Olen jo aikaisemminkin kirjoitellut näönkorjausleikkauksestani ja ajattelin vielä jatkaa kertomalla toipumisestani. 11.10 silmäni leikattiin zyptix-lasikilla. Alkutilanne oli miinusta molemmissa silmissä 4. Leikkauksen jälkeen seuraavana päivänä oli se tilanne, että plussaa oli tullut normaalia enemmän miinuksen tilalle. Oikeaan vielä enemmän kuin vasempaan. Nyt leikkauksesta on 11 vuorokautta ja sama plussatilanne jatkuu. Aika hankalaa elämä on silmissä on ehkä 1 ja 2. Toisaalta hyvää on se, että vaikka plusnäön takia katseleminen on vaikeaa, niin näen kuitenkin paremmin kuin ennen ilman silmälaseja. Kuitenkin valtavasti huonommin kuin ennen silmälaseilla. Lääkäri on asiasta toiveikas ja "kohtalotoverit" ovat kertoneet omista kokemuksistaan, että plusnäkö on hävinnyt. Toisilla vasta 3-7 viikonkin jälkeen. Itseäni jo surettaa, miten tässä käy. Nyt kun kaikki ei ole tähän mennessä käynyt niin kuin piti/ olin toivonut, niin olen tullut siihen tulokseen, että koko hommaan ei olisi todellakaan pitänyt ryhtyä. Vaikka suurimmalla osalla leikkaus onnistuu, niin aina on niitä, kenellä menee asiat pieleen. Itse olen kokenut tämän niin raskaana, että olen jo päättänyt, etten mene uusintaleikkaukseen, vaikka plussa ei häviäisi. Sitten vaan pluslasit pähän ja iloitsen siitä, että edes näen vielä. No, tästä taisi tulla vähän masentava kirjoitus, mutta palailen vielä asiaan, kun jotain uutta tapahtuu toipumisessa.
Zyoptix-lasikista 11 vrk ja näkö huono
Odotteleva
204088
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Onko tuossa käynyt kämmi, vai leikataanko silmät kaikilla aina vähän plussan puolelle? Mistä lääkäri voi tietää kenen silmät palautuvat takaisin miinukselle ja missä määrin? Jos silmiin jää plussaa, niin sitähän ei ole enää niin yksinkertaista korjata kuin jos olisi miinusnäköä. Mutta toivotaan, että lääkärisi on oikeassa ja näkö palautuu hyväksi.
Lääkäri perusteli plussan häviämistä sillä, että tietää silmieni tilanteen, kun hän itse leikkasi ja sanoi myös hänellä olevan pitkä kokemus, jonka perusteella hän tietää asian. Lääkäri kertoi myös, että paljon korkeampiakin plussia, kuin minulla, on ilmennyt heti leikkauksen jälkeen. Ja nämä ovat korjaantuneet itsestään. Korjausleikkaukseen en enää aio mennä. Tässä jo on ollut ihan tarpeeksi kestämistä. Toisaalta taas, jos näkö tästä itsestään korjautuu hyväksi, niin kai sitten kaiken tämän on kärsinyt sen takia.
Aika parantaa kyllä myös suhtautumista leikkaukseen ja mahdolliseen uusintaleikkaukseen. Itseäni kypsyttelen mahdolliseen uusintaleikkaukseen. Ensin kanssa ajattelin, että ennemmin vaikka silmälasit, mutta pikkuhiljaa alkaa kallistua leikkauksen suuntaan.
Hei!
Kiitos viestistäsi. Kirjoittelinkin juuri pitkän tarinan toipumisestani. On siis selvinnyt, että huono toipuminen ei johdu pelkästään plussasta, vaan siitä, että läppä on vielä ainakin toisessa silmässä osittain auki, mikä tuntuu roskan tunteena. Toipuminen on siis ollut aika hankalaa. Voi olla, että joudun uusintaleikkaukseen pelkästään jo läppäongelman takia. Silloin tietenkään ei ole vaihtoehtoja, vaan on sitten vain mentävä. Todella hidasta tämä on ollut. Minusta tuntuu nyt kyllä vahvasti siltä, että jos haavat silmissä paranevat ilman leikkausta, niin en kyllä mene uusintaleikkaukseen. Ymmärrän kyllä sinua, kun sinulla ei ole tainnut olla läpän kanssa ongelmaa. Tsemppiä sinulle, jos päätät mennä uusintaleikkaukseen!
kertomuksesi äsken.Elät varmasti todella vaikeaa aikaa. Kamalaa, että tuollaisessa tilanteessa joutuu odottelemaan ja hakemaan apua muualta, kun leikannut lääkäri ei sitä anna. Tilapäistä apua saisit jostain rauhoittavasta lääkkeestä.Toivottavasti läpän kiinnittyminen parantaa näkökykyä!Jaksamista!!!
Kiitos viestistäsi. Kysyinkin toiselta lääkäriltä, kun kävin hänen luonaan tällä viikolla, olisiko jostain apua, että saisin öisin nukuttua. Koska 1.5 viikkoa yritin pärjäillä "uusilla" silmillä ilman laseja, niin minulla oli koko sen ajan tosi huono/heikko olo, mikä vaikutti siihen, etten saanut öisin nukuttua. Toki olin itsestäni huolissanikin, kun en tiennyt, missä mennään. Kun sain tiistaina uudet lasit, huono olo väheni selvästi. Toki se vielä vaikutti, etten ollut pitkään aikaan nukkunut kunnolla. Lääkäri ei määrännyt mitään reseptilääkettä, mutta sanoi, että voisin kokeilla apteekista jotain reseptivapaata, mikä auttaa uneen. Hainkin sitä heti ja heti ekana yönä nukuin hyvin puoleen yöhön saakka. Toki loppuyönkin huilailin ja nukuin, mutta herilin välillä. Viime yönä otin yöllä toisen kerran valmistetta, koska sitä voi ottaa lisää. En tiedä, tekikö juuri se vai sitten se, että eilisen päivän aikana sain vähän lisää tukiverkkoa kerättyä muista lääkäreistä itselleni ja tuli vähän levollisempi olo, niin nukuin kuin tukki aamuun saakka. Silmille olisikin hyvä, että nukkuisin. Nyt sitten murehdin vielä läpän kiinnittymistä, että kuinka kauan se kestää ja mitä sitten jos silmä tarvitsee vielä läpän takia uudestaan leikata jne. Toki yritän itseäni rauhoitellakin ja elää ihan normaalia elämääkin. Nyt on ollut lomaviikko ja maanantaina taas töihin. Aloin jo vähän suunnittelemaan töitäni, niin aika kuluisi paremmin. Torstaina menen aamulla leikkaavan lääkärin luo kontrolliin. Sen jälkeen varmasti asia on taas selvempi. Hänellä kuitenkin todennäköisimmin on paras asiantuntijuus tässä minun asiassani, koska hän on leikkauksen tehnytkin. Joten täytyisi vain kärsivällisesti odotella ja lakata murehtimasta kaiken maailman juttuja. Elää päivä kerrallaan ja jos se on vaikeaa, niin sitten ihan hetki kerrallaan.
tai yksityiselle yleislääkärille apua hakemaan unettomuuteen ja ahdistukseen, kyllä sulla pitäisi olla kunnon lääke, että saat kunnolla nukuttua. Ei kenenkään psyyke kestä tuollaista prässiä vähillä yöunilla.
Kiitos viestistäsi. Yritän parhaani mukaan vähän rauhoittua. Lääkärit kuitenkin ovat sanoneet, ettei mitää akuuttia hätää ole, vaan ihan aikakin voi parantaa kaiken. Se on siis vielä mahdollistakin, vaikka minä en osaa olla silti enää rauhallisesti. Pitäisi nyt vaan antaa ajan kulua. Nyt olen kuitenkin saanut hyvät ohjeet siihen, mitä teen, jos tilanne heikkenee. Toisaalta taas, lähes aina leikkauksen jälkeen tilanne vain paranee ajan kanssa. Olen vähän ajatellut, että yritän tsempata itseäni torstaihin saakka, koska silloin on kontrolli ja varmaan asiat taas paljon selviävät. Toisaalta siihen on vielä viikko aikaa, toisaalta taas, toivottavasti viikossa tilanne korjaantuu, niin asia ei vaatisi mitään toimenpiteitä.
Vaikutat olevan tilanteessa, jossa olet hieman epävarma pitäisikö sinun aktiivisesti tehdä jotain, jotta silmäsi saisivat parhaan mahdollisen hoidon. Kun tulehdusriskikin on ilmeisesti poissa, niin ei kai akuuttia hätää ole. Eli kyse ei ole siitä, että silmäsi menevät lopullisesti pilalle, ellei heti tehdä juuri oikeaa toimenpidettä. Jos lääkärillä on käsitys siitä, mikä silmässä tarkalleen on hassusti, niin olisihan se hyvä tietää. "Läppä on auki" on aika epämääräinen diagnoosi.
Olisikohan niin, että joko läpän siloittelu paikalleen on epäonnistunut (en tarkoita, että olisi tapahtunut välttämättä mitään huolimattomuutta) tai sitten se ei vaan suostunut menemään vanhalle paikalleen uuden kaarevuuden vuoksi. Ratkaisuna on kaiketi yksinkertaisesti avata läppä ja siloitella se paikoilleen uudelleen, tai sitten pitää kikkailla laserinkin kanssa vielä, mutta sellaisesta tapauksesta minulla ei ole käsitystä (laserin käytön pitää sitten olla vedenpitävästi perusteltua).
Ajankuluksi voit tutkailla miten Daniel Reinstein tutkii ultraäänellä läppäongelmia. Suomessa tätä teknologiaa ei tietääkseni ole.
http://www.reinsteininstitute.com/scanning.html
Kirjoittele taas kun asia etenee.
Hei,
Kiitos viestistäsi. Kävinkin eilen ihan terveyskeskuslääkärin päivystyksessä, kun olo oli niin tukala. Olikin oikein miellyttävä ja asinsa osaava lisensiaatti paikalla. Hän kävi läpi koko asian alusta saakka, kopioi kaikki paperit ja kirjoitti niiden pohjalta lähetteen keskussairaalaan huomiseksi. En tietenkään olettanutkaan, että tk-lääkäri osaisi tehdä asialle jotain muuta. Ajattelin vaan, että saisin apua tukalaan oloon. Hän kirjoittikin diapamia (jota en kuitenkaan hakenut) ja sanoi, että voisi ottaa minut tk:n osastolle huilaamaan, kun oloni on niin ahdistunut. Ei kuitenkaan suositellut sitä, enkä itsekään halunnut. Se on varmasti totta, ettei mitään akuuttia hätää ole tällä hetkellä. Niin lääkäritkin viikolla sanoivat. Sanoivat myös, että ihan ilman toimenpidettäkin voi silmä vielä parantua, mutta sitä on kuitenkin lääkärin tarkkailtava. Ikäväksi olon tekee oikea silmä, jossa on kipua ja jatkuva roskan tunne. Soitin vielä eilen lähellä asuvalle lääkärille, joka tekee myös leikkauksia. Hän siis tutki minut keskiviikkona. Käsittääkseni läppä on auki sen takia, että epiteelikudosta on alkanut kasvamaan siihen kohtaan, josta läppä on auki. Se kohta tuntuu jatkuvasti. Lääkäri kuitenkin vakuutti, että jos se ei itsestään mene kiinni, niin toiveikas voi silti olla, sillä se saadaan kyllä kiinni. Pitäisi itsekin nyt vaan jaksaa uskoa siihen. On vain tämä toipuminen pitkittynyt niin kovin, että alkaa mennä vähän överiksi jo.
Lääkäri, jonka kanssa eilen puhuin puhelimessa, sanoi, että lähete on oikein hyvä asia, niin saadaan asia järjestykseen. En ole enää kovin halukas soittelemaan leikanneelle lääkärille jatkuvasti, vaan toivon nyt, että saan tilanteeseeni muualta apua. Tk-lääkäri eilen sanoikin, että vaikka operaatio on tehty yksityisesti, on minulla oikeus jo tässä tilanteessa saada kunnallista apua.
Kävinkin katselemassa sivustoja, joita suosittelit. Huomenna olen varmaan taas paljon viisaampi asiassa ja saan varmasti apua tilanteeseeni. Keskussairaalassa on huomenna paikalla lääkäri, joka myös tekee näitä leikkauksia, joten häneen voin varmasti luottaa.
Epiteeli ei voi välittömästi kasvaa leikkauksen jälkeen - jos plussaa oli välittömästi leikkauksen jälkeen yli 2D, niin mielestäni epiteelikasvu ei ole (ainakaan ainoa) syy ongelmaan.
http://www.usaeyes.org/faq/subjects/ingrowth.htm
http://www.usaeyes.org/ask-lasik-expert/viewtopic.php?t=244
http://www.google.com/search?hl=fi&q="epithelial ingrowth" lasik&lr=
Mukavaa, kun kommentoit asiaa. Kirjoitinkin juuri sinulle pitkän vastauksen, mutta en tiedä, mitä sitten painoin, kun koko kommentti hävisi.
Sinä tunnut olevan asioista hyvin perillä. Laitan tähän sinulle kokonaisuudessaan keskiviikkona minut tutkineen lääkärin lausunnon, jos sinulle vaikka tulee vielä jotain mieleen siitä. Lääkäri tutki minut optikkoliikkeen lääkärihuoneessa, joten ei hänellä ollut mitään erityisiä välineitä. Uskon, että sen minkä hän näki, pitää paikkansa, mutta jos hänellä olisi ollut paremmat välineet, hän olisi voinut saada lisätietoa. Itse hän ainakin harmitteli, ettei hänellä ollut paljon laitteita niissä tiloissa.
Tässä tämä raportti:
Esit:Mol wavefront lasik oa 2 vko sitten. -4.25, -0.5 ax oa oik haittaa, kovasti huolissaan oik silmästä, kipua, tipat oftan d-chlora x3 systane, ei apua. Tulehdus oik 1 po päivänä, exocin auttoi parissa päivässä.
Ref.: 2.25 =-1.50 70 1.0 / 0.75 = 1.0
St.: Oik läpän reuna auki, flu pienellä alueella epit. invaasio klo 10 suuntaan, läppä keskialueelta melko kirkas. Pari pientä erillistä solukertymää oa, rauhalliset.
Lääke1 oftan-dexa-chlora 10ml jatkaa, lääke2 viscotears kertapip.
----
Kyselisinkin vähän sinulta,kun tunnut olevan asioista perillä:
1. Mitä mieltä olet näistä antibioottitipoista? HYKSiin kun soitin, niin siellä vähän mietittiin, ovatko nämä tipat parhaita tähän tilanteeseen, koska kortisooni saattaa estää haavan parantumista. Keskiviikon lääkäri sanoikin, että sitä on vaikea tietää. Hän sanoi myös kortisoonilla olevan hyviä vaikutuksia.
2. Osaatko sanoa, voisiko piilolinssihoito olla mahdollinen tilanteessani? Tai siis voisiko siitä olla apua? Eilen tämä keskiviikkona minut tutkinut lääkäri sanoi, että hän olisi sitä ehkä jo keskiviikkona kokeillut, jos olisi uskaltanut. Ei hän tietenkään uskaltanut, koska olen toisen lääkärin vastuulla.
3. Mitä mieltä olet siitä, että meinaan huomenna ilmoittaa keskussairaalassa, etten enää mene leikanneen lääkäein hoitoon, vaan haluan, että vastuun ottaa nyt joku muu? Leikannut lääkäri on yhden ylimääräisen kerran katsonut minut ja sen jälkeen on puhelimessa toistellut vain sitä, kuinka kaikki ovat kunnossa. En siis ole saanut häneltä mitään apua tilanteeseen. En nyt jaksa olla katkera, mutta haluaisin nyt siirtää hoitovastuun toisaalle -paikkaan, jossa asiasta otettaisiin vastuu ja huolehdittaisiin, että saan hoitoa. Tähän mennessä kukaan ei ole oikein uskaltanut sanoa asiaan mitään muuta kuin, että asia on yksityislääkärin vastuulla. Ymmärrät varmaan, mitä tarkoitan. En ole aikeissa alkaa "vouhkaamaan" tätä yksityilääkäriä vastaan, en nyt enkä myöhemmin, sillä uskon, että hän on tehnyt parhaansa. Nyt vaan minulla on se tilanne, että tarvitsen enemmän apua tai siis varmuuden siitä, että tilannetta seurataan ja saan apua, jos tilanne sitä vaatii. Itse olin aluksi aivan varma, ettei kunnalliselta puolesta voi edes saada apua liittyen näihin silmäleikkauksiin, mutta eihän asia niin olekaan onneksi.
Ettei tarvi odotella niin pitkään.Ja vieläkin; älä arkaile ottaa lääkkeitä,sitä vartenhan ne on keksitty.Onnea matkaan!
Kiitos sinullekin! Vähän olen diapamin kanssa arkaillut, sillä minulla on pienet lapset. Yksi ystäväni kertoi, että diapamin jälkeen hän ei jaksanut liikahtaakaan. Ajattelin, ettei siitäkään mitään tule, jos minulle käy niin. Ensin ajatelin, että tilanteen saisi parhaiten poikki, kun pääsisi osastolle huilaamaan ja siellä uskaltaisi ottaakin jotain, kun ei tarvitsisi silloin huolehtia kuin itsestään. No, kyllä minä nyt olen jotenkin jaksellut tässä odotella. Tiedän kyllä itsekin, että vähän on "mopo karannut käsistä". Se alkoi heti aluksi, kun silmät tulehtuivat ja näkö meni niin paljon plussalle, että huolen lisäksi minulla oli jo plustnäön ja ison hajataiton lisäksi yötäpäivää niin kauhea olo, että yöunetkin meni. Nyt olen ollut lasten kanssa vanhempieni luona. He huolehtivat lapsista ja minusta myös. Täällä saan myös nukuttua öisin. Kotona on paljon vaikeampaa. Mitä sinulle kuuluu? Onko sinulla pian kuukausikontrolli? Oletko valmis heti uusintaleikkaukseen? Tottakai suurin osa näistä operaatioista sujuu ongelmitta. Paras kaverini on seurannut läheltä minun toipumisprosessia ja hän on yhä menossa joulukuussa silmäleikkaukseen. Yritän kyllä vielä vähän ympäripuhua häntä. Hän kyllä sanoi, ettei se auta. Toisaalta se myös lohduttaa minua. Nimittäin välillä tulee toki niitä hetkiä, että alan vatvomaan sitä, miksi olen ollut niin typerä, että olen ryhtynyt tähän. Järkevästi ajatellen kuitenkin tiedän, että leikkaus onnistuu hyvin lähes kaikilla ja on tuonut monen elämään paljon helpotusta. Moni minun kavereistani kävi leikkauksessa ennen minua, ja he ovat pitäneet sitä yhtenä elämänsä parhaimpana asiana -toki minäkin halusin pelkästään hyvää itselleni. Se minun pitäisi muistaa. Kiva, kun jaksat lukea näitä ja mukavaa, kun vastailet. Minun kuluu aikani hyvin näin, kun saan kirjoitella.
olin aika lailla ahdistunut leikkauksen jälkeen, toki tilanne ei ollut niin paha kuin sinulla.Mulla oli kanssa vaikeuksia nähdä lähelle.(Parempi nyt,kun leikkauksesta pian 8 viikkoa.)Pimeällä ajo todella hankalaa,kun kaikki valot häikäisivät ja laajenivat todella häiritsevästi.(Nyt tilanne jo vähän parempi.)Pakko oli ja on ajaa pimeässä työn takia.Näkö ei ole oikein selvä, liittyy hajataittoon jota todettiinkin molemmissa silmissä 0.5 kuukausikontrollissa.Hämärässä näkö selvästi huononee. Voi olla että hajataittoa tulee vielä lisää, sitten voi olla edessä uusi leikkaus.Tässä siihen yritän itseäni psyykata. Kyllä noita katumuksenhetkiä on ollut mullakin.Rauhoittavien kanssa kannattaa kyllä olla varovainen, mutta tilapäisesti käytettynä ja kun löytää itselle sopivan annoksen ei pitäisi tulla ongelmia.
Tulin vielä kerran käymään täällä tänään. Tällä hetkellä näen laseilla hyvin sekä kauas että lähelle, mikä on lääkärin mukaan yksi hyvä juttu, että lasit auttavat. Minä olen koko ajan pystynyt ajamaan autoa hyvin. Toki valot jonkin verran laajenevat. Autoilussa ainut merkittävä muutos on se, ettei pimeällä pysty arvioimaan yhtä tarkkaa kuin aikaisemmin, vastaantulevien autojen etäisyyksiä, kun lähtee ohittamaan. Olen ottanut iltaisin apteekin reseptivapaata "unilääkettä" ja särkylääkettä. Ne ovat jonkin verran auttaneet. Konjakki on myös sellainen, mitä ehkä pitänee kokeilla, jos muu ei auta. Nyt täytyy mennä katsomaan Maajussille morsian. Huomisen suhteen olen nyt toiveikas. Ja jos vaan pääsen huomenna koneelle, niin tulen taas kertomaan kuulumisia.
Oi, vaikeita kysymyksiä. Olen vain potilas, en lääkäri. :) Ihan mielenkiintoiset nuo solukkodiagnoosit. Luit varmaan viime linkeistäni mitä näille epiteelikasvuille suunnilleen yleensä tehdään (ja varmaan sinullekin tullaan tekemään).
1. Ei kyllä tietoa.. Mutta jos tulehdus on poissa, niin ehkä homma on tippojen osalta kunnossa. Voit halutessasi kysellä englanninkielisillä foorumeilla mitä tippoja muut ovat käyttäneet "epithelial ingrowth" -tilanteessa. (Esim. täällä: http://www.lasermyeye.org/forums/forumdisplay.php?f=8 )
2. Kyseessä olisi ehkä jokin hoitava piilolinssi? En tiedä mitä sillä olisi tarkoitus tässä yrittää saavuttaa, joten en osaa sanoa.. Ihan näköä parantava piilolinssi erittäin todennäköisesti sitten toimii kyllä, ja RGP-linssillä saa vaikeitakin aberraatioita usein kuntoon (mutta linssissä on sitten omat hankaluutensa). Kerrohan lääkärikäynnin jälkeen mitä tietoa saat piilolinsseistä. Olisi mielenkiintoista tietää onko Suomessa lääkäriä, joka määrää erityisesti laseroiduille potilaille RGP-linssejä. Itse en ole toistaiseksi koskaan käyttänyt piilareita.
3. Leikannut lääkärisi ainakin tietäisi, miten on läpän laittanut kiinni ja oliko kiinnittäessä mahdollisesti joitakin hankaluuksia. En näe välttämättä syytä miksei oma lääkärisi olisi toistaiseksi paras henkilö korjaamaan tilanteen paitsi siinä tapauksessa, että hän on piittaamaton ja/tai liian kiireinen. Jos kyse on epiteelikasvusta, niin sille kyllä pitäisi olla aika standardit hoitomenetelmät. Kysymys numero yksi on mielestäni, että mikä sen 2.25 taittovirheen ja 1.5 hajataiton aiheutti. Luulisi, että olisi selvää, että oma lääkärisi kertoisi vastauksen tuohon kysymykseen, jonka jälkeen jatko olisikin jo aika paljon selvempi. Jos taas loogista ja selkeää vastausta tuohon kysymykseen ei tahdo löytyä, niin silloin on kaiketi kyse siitä, että tutkimusmenetelmät ei ole tarpeeksi hyviä paljastaakseen totuutta. Olisi luontevaa, että lääkäri kertoisi yksityiskohtaisesti tavan miten ainakin teoriassa vaiva voisi parantua itsestään.
Tässä vielä Mehiläisen sivuilta epiteelikasvusta suomeksi tietoa (sen välittömän +2.25:n mielestäni kyllä aiheutti jokin muu kuin epiteelikasvu):
Epiteelikasvu
Sarveiskalvo koostuu kolmesta kerroksesta epiteelistä eli pintakerroksesta (n. 10%), stroomasta eli varsinaisesta sarveiskalvon peruskudoksesta, joka kattaa n. 90 % sarveiskalvosta ja sisäkerroksesta eli endoteelistä.
Epiteeli uusiutuu jatkuvasti n. kolmen päivän välein, strooma puolestaan elää noin vuoden sykleissä ja endoteeli ei uusiudu koskaan. LASIK-operaatiossa noin 120 mikrometriä paksu läppä tehdään stroomaan, mutta jotta sinne päästään on mentävä epiteelin läpi. Tällöin voi epiteelisolukko joutua läpän alle stroomaan ja ne voivat alkaa siellä oman "uudistuskasvunsa" kuolematta 3. tai 4. päivänä. Epiteeli voi lisääntyä siinä määrin, että se kasvaa mustuaisalueelle tai paksuunnuttaa läppää siinä määrin, että sarveiskalvon pinta menettää säännöllisen muotonsa, jolloin silmään muodostuu hajataitteisuutta.
1990 - luvulla epiteelikasvu oli suuri ongelma. Tieteellisissä julkaisuissa epiteelikasvun riskiprosentit olivat jopa 3-5 prosenttia. Tekniikan edettyä merkittävästi (kokemus, mikrohöylien kehittyminen ja kertakäyttöisyys sekä läpän moitteeton toistettavuus) epiteelikasvu on jäänyt liki kokonaan pois. Vuoden 2000 jälkeen epiteeliä on Mehiläisessä jouduttu poistamaan vain 2 (kaksi) kertaa, molemmat ns. läpännoston jälkeen.
Epiteelikasvun tai -aktiviteetin näkee vasta muutama viikko operaation jälkeen, joten 1 kuukauden kontrolli on erittäin tärkeä. 1 kk kontrollissa tarkistetaan taas silmien taittovoima (useimmiten tasoa +0,25 tai +0,50 D), näöntarkkuus ( yleensä parempi kuin 1.2). Mikroskooppisesti katsotaan myös läpän asento: että läppä on moitteettomasti paikallaan, ei ole kiertymiä, vekkejä eikä läpän alla ole mitään poikkeavaa. Jos läppä olisi esim. pienellä vekillä, se voidaan oikaista vielä 3-4 kuukautta operaation jälkeen, tehdään ns. "ironing" eli läpän silitys.
Näitä silityksiä on tarvittu vain muutama silmään kohdistuneen tapaturman seurauksena. On hyvä olla hieromatta silmiä noin 2 kuukautta, jotta läppään ei kohdistuisi tarpeetonta kiertymisvaaraa.
Menin heti aamulla lähetteen kanssa keskussairaalaan. Pääsinkin melko nopeasti osaston lääkärin luoksen. Hän tutki minut torstaina. Kerroin, että kipu on lisääntynyt: varsinkin oikeaa särkee, mutta myös vasemmassa roskan tunnetta. Lääkäri tutki ja sanoi, ettei tilanne ole hänen mielestään muuttunut mihinkään torstaista. Sitten hän haki paikalle lääkärin, joka tutki minut keskiviikkona yksityisvastaanotalla ja joka tekee myös leikkauksia. Hän värjäsi silmät ja hän sanoi, että keskiviikosta on tapahtunut muutosta positiiviseen suuntaan. Vielä keskiviikkona hänen mukaansa läpän reuna "hyllyi", nyt ei enää. Lisäksi hänen mukaansa haava olisi mennyt vähän enemmän kiinni. Osastonlääkäri oli joka tapauksessa sitä meltä, että torstaista ei ole muutosta tapahtunut. He hakivat vielä ylilääkärin paikalle, jotta tietäisivät, mikä olisi nyt järkevintä. Kaikki olivat sitä mieltä, ettei silmät ole kunnossa. Lääkäri, joka myös tekee leikkauksia, oli sitä mieltä, että koska muutosta oli hänen mielestään tapahtunut hyvään suuntaan, niin voidaan odotella, jos silmät paranisivat itsestään. Seurata asiaa heidän mielestään tarvitsee. Suosittelivat torstain käyntiä leikanneen lääkärin luokse, koska sanoivat, että kaikki asiantuntijuus on nyt minun parhaakseni. Niin se varmaan on, joten torstaina menen heti aamulla kontrolliin. Keskussairaalassa myös seuraavat tilannetta, joten sain sinnekin uuden ajan kahden viikon päähän. Nyt eivät epiteelin kasvusta ym. puhunut sen tarkempaa. Sanoivat vain, että haavat paranevat niin yksilöllisesti. Leikkauksia tekevä lääkäri kuitenkin sanoi, että uusintaleikkausta täytyy miettiä, jos plussa ja hajataitto eivät häviä itsestään. Jotenkin ajattelin, että kun tämäkin paraneminen on ollut niin tosi vaikeaa, etteivät he edes miettisi uusintaleikkausta. Ehkä he sitten ovat varmoja, että silmät tästä paranevat, kun sellaisesta jo puhuvat. Tällä hetkellä minulla vain on niin kamala olla, kun silmät tuntuvat koko ajan sairailta, että kun haavat paranevat, niin en kyllä ole valmis enää menemään leikkaukseen. Ajattelin, että alan ottamaan särkylääkettä enemmän, jos se auttaisi silmissä olevaan särkyyn. Uusia tippoja myös sain. Nyt en muista merkkiä, vaikka apteekista niitä jo hainkin. Ovat säilöntäaineettomia ja "juoksevia". Ylilääkäri sanoi, ettei huono paraneminen uhkaa näköä. Kysymys on kuulemma nyt siitä, että "kun kymmenelle jänikselle tehdään viilto selkään, kahdeksan paranee erinomaisesti ja kahdella on ongelmia toipumisen kanssa". Hän sanoikin, että nyt ei vielä tiedä, minkälaiseksi haavat paranevat ja se voi aiheuttaa joitakin ongelmia tai sitten ei. Aika näyttää. Itse tietenkin toivoisi nopeaa parantumista, jotta muukin elämä tästä normalisoituisi. Nyt on ollut niin vaikeaa keskittyä yhtään mihinkään. Ehkä torstai tuo taas jotain uutta tietoa tähän asiaan.
mennyt silmiesi tilanne kuitenkin parempaan suuntaan! Kunhan nyt jaksat sinne torstaihin asti sinnitellä.Kumma etteivät nyt puhuneet siitä pintaepteelin kasvamisesta?Olisko se tulehdus sitten aiheuttanut sen, että läppä ei ole kiinnittynyt kunnolla?Toivotaan, että aika parantaa myös sitä lähinäköä ja hajataitteisuutta.Onneksi sinulla on vanhemmat ja ystäviä jotka auttavat !!!
AI! sinäkin kuulut noihin hölmöihin katsojiin jotka katsoo tuollaista soopaa?