Hei, miten koet tämän pimeän ajan, yksinelävä nainen/mies.Minä yritän ajatella positiivisesti,kun päästään tammikuulle,maailma valkenee.Nyt pitää vain saada itsensä liikkeelle,lenkille,kuntosalille,teatteriin,konserttiin.Kanarialle tekisi mieli, mutta kun ei ole matkakaveria.Onneksi on työpaikka missä käydä,se on kumminkin elämän ja mielenterveyden perusta vielä tässä iässä.Mikä parasta terveys on vielä tallella ja jaksaa mennä ja harrastaa,yksin mätänee kotona muuten.Olen eronnut muutama vuosi sitten,on tässä opettelemista tässä yksinelämisessä.Mutta ehkäpä vielä elämäni Prinssi osuu kohdalle,ainakin toivoisin niin.Rima on tosin aika korkealla,johtuu menneestä historiasta.
Mutta iloista syksyä kaikille ja positiivista mieltä toivottelee nainen 52 vee :)
Mutta iloista syksyä kaikille ja positiivista mieltä toivottelee nainen 52 vee :)
Vastaukset 12
Vanhimmat
Itseasiassa, mitä pimeempää, sen parepi.Olen syksyn lapsi.Rakastan syksyä, kun ilmat viilenee ja illat pimenee. Minä tavallaan vetäydyn talviunille.
Kaikki harrastukset kyllä taas alkavat, mutta itsehän oon itseni sinne tuputtanut. Just eilen kastuin pyöräilessä koulutuksesta, muttei se haitannut pätkääkään. Sit jos on kova pohjoistuuli, niin siitä en kyllä pidä yhtään.Se on ainut negatiivinen asia syksyssä.
Marraskuu on kuolemisen kuukausi luonnossa, niin se on myös ihmisessä. Kaikki vanha taas kuolee ja keväällä puhkeaa jälleen. Tarvii se luontokin huilaus aikaa, niinkuin ihmisetkin. Jokaiset ottavat sen silloin, kun on hänelle sopiva. Olen syntynyt marraskuun alussa, joten se sopii minulle oikeaksi kuukaudeksi levätä henkisesti.
ihan hyvänä sillä olen aina pitänyt syksystä se tuo rauhan elämään.
Olen myös eronnut pitkästä parisuhteesta joku vuosi sitten ja todella vaikeaa on ollu sopeutua elämään yksin mutta kun muistan mitä oli elämä parisuhteessani,se muuttaa ajatukset valoisemmiksi.
Hyvää syksyn jatkoa.
Opettelen myös yksin elämistä.Harrastuksena kuntosali ja sulkapallo syksyllä/talvella.Kesällä pyöräily (tänä kesänä kertyi 3600 km).Aikuiset ihanat 3 tytärtäni tuo iloa elämääni kesät/syksyt. Joskus masentaa, mutta kun nukkuu yön yli niin helpottaa taas. Odotan talvea ja lunta jotta valkenee ja pääsee hiihtämään,jos lunta saadaan Etelä-Suomeen.Inhoan pimeyttä,en ole myöskään syksynlapsi, odotan jo uutta kevättä ja sehän on ihan kohta kunhan Joulusta selvitään.
Mimmi mallia 50 v
Tervetuloa rauhoottava ja harmaa syksy. Tuo Anne vei sanat mun suustani, ajattelen syksystä justihin niin kuin meirän Annekin. Pihoolla ja vainioolla asuu sellaanen mielen rauhoottava hieman alakuloonen hämärä. Harmaa syysaamu on parasta terapiaa kesän tohinooren jäläkehen. On mukava mennä marjamettähän ja menöö se aika hirvijahariskin. Minua riemastuttaa sammalmättään urhoollinen elämä, sinne se jäätyy lumen ja jään alle joka syksy, mutta kun kevät taas koittaa ja päivä on päreenä se virkoaa uutehen elämähän vuoresta toisehen. Karhu kömpii pesähän ja nukkuu mitä ny Heikinpäivältä kääntää kylykeänsä, tammikuus. Eli kyllä syksykin on kiva ja päästäänhän sitä pimeästä syksystä sitten joulukynttilään valohon.
Mutta kun se muuttuu lumeksi, helpottaa.Odotan talvea,josko se muuttuisi pakkasineen lumeksi täällä Etelä-Suomessakin.Ostin jo uuden lämpimän toppatakin sen varalle.En pidä tästä Etelä-Suomen pimeästä kuraisesta syksystä, meillä täällä on mielestäni Kaamos pahimmillaan, ei Lapissa jossa pakkanen ja lumi tulee ajoissa:Kun pääsen joskus eläkkeelle, voisin muutta Napapiirille taikka sen yläpuolelle.
T: Lapinhullu Eteläsuomalainen nainen
..sytyttää.Mutta märkä jakso painaa mieltä,vasta kaamos aika korjaa pään,mitä siinä nyt korjattavaa on.Kevät on odotusta,kuuntelua, luonnon vauhtia ihmetellen ja heräämistä ylikierroksille.Mutta kesä,sen valo.Keskiyön kirkkaus,voi voi.
naurata,varsinkin,kun taas nuo hirvimiehet teloo toisiaan kuoliaaksi.Eka tuli jo.Pimeässä tietysti saa tällainen rumempikin mies kulkea rauhassa.Ei tarvitse kenenkään pelätä,eikä lasten juosta karkuun.Hiljaa hiipii pitkin nurkkapieliä asioillensa ja varoo ketään säikyttämästä.Varmaan sinä siihen prinssiisi joskut vielä törmäät.Vähän nuo harrastukset auttavat tähän pimeyteen,mutta nekin ovat maan alla.Sitä samaa vaan.
gin tonic vie masennuksen pois
Syksy on tosiaan rauhoittumis aikaa.Joillekkin tuo masennuksen.Minä olen keväällä syntynyt mutta vaellan luonnossa syksyllä sieltä löytää kaikkea kaunista moniväristä.Niitä voi kuivattaa tai sumuttaa hiuslakkaa.Nyt kuuluu tiu tiu.Keväällä titityyyyy.Täällä satoi pe iltana eka lumi,luonto tuli valoisaksi.Mutta ei kauaa kestä tämä lumi.Olen minäkin eronnut,löysin pihatalkoo tapahtumasta kaverin.Asutaan eri asunnoista,sama rappunen.Mutta pitää suunnitella vaikka tämän vuoden loppu puolella olevaan "juhlaan" jos ei muuta tekemista ja ajattelemista..
että valoisuus välillä katoaa ja kaamos alkaa. Johan tuota auringonpaistetta saatiinkin koko kesä ja syksy.
En tee pimeästä ongelmaa. Luonnon mukaan sopeutan itseni siihen: varaan luettavaa, katselken TV:Tä, lepään. Sauvakävelen ja käyn k-salilla ympäri vuoden, liikunta ei siis ole mulle mikään ongelma.
Tykkään pukea paksumpia vaatteita päälle. Tihkusade ei haittaa, kuljen pyörällä töissä. heijastin vaan heilumaan.
Mulle helmi-maaliskuu ovat ikäviä. Talven kylmä valo lisääntyy, pakkanen kiristyy... ei paljon lohduta. Kuin eläisi pakastinkaapissa, jossa valot ovat unohtuneet päälle. Kevät ja syksy ovat mieluisimpia vuodenaikoja.
Syksy on ihana sateieen kaikkineen, sadetakki päälle ja ulos, sitten kynttilä palamaan ja tieokoneelle heeee ....No, harrastuksia on sulkapallo ja kuntosali ja onneksi ystäviä ja työ.Elämä on ihanaa syksylläkin,mutta silti jo odotan hiihtokelejä ensin ja ennenkaikkea kevättä ja pyöräilykautta. Syksy on rauhoittumisen aikaa minulle.Niin tämähän oli osoitettu yksinäisille....siis aina välillä tansseissa katsomassa, että olisiko se elämäni mies siellä, ei vielä ole ollut.Erostani aikaa 4 vuotta ja tähän alkaa jo tottua ja nauttimaan tästä yksin olosta
t.Nainen täältä Eteläisestä Suomesta
on hyviä harrastuksia,jotka antavat sisältöä elämään,luulisin?