Nyt olen tullut siihen tulokseen että haluan lääkkikseen. Ongelma on vain se että olen lähihoitaja eikä lukiota tullut koskaan käytyä. Olen kuullut että pääsy koe sisältää paljon kaikkia laskuja mutta kuinkahan paljon noilla tekee itse lääkärin työssä kun yleensähän me hoitajat laskemme ne kaikki lääke laskut. Tässä siis kaikille mietittävää. Jos en ensi vuonna pääse niin haen sitten seuraavana uudestaan. Jotenkin vain mietityttää, kun yläasteen fyssasta ja kemmasta on niin kauan, mutta ne oli silloin molemmat kaseja kyllä. No mutta yrittänyttä ei laiteta.
Hoitajapohjalta lääkkikseen
tuleva tohtoriX?
231662
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Jooooo... Aika huono oli, seuraavalla kerralla parempaa.
etä tämä lääkäri ei sitten lääkelaskuihin koske, antanevat erivapauden sinulle. Onnea lääkkikseen.
Pääsykoe sisältää todellakin paljon laskuja. Laskut pohjautuvat lukion fysiikkaan ja kemiaan sekä pääsykoekirjan fyssaan/kemmaan. Eli jos lääkis todella kiinnostaa suosittelen sinulle iltalukiota, jossa saat opiskella lukion oppimäärät em. aineista. Vasta tämän jälkeen keskityt täysillä pääsykoekirjaan. Toki selailla kannattaa jo aikaisemmin.
Tästä pääsykokeen laskupainoitteisuudesta on purnattu ennenkin. Mielestäni ne ovat paikkansa kokeessa ansainneet, sillä ne mittaavat päättelyä ja pelkät ulkoalukijat eivät näin ollen lääkikseen pääse. Lääkäri joka ei osaa soveltaa ja ei näe metsää puilta on pelottava ajatus... Ei siis laskuilla tee paljoakaan, mutta niissä vaadittavalla analyyttisellä ajattelulla kyllä.
Fysiikan ja kemian laskut (siinä mielessä kun niitä sovelletaan pääsykokeessa) mittaavat matemaattis-loogista päättelykykyä. Lääkikseen halutaan tyyppejä, jotka tosiaan ymmärtävät ilmiöiden teoreettiset taustat ja osaavat soveltaa asioita. Hoitajilla ei vain ole tätä tieteellistä taustaa. Sitä paitsi pääsykoetason fysiikan ja kemian hallitseminen auttaa ymmärtämään tiettyjä juttuja prekliinisessä vaiheessa.
Ei tämän Suomen systeemi mitenkään outo ole. Muuallakin maailmassa painotetaan matemaattis-luonnontieteellisiä aineita lääkiksen hakuprosessissa. Eli kyllä siinä täytyy jotain järkeä olla taustalla.
Yritä edes kirjoittaa kunnon provo.
"lääkkis"... ?
"lääke lasku"... ?
jne.
Älä jaksa.
Lääkkis? Lääke lasku? Kyllä hoitajat osaavat yleensä yhdyssanoja.
Jos nyt viitsis sit kuitenkin sanoa sen saman vanhan, eli:
- lääkikseen pääsy vaatii lukion pitkän fysiikan ja pitkän kemian hallitsemisen
Hoitsunahan sinä selviät niistä laskuista käden käänteessä, kun jo nyt teet ne lääkärien puolesta, niinhän?
Muistaakseni hoitajaksi haluavien päättelykyky testataan hakuprosessin aikana - kuinka sinä pääsit livahtamaan sinne kouluun asti? ;)
mahdollista hakea lähihoitajan papereilla lääkikseen. Silloin ennen amk tutkintoja oli lähihoitajat kouluasteen tutkintoja ja sairaanhoitajat opistoasteen tutkintoja. Ymmärsin että opistoasteen tutkinnolla on mahdollisuus pyrkiä yliopistoon, mutta ei kouluasteen tutkinnolla. Ota tästä selvää ennen kuin alat lukemaan pääsykokeisiin, voi olla että joudut täydentämään opintojasi jo ennen kuin edes pääset pyrkimään lääkikseen.
muut keskiasteen tai korkea-asteen opinnot suorittaneet, voivat pyrkiä yliopistoon, korkeakouluihin :). Ja ylioppilaat tietenkin ... meinas unohtua, sorry.
ennen kuin alat tollasta kirjottamaan. Lääketieteellisiin tiedekuntiin voi hakea, jos on suorittanut toisen asteen tutkinnon, siis lukio tai ammatillinen peruskoulutus. Ylioppilaat saavat vain lähtöpisteitä, joita ammattikoululaiset eivät saa. Tämä ei kuitenkaan takaa sisäänpääsyä, sillä itse kokeessa menestyminen on tärkeintä. Näin.
(tarkoitan nyt tavallista ammattikoulua) jälkeen ei voi vielä hakea lääkikseen esimerkiksi.
Miten selität sitten sen, että lääkärien muuntokoulutukseen huolittiin ainoastaan sairaanhoitajat, terv.hoitajat, fysioterapeutit? Miksei sinne huolittu sorvareita, lähihoitajia, rakennusmiehiä/naisia, siivoojia/laitoshuoltajia?
Laitahan poika/tyttö eteeni täysin selvät faktat tuosta väittämästäsi, niin sitten uskon!
No jos et lapsiparka osaa asiaa itse selvittää yliopistojen kotisivuilta, niin taitaa olla sulle turha kertoa, että yleisen kelpoisuuden korkeakouluihin hakemiselle antaa väh. 3-vuotinen ammatillinen tutkinto (vaikka kokki).
myös takana? Jos esim. peruskoulun jälkeen menee ammattikouluun ja valmistuu sieltä vaikkapa suurtalouskeittäjäksi, niin sen jälkeen sillä todistuksella voi siis pyrkiä esim. lääketieteelliseen?
yo-todistusta, tai en tiedä onko välttämättä koskaan tarvittukaan. Olen itse pelkkä amiksen käynyt, tosin hyvin arvosanoin. Nyt aion todella yrittää sisällepääsyä lääkikseen. Miten siihen pitää valmistautua? Millaiset pohjatiedot pyrkimiseen tarvitaan?
Ei tarvi lukiota.
Muuntokoulutus oli eri asia, sinne haettiin tietyn koulutuksen omaavia henkilöitä, lähihoitajat eivät kuuluneet tähän ryhmään.
pääsykokeisiin, mitkä pohjatiedot olisi hyvä olla plakkarissa? Mitä pääsykoekirjoja pitäisi lukea? Ja onko siellä erikseen joku kiintiö ei-ylioppilaille? Jos hakee esim. ammatillisen oppilaitoksen todistuksella, onko keskiarvolla kuinka suuri merkitys? Pitäisikö sittenkin mennä suorittamaan joitain kursseja avoimeen yliopistoon ja saako niistä lisäpisteitä?
Täällä annetaan toiveita ja mahdollisuuksia päästä pyrkimään amm.koulupohjalta ja ilman yo-todistusta esim. lääkikseen, mutta mikä on totuus, onko TODELLISUUDESSA mahdollisuuksia kuitenkaan?
Mitään ihmeellisiä opintoja minulla ei ole takana, vaikka mensaan kuulunkin. Silti olen pärjännyt suhteellisen hyvin tässä elämässä! Nopea olen kylläkin oppimaan uusia asioita ja motivaatiota olisi lukemaan lisää. Joskus vain iskee epäilys, pärjääkö!
Kiitos jo etukäteen asiallisesta/asiallisista vastauksista!
Joudut opiskelemaan itsenäisesti tai iltalukiossa lukion pitkän fysiikan ja kemian kurssit. Kun nuo asiat ovat hallussa saat myös jotain irti pääsykekirjasta. Aika samantekevää kuulutko Mensaan (luulen, että lääkiksistäkin löydyy riittävästi porukkaa, jotka kykenisivät ylittämään Mensan rajan), jos et osaa fysiikkaa ja kemiaa sekä tietynlaista loogista ongelmanratkaisukykyä niin et millään tule läpäisemään koetta. Tosin jos olet nopea oppimaan käyt itsenäisesti nuo fysiikat ja kemiat läpi muutamassa kuukaudessa. Ei missään nimessä mahdoton homma joten kannattaa yrittää!
Mikä ammatillinen tutkinto sinulla on? Joissain kaupungeissa on erityskiintiö terveydenhuollossa työskennelleille, jolloin sisään pääsee vähän heikommillakin pääsykoesuorituksella. Muuten ei ole mitään hyötyä siitä tutkinnosa, kuten ei ole yo-papereistakaan ellei ole vähintään E:n paperit. Ne, joilla on huonommat paperit (ja joku ammatillinen tutkinto riippumatta sen arvosanoista) kilpailevat sisäänpääsystä pelkän pääsykoesuorituksen perusteella eli koekiintiössä. Jos tuossa kiintiössä joutuu hakemaan niin kokeen olisi paras mennä nappiin.
kuuluvani mensaan, jotta olisin ketään parempi ihminen. Tiedän, etten ole. On totta, että varmasti osa lääkäreistä läpäisisi myöskin mensan testit.
Eli suunnitelma a) käyttöön :). Käyn ostamassa lukion pitkän fysikan ja kemian oppikirjat ja alan lukemaan niitä. Vai voiko vaihtoehtoisesti esim. lainata jostain?
Oma mieheni on myös kollegasi (erikoislääkäri), joten apua varmasti löytyy myös omasta takaa :)! Tosin hänen valmistumisestaan on jo kauan, joten varmasti muutoksia on tullut kaikkeen.
Lainaa kirjastosta niitä fysiikan ja kemian kirjoja. Pitäisi löytyä kaikki tarvittava, riippuen vähän siitä minkä kokoisessa kaupungissa asut.
Lukiofysiikassa on muutamia alueita, joilla ei ole niin paljon merkitystä pääsykokeen kannalta mutta menisi vähän pitkäksi viesti jos alkaisin kertoa painotuksista. Suosittelen seuraavaa keskustelufoorumia tälläisen tiedon hankkimiseen ja kysymysten esittämiseen: www.alyvuoto.net (joudut rekisteröitymään). Siellä on muutenkin paljon tietoa lääkiksen pääsykokeesta ja vertaistukea tehtävien ratkaisuissa jne. Onnea matkaan.
Ei muuta kuin projekti päälle, kyllä sä siinä onnistut! Itse yritän nyt toista kertaa. Pohjana on amk tutkinto, ilman lukiota. Aloitin edellisen lukuprojektin viime tammikuussa, käytännössä nollatiedoilla fysiikkaan ja kemiaan liittyen. N. 5kk lukemisella pääsin kuitenkin muutaman pisteen päähän alimmasta vaaditusta pisterajasta. Vinkkinä antaisin seuraavaa: Usko omiin mahdollisuuksiin, organisoi taustat niin, että pystyt keskittyä lukemiseen ja suunnittele opiskelu eri vaiheineen hyvin. Tärkeää on myös hankkia hyvä materiaali. Itse olen ostanut käytettynä lukion fysiikan ja kemian kirjat sekä 4 eri firman itseopiskelupaketit. Niiden apu on täysin korvaamaton, eikä tullut käytettyinä kohtuuttoman kalliiksi. Sen sijaan valmennuskursseille tai iltalukioon menemistä en näe tarpeellisena. Toki niistä on hyötyä (erityisesti jos on motivaatiovaikeuksia), mutta samat asiat pystyt opiskelemaan itsenäisesti hyvän materiaalin avulla. Ongelmatapauksia voit tietenkin kysyä joltain ulkopuoliselta. Lääkiksen laskupainoitteiset pääsykokeet palvelevat lähinnä matemaatikkoja ja juuri lukion käyneitä, mutta kun aikasi lasket ja saat rutiinia, selviydyt kyllä niistäkin mikäli olet älykkyydeltäsi edes keskitasoa. Maksimipistemäärä koostuu karkeasti siten että bilsasta, fysiikasta ja kemiasta tulee kustakin n. kolmasosa. Mikäli vedät bilsasta n. täydet pisteet, muista ei vaadita niin paljon sisään pääsemiseksi. Fysiikkaan ja varsinkin kemiaan (esim. orgaaninen) liittyy myös tehtäviä, joihin vaaditaan myös muuta kuin laskutaitoa. Tsemppiä! (ps. älä hae Ouluun :)
niitä kemian ja fysiikan oppimateriaaleja ... lötyi kyllä, mutta vuoden 1989 ja -90 painokset! Pitääkö olla uudemmat painokset vai onko sisältö silti suurinpiirtein sama?