhdas (Pak) tai epäpuhdas (najis) tietämättömyyttään, esimerkiksi, jos hän ei tiedä ovatko rotan ulosteet puhtaita (Pak) vai eivät, hänen pitäisi kysyä niiltä jotka tietävät. Mutta jos hän tietää säännön, mutta epäilee tietyn asian luonnetta, kuten kun hän epäilee onko joku verta vai ei, tai hän ei tiedä onko se hyttysen vai ihmisen verta, asia on puhdas (Pak) eikä ole tarpeellista tutkia tai kysyä siitä.

124. Asia joka oli alunperin epäpuhdas ja josta epäilee onko se tullut puhtaaksi (Pak), pidetään epäpuhtaana (najis). Vastaavasti asiaa, joka oli alun perin puhdas (Pak) ja josta epäilee onko se tullut epäpuhtaaksi (najis), pidetään puhtaana (Pak). Eikä ole tarpeen varmistua, vaikka olisi mahdollisuus tehdä niin.

125. Jos henkilö tietää että hänen käyttämästään kahdesta astiasta tai kahdesta puvusta, toinen on tullut epäpuhtaaksi (najis), mutta hän ei tunnista sitä, hänen pitäisi pidättäytyä käyttämästä kumpaakaan niistä. Mutta jos hän ei tiedä onko se, joka tuli epäpuhtaaksi (najis) hänen oma pukunsa vai puku jota hän ei enää omista tai jonkun toisen omaisuutta, sitten ei ole tarpeellista pidättäytyä käyttämästä omaa pukuaan.

Kuinka puhtaasta (Pak) tulee epäpuhdas (Najis)

126. Jos puhdas (Pak) asia koskettaa epäpuhdasta (najis) asiaa, ja kumpikin niistä on niin märkä, niin että toisen kosteus osuu toiseen, puhtaasta (Pak) tulee epäpuhdas (najis). Samoin jos epäpuhtaaksi (najis) tulleen kosteus koskettaa kolmatta asiaa, kolmaskin tulee epäpuhtaaksi (najis). Yleisesti oppineet ovat sitä mieltä, että että asia joka on tullut epäpuhtaaksi (najis) välittää epäpuhtautensa (najasat), mutta ääretön määrä välityksiä on epätodennäköistä. Itse asiassa jossain vaiheessa se on puhdas (Pak).
Esimerkiksi jos henkilön oikea käsi tulee epäpuhtaaksi (najis) virtsasta, ja se sitten vielä märkänä koskettaa hänen vasenta kättään, myös vasen käsi tulee epäpuhtaaksi (najis). Jos vasen käsi nyt kuivettuaan koskettaa märkää kangasta, kangas tulee myös epäpuhtaaksi (najis), mutta jos kangas koskettaa toista märkää asiaa, sitä ei voida sanoa epäpuhtaaksi (najis). Joka tapauksessa jos kosteuden määrä on niin pieni, ettei se vaikuta toiseen asiaan, puhdas (Pak) asia ei tule epäpuhtaaksi (najis), vaikka se olisi kosketuksissa itse epäpuhtauteen (Najisul Ayn).

127. Jos puhdas (Pak) asia koskettaa epäpuhdasta (najis) asiaa ja epäilee onko joko toinen tai molemmat niistä märkiä vai ei, puhdas (Pak) asia ei tule epäpuhtaaksi (najis).

128. Jos on kaksi asiaa eikä tiedä kumpi niistä on puhdas (Pak) ja kumpi epäpuhdas (najis) ja myöhemmin kostea puhdas (Pak) asia koskettaa toista niistä, tuo asia ei tule epäpuhtaaksi (najis).

129. Jos maa, kangas tai vastaavat asiat ovat märkiä, niin vain se osa tulee epäpuhtaaksi (najis), jota epäpuhtaus (najasat) koskettaa ja loput osat jäävät puhtaaksi (Pak). Sama melonin, kurkun yms. kohdalla.

130. Kun siirappi tai kirkastettu voi (ghee) on nestemäisessä tilassa, sillä tavalla että jos siitä poistetaan osa, ei nähdä kolo, koko määrä tulee epäpuhtaaksi heti kun vaikka pieni osa tulee epäpuhtaaksi (najis). Mutta jos se on jähmettynyt ja kun osa siitä poistetaan ja nähdään kolo, silloin vain se osa, joka on epäpuhdas (najis), joka on ollut kosketuksissa epäpuhtaaseen (najasat), tulee epäpuhtaaksi (najis), vaikka tyhjä kohta täyttyisi myöhemmin. Joten jos rotan ulostetta osuu siihen, vain se osa on tullut epäpuhtaaksi (najis) ulosteesta, johon uloste on osunut, ja loput pysyvät puhtaana (Pak).

131. Jos kärpänen tai hyönteinen on märän, epäpuhtaan (najis) asian päällä ja myöhemmin märän puhtaan (Pak) asian päälla, puhdas (Pak) tulee epäpuhtaaksi (najis), jos on varma että hyönteinen kantoi mukanaan epäpuhtautta (najasat). Ja jos ei ole varma, sitten se pysyy puhtaana (Pak).

132. Jos hikoileva osa ruumiista tulee epäpuhtaaksi (najis), kaikki nuo osat joihin hiki ulottuu, tulevat epäpuhtaiksi (najis). Minne se ei ulotu, jää puhtaaksi (Pak).

133. Limasta tai eritteestä joka tulee nenästä tai kurkusta, se osa jossa on verta on epäpuhdas (najis), mutta jäljelle jäävä osa on puhdas (Pak). Siten jos nämä eritteet tulevat suusta tai nenästä, kohta josta on varma että epäpuhtaus (najasat) on osunut siihen, on epäpuhdas (najis) ja kohtaa josta on epäileväinen, onko epäpuhdas (najasat) osunut siihen vai ei, pidetään puhtaana (Pak).

134. Jos kannu tai astia, jossa on pohjassa reikä, laitetaan epäpuhtaalle (najis) maalle ja sen (astian) vesi lakkaa valumasta [suom.huom. vesi loppuu astiasta] kerääntyen astian alle niin, että se nähdään samana vetenä astian sisäpuolisen veden kanssa, vesi astiassa tulee epäpuhtaaksi (najis). Kuitenkin jos vesi astian sisältä jatkaa valumista voimakkaalla virralla, se ei tule epäpuhtaaksi (najis).

135. Jos esine joutuu kehoon osuen epäpuhtaaseen (najasat), mutta siinä ei ole jälkiä siitä, kun se otetaan ulos kehosta, se on puhdas (Pak). Siten jos peräruiskeväline tai sen vesi menee peräsuoleen tai neula tai veitsi tai mikä tahansa samankaltainen kehoon viety esine pääsee kehoon osuen epäpuhtaaseen (najasat), mutta siinä ei ole jälkiä epäpuhtaudesta (najasat), kun se otetaan ulos kehosta myöhemmin, se ei ole epäpuhdas (najis). Samoin yskösten ja nenästä tulevan liman kohdalla, jos se sisältää verta ruumiin sisällä, mutta siinä ei ole jälkiä verestä kun se tulee ruumiista ulos.

Säännöt koskien epäpuhdasta (najasat)

136. Pyhän Koraanin kirjoitusten tai sivujen tekeminen epäpuhtaiksi (najis) ja sen pyhyyden loukkaaminen on epäilemättä kielletty (haraam) ja jos se tulee epäpuhtaaksi (najis), se pitäisi puhdistaa (Pak) heti vedellä. Itse asiassa pakollisena varotoimena, on kielletty (haraam) tehdä se epäpuhtaaksi (najis), vaikka tarkoituksena ei olisi sen pyhyyden loukkaaminen ja on pakollista että se puhdistetaan (Pak) pesemällä se vedellä.

137. Jos pyhän Koraanin kansi tulee epäpuhtaaksi (najis), aiheuttaen häväistymisen, kansi pitäisi puhdistaa (Pak) pesemällä se vedellä.

138. Pyhän Koraanin asettaminen itsessään epäpuhtaan (Najisul Ayn) päälle, kuten veren tai kuolleen ruumiin, vaikka se olisi kuiva, on kielletty (haraam), jos tarkoitus on häväistä se.

139. Kirjoittaminen pyhään Koraaniin epäpuhtaalla (najes) musteella, vaikka vain yksi kirjain riittää tekemään sen epäpuhtaaksi (najis). Ja jos kirjoitettiin, se pitäisi pyyhkiä tai pestä pois.

140. Jos pyhän Koraanin antaminen ei-Muslimille mahdollistaa sen häpäisyn, on kielletty (haraam) antaa se hänelle, ja pakollisena varotoimena se pitäisi ottaa häneltä takaisin.

141. Jos pyhän Koraanin sivu tai joku pyhä esine kuten paperi, johon on kirjoitettu Kaikkivaltiaan Allahin tai Pyhien Profeettojen tai pyhien Imaamien nimet, putoaa wc-pönttöön, on pakollista ottaa se pois ja puhdistaa (Pak) se vedellä, välittämättä siitä mitä kuluja siitä voi aiheutua. Ja jos ei ole mahdollistaa ottaa sitä pois, tuon käymälän käyttäminen pitää keskeyttää niin pitkäksi aikaa, että on varma että sivu on liuennut pois.
Samoin jos Turbatul Husayn (pyhää Karbalan maata, tavallisesti muotoiltu tableteiksi, jolle otsa lasketaan rukouksessa) putoaa käymälään, ja ei ole mahdollista ottaa sitä pois, käymälää ei pitäisi käyttää ennen kuin tulee varmaksi että se (Turbatul Husayn) on lakannut olemasta ja mitään jälkiä siitä ei ole siellä.

142. On kielletty (haraam) juoda tai syödä tai tehdä muille juotavaksi tai syötäväksi jotain, mistä on tullut epäpuhdas (najis). Kuitenkin tällaisen asian voi antaa lapselle tai mielisairaalle. Ja jos lapsi tai mielisairas syö tai juo epäpuhtaan (najis) asian omalla luvallaan tai tekee ruuan epäpuhtaaksi (najis) epäpuhtailla (najis) käsillään ennen kuin käyttää sen, ei ole tarpeen pysäyttää häntä tekemästä niin.

143. Epäpuhtaan (najis) asian, jonka voi tehdä puhtaaksi (Pak) myymiselle tai lainaamiselle ei ole estettä, mutta ostajalle tai lainaajalle täytyy kertoa siitä, erityisesti seuraavissa tilanteissa:
1. Jos hänelle ei ole kerrottu, hän voisi rikkoa Shariah lakia, kuten jos hän haluaa syödä tai juoda sen. Muutoin ei ole tarpeellista kertoa.
2. Jos ostaja tai lainaaja kiinnittää huomioita neuvoon. Jos tietää että sillä ei ole vaikutusta, ei ole tarpeellista kertoa hänelle.

144. Jos henkilö näkee jonkun syövän tai juovan jotain epäpuhdasta (najis), tai rukoilevan epäpuhtaassa (najis) asussa, ei ole tarpeellista huomauttaa hänelle.

145. Jos paikka tai matto kotona on epäpuhdas (najis), ja näkee että vieraan märkä ruumis tai puku koskettaa epäpuhdasta (najis) asiaa, ja koska hän on se joka on vastuussa, hänen pitäisi siitä syystä ilmoittaa vieraalle, edellyttäen että säännössä 143 mainitut tapaukset otetaan huomioon (obtain).

146. Jos isäntä saa tietoonsa aterian aikana, että ruoka on epäpuhdas (najis), hänen pitäisi ilmoittaa vieraille siitä. Mutta jos yksi vieraista saa tämän tietoonsa, hänen ei ole tarpeellista ilmoittaa siitä muille. Kuitenkin jos hänen tilanteensa muiden vieraiden kanssa on sellainen, että hän itse voi tulla epäpuhtaaksi (najis) tai tulla alttiiksi epäpuhtaudelle, (najasat), jos he tulevat epäpuhtaiksi (najis), hänen pitäisi ilmoittaa heille.

147. Jos lainattu esine tulee epäpuhtaaksi (najis), lainaajan tulee ilmoittaa omistajalle, edellyttäen että säännön 143 tapaukset otetaan huomioon (obtain).

148. Jos lapsi sanoo, että asia on epäpuhdas (najis) tai että hän on pessyt ja tehnyt sen puhtaaksi (Pak), hänen sanojaan ei tule hyväksyä. Mutta jos hän on saavuttamassa puberteetti-iän ja vakuuttaa, että hän on pessyt sen ja tehnyt sen puhtaaksi (Pak), hänen sanansa pitäisi hyväksyä, jos asia on normaalisti hänen hoidettavanaan, ja jos hän on luotettava.
www.suomenshiiamuslimit.org

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä