miten alveoliittia hoidetaan?

tuolta. Lainasit nimittäin opinnäytetyötäni. Tuossa kaikki käyttämäni lähteet:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010921150#22000000010921150

Terveisin hilkkaliisa

hilkkaliisa kirjoitti:

tuolta. Lainasit nimittäin opinnäytetyötäni. Tuossa kaikki käyttämäni lähteet:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010921150#22000000010921150

Terveisin hilkkaliisa

Lue lisää

"tulehdusreaktio eloperäisiin pölyihin ja kemikaaleihin. (Kava ym. Duodecim 1994;110 (17):1593.) "

Lainaus tekstistäsi.

Eli siis aiheuttaja voi olla jokin muukin kuin HOME. Esim. Tapauksessani rakennus pöly, sekä mahdollisesti töissä olevat home:eet ovat sitä jatko auttaneet??

Juho722

hilkkaliisa kirjoitti:

tuolta. Lainasit nimittäin opinnäytetyötäni. Tuossa kaikki käyttämäni lähteet:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000010921150#22000000010921150

Terveisin hilkkaliisa

Lue lisää

pelottaa vaan tulevat tutkimukset, jospa sairastun niistä vain lisää. toisaalta kilpirauhasarvot heittelee myös ja niissä hyvin saman tapaisia oireita kuin homeissa, mutta lääkäri niiden suhteen vielä seurantalinjalla.

kohta minäkin kirjoitti:

pelottaa vaan tulevat tutkimukset, jospa sairastun niistä vain lisää. toisaalta kilpirauhasarvot heittelee myös ja niissä hyvin saman tapaisia oireita kuin homeissa, mutta lääkäri niiden suhteen vielä seurantalinjalla.

Lue lisää

meidänkin lapsella, kun oli tiloissa, jotka myöhemmin paljastuivat hometiloiksi. Niitäkin seurattiin silloin tarkasti, mutta päästyään tiloista pois tasaantui arvotkin normaaleiksi. Samaan aikaan muuten harveni tukka oudosti päälaelta. Sekin korjaantui ja nyt on tosi paksu tukka.

Olen 30 vuotias nainen. Altistuin -96 työpaikalla homeelle, josta seurauksena oli tuolloin äänen käheytyminen ja voimakkaat kurkkukivut.Verestä löytyi 6 eri hometta.
Kyseessä oli vanha koulurakennus, joka oli yltäpäältä homeessa. Meille rakennettiin uusi koulu ja oireet loppuivat välittömästi.

Nyt 10 v kuluttua tapahtuneesta, oireet ovat taas alkaneet. Limaa tulee keuhkoista niin että päivittäin "rykäisen" parikymmentä klimppiä limaa. Astmatutkimukset olivat negatiiviset ja siihen loppui lääkärin mielenkiinto.Varsinkin kun kortisonisuihkekuuri ei tuottanut tulosta.Sitä käytin vajaa 2kk.
Limaa on tullut nyt 9kk tauotta ja selitystä ei löydy. Kuukauden kuluttua on aika perusallergiatesteihin, mutta oma tuntemus on että hengitysilma nämä oireet tekee. Outoa, sillä koti on uusi ja työpäikka myös.Alan olla aika väsynyt tähän ,että nykylääketiede ei saa selville kohta vuoden jatkunutta allergista reaktioita!!!

sasalo kirjoitti:

Olen 30 vuotias nainen. Altistuin -96 työpaikalla homeelle, josta seurauksena oli tuolloin äänen käheytyminen ja voimakkaat kurkkukivut.Verestä löytyi 6 eri hometta.
Kyseessä oli vanha koulurakennus, joka oli yltäpäältä homeessa. Meille rakennettiin uusi koulu ja oireet loppuivat välittömästi.

Nyt 10 v kuluttua tapahtuneesta, oireet ovat taas alkaneet. Limaa tulee keuhkoista niin että päivittäin "rykäisen" parikymmentä klimppiä limaa. Astmatutkimukset olivat negatiiviset ja siihen loppui lääkärin mielenkiinto.Varsinkin kun kortisonisuihkekuuri ei tuottanut tulosta.Sitä käytin vajaa 2kk.
Limaa on tullut nyt 9kk tauotta ja selitystä ei löydy. Kuukauden kuluttua on aika perusallergiatesteihin, mutta oma tuntemus on että hengitysilma nämä oireet tekee. Outoa, sillä koti on uusi ja työpäikka myös.Alan olla aika väsynyt tähän ,että nykylääketiede ei saa selville kohta vuoden jatkunutta allergista reaktioita!!!

Lue lisää

jo paljon. Joten vaadi ensin röntgenkuvat ja sen jälkeen keuhkolääkärille. Siis samana päivänä ensin kuviin ja kuvat kädessä keuhkolääkärille ja nopeasti.

Ei noilla oireilla kannata mitään allergiatestejä odotella. Kuvista näkyy jo paljon ja tarkempiin kuviin voi lähettää keuhkolääkäri.

röntgenkuva kertoo kirjoitti:

jo paljon. Joten vaadi ensin röntgenkuvat ja sen jälkeen keuhkolääkärille. Siis samana päivänä ensin kuviin ja kuvat kädessä keuhkolääkärille ja nopeasti.

Ei noilla oireilla kannata mitään allergiatestejä odotella. Kuvista näkyy jo paljon ja tarkempiin kuviin voi lähettää keuhkolääkäri.

Lue lisää

jos on vasta alkuvaiheissaan oleva tauti. Mikään muu kuin ajallaan tehty BAL-huuhtelu ei kerro mitään. Mutta siihen kun ei pääse. Eihän sitä oteta edes todesta. Kun tämä on niin harvinainen tauti.

sillä sehän ei tosiaankaan pidä paikkaansa!

Ei kukaan keuhkolääkäri taida tutkia alveoliittia sen paremmin kuin TTL ...

Alveoliitti on yhtä harvinainen kun pulunpoikaset...

mutta toivotaan, että sulla ei ko. sairautta ole, tai jos sulla se on joku sen myös diagnostisoi sulle... mitenkähän vähän epäilen... mutta kerro miten tuo keskustelusi keuhkolääkärin kanssa meni

saat sen mukaista hoitoa kirjoitti:

sillä sehän ei tosiaankaan pidä paikkaansa!

Ei kukaan keuhkolääkäri taida tutkia alveoliittia sen paremmin kuin TTL ...

Alveoliitti on yhtä harvinainen kun pulunpoikaset...

mutta toivotaan, että sulla ei ko. sairautta ole, tai jos sulla se on joku sen myös diagnostisoi sulle... mitenkähän vähän epäilen... mutta kerro miten tuo keskustelusi keuhkolääkärin kanssa meni

Lue lisää

kaikkia keskusteluja referoida vuodesta 1988.

Kaikki minulle tehdyt tutkimukset olen jo täällä muutaman kerran kirjoittanutkin.

Nyt oma keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkärini (nainen) on jäänyt kokonaan poissa työelämästä. Sama lääkäri on hoitanut ja tutkituttanut minua vuodesta 1988.

Lievä astmani "meni ihan mahdottomaksi" (niin yhdessä epikriisissäni lukee) syksyllä 1999 ja minulla on jo silloin epäilty allergista alveoliittia. Tutkimukset vain olisi pitänyt tehdä oikeaan aikaan, eikä useiden viikkojen tai neljän kuukauden kortisonikuurin jälkeen. Ne olisi pitänyt tehdä silloin kun tulehdusvaihe oli päällä.

Kyllä minä olen aina saanut oireiden mukaista hoitoa. Ilman antibiootti- ja kortisonikuureja sekä spiraa (ensiavussa ja osastolla viikon) en olisi elossa.

Varmaan ilman astmalääkkeitänikään en olisi hengissä. Lääkitykseni määrän ja nimetkin olen laittanut tänne useita kertoja. Astma-, alleria- lääkkeitä on melkoinen kasa, aina kun haen ne noin kolmen kuukauden välein apteekista.

Miksi et kirjoita omalla nimelläsi?

Oletko siis sitä mieltä, että on oikein tehdä altistuskokeita, että sairastuu enemmän?
Ja elinaika ja elämänlaatu menee todella huonoksi. On sitten kivaa käydä seurannassa vai? Oudot huvit sulla?

MÄ en ainakaan nää siinä mitään järkeä!



.. niin sitä ei
pystytä toteamaan ennen altistusta vaan sen mahdollinen päälletulo pitää tutkia altistuksen jälkeen. Ja mikäli altistus aiheuttaa allergisen alveoliitin, niin keuhkojen toimintaa on seurattava niin kauan kuin keuhkorakkulatulehdus kestää..

homeherkälle kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että on oikein tehdä altistuskokeita, että sairastuu enemmän?
Ja elinaika ja elämänlaatu menee todella huonoksi. On sitten kivaa käydä seurannassa vai? Oudot huvit sulla?

MÄ en ainakaan nää siinä mitään järkeä!



.. niin sitä ei
pystytä toteamaan ennen altistusta vaan sen mahdollinen päälletulo pitää tutkia altistuksen jälkeen. Ja mikäli altistus aiheuttaa allergisen alveoliitin, niin keuhkojen toimintaa on seurattava niin kauan kuin keuhkorakkulatulehdus kestää..

Lue lisää

on aika huono. Odotin siltä paljon enemmän. Ja vielä se on vain yksi kerta, vaikka asiat ei niin kunnossa olisikaan, joten viesti on selkeä: pärjää ominesi.
Heidän keinonsa vaikuttaa vitkutteleviin työnantajiin ovat aivan olemattomat. Ei ole oikein tehdä altistuskokeita, ei ole ollut koskaan, mutta koska se on ollut maantapa ja vain sillä tavalla voi saada ammattitaudin, on siihen ollut pakko alistua. Toivottavasti asioihin tulee pikaisesti muutos, mutta kiinnostavaa on sekin, miten sitten homeen aiheuttama ammattitauti saadaan selville - alkaisivatko vihdoin uskoa potilaan oireita? Toivottavasti ei mennä ojasta allikkoon ja lopputulos on se, ettei myönnetä koko homesairautta, saati tutkittaisi.

ne, jotka ovat TTL:llä istuneet maski nenällä happea hengittäen. Siinä sitä on hoidettu "alveoliittikohtausta" astmakohtauksena. Ilmankos ei annettu hoito oikein tehonnut, vaan sitä piti toistaa yhä uudestaan.
Tulipa vaan mieleeni edellisen kirjoituksesta, jossa mainittiin hoidoksi happiviikset ja kortisoni.

homeherkälle kirjoitti:

Oletko siis sitä mieltä, että on oikein tehdä altistuskokeita, että sairastuu enemmän?
Ja elinaika ja elämänlaatu menee todella huonoksi. On sitten kivaa käydä seurannassa vai? Oudot huvit sulla?

MÄ en ainakaan nää siinä mitään järkeä!



.. niin sitä ei
pystytä toteamaan ennen altistusta vaan sen mahdollinen päälletulo pitää tutkia altistuksen jälkeen. Ja mikäli altistus aiheuttaa allergisen alveoliitin, niin keuhkojen toimintaa on seurattava niin kauan kuin keuhkorakkulatulehdus kestää..

Lue lisää

Olen kirjoitellut tällä palstalla parin vuoden ajan.
Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme. Ruotsissa ne poistettiin jo vuonna 1990.

Siinä vaiheessa kun ne poistetaan ammattitautilaissa, niin TTL:n ei tarvitse keuhkoaltistaa niiden toteamiseksi enää yhtään sairastunutta. Mikään EU-maa ja mikään muukaan maa tällä planeetalla ei keuhkoaltista kansalaisiaan Asbergillus fumigatuksella paitsi Suomi.

Oma toimintani on vuosikausia kohdistunut noiden sairauksien poistamiseen ammattitautilaista.
Voithan sinä pitää sitä outona hupina; minusta se on ollut totista työtä eikä valoa tunnelin päässä näytä vieläkään häämöttävän.
Tunne on sama kuin hakkaisi päätään paksuun kivimuuriin.

Homeherkkä kirjoitti:

Olen kirjoitellut tällä palstalla parin vuoden ajan.
Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme. Ruotsissa ne poistettiin jo vuonna 1990.

Siinä vaiheessa kun ne poistetaan ammattitautilaissa, niin TTL:n ei tarvitse keuhkoaltistaa niiden toteamiseksi enää yhtään sairastunutta. Mikään EU-maa ja mikään muukaan maa tällä planeetalla ei keuhkoaltista kansalaisiaan Asbergillus fumigatuksella paitsi Suomi.

Oma toimintani on vuosikausia kohdistunut noiden sairauksien poistamiseen ammattitautilaista.
Voithan sinä pitää sitä outona hupina; minusta se on ollut totista työtä eikä valoa tunnelin päässä näytä vieläkään häämöttävän.
Tunne on sama kuin hakkaisi päätään paksuun kivimuuriin.

Lue lisää

asema silloin, jos ei edes saa ammattitautia??? Jos työnantajan harjoittaman rakennuksen terveysvalvonnan seurauksena eli työturvallisuuslain noudattamisen välinpitämättömyyden seurauksena olet sairastunut työpaikkasi vaarallisista kemikaaleista, niin sekö ei sitten olisi ammattitauti, mikä sitten? Potkut perseeseen ja uusi uhri tilalle?
Saisinko valaistusta, mitä oikein tarkoitat?

Homeherkkä kirjoitti:

Olen kirjoitellut tällä palstalla parin vuoden ajan.
Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme. Ruotsissa ne poistettiin jo vuonna 1990.

Siinä vaiheessa kun ne poistetaan ammattitautilaissa, niin TTL:n ei tarvitse keuhkoaltistaa niiden toteamiseksi enää yhtään sairastunutta. Mikään EU-maa ja mikään muukaan maa tällä planeetalla ei keuhkoaltista kansalaisiaan Asbergillus fumigatuksella paitsi Suomi.

Oma toimintani on vuosikausia kohdistunut noiden sairauksien poistamiseen ammattitautilaista.
Voithan sinä pitää sitä outona hupina; minusta se on ollut totista työtä eikä valoa tunnelin päässä näytä vieläkään häämöttävän.
Tunne on sama kuin hakkaisi päätään paksuun kivimuuriin.

Lue lisää

Yleensä olemme aina samoilla linjoilla, mutta nyt en ole samaa mieltä, että "Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Minun mielestäni kosteusvaurioiden aiheuttamia sairauksia tulee ENNALTAEHKÄISTÄ, niin ettei kukaan sairastuisi. Homeongelmaan työpaikalla ja kodeissa ON HETI PUUTUTTAVA, eikä asiaa saisi vitkutella vuosikausia, niinkuin minunkin kohdallani on tehty.

Lain ja asetusten mukaan
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA TYÖNTEKIJÄN TERVEYDESTÄ.
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA VAIKKA TYÖTILAT OLISIVAT JONKUN MUUN OMISTAMIA KUIN TYÖNANTAJAN. (Tämä on hyvä laki, sillä "eräs työnantaja" myi omistamansa homeiset työtilat ja vuokrasi ne sitten ostajalta samaan tehtävään missä ne tilat olivat aikaisemminkin olleet).
-TYÖNANTAJAN ON JATKUVASTI TARKKAILTAVA TYÖYMPÄRISTÖA JA RIITTÄVÄN AJOISSA TARTUTTAVA EPÄKOHTIIN.
-MONIA MUITA LAKEJA on työntekijän turvana ja työnantajan velvollisuutena.

Me, jotka olemme menettäneet terveytemme ja työkykymme työnantajan huolimattomuuden ja homeiden kieltämisen vuoksi, emme saa oikeutta ja toimeentuloa, joka meille kuuluu. KUKAAN EI SAISI sairastua homeiden vuoksi !!!

Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että TTL:n altistukset ovat vaarallisia ja sairastuinhan niistä itsekin. Ne tulisi lopettaa ja homesairauden ammattitaudiksi toteamiseen riittäisi työterveyslääkärin ja keuhkosairauksien erikoislääkärin todistukset, vaikka jotenkin näin: "Täten pyynnöstä todistan, että nn:n työpaikalta on löydetty kosteusvauriomikrobeja (niiden nimet) ja nn sairastuu aina uudelleen pitkien sairauslomien jälkeen. Nn:n verestä on löytynyt vasta-aineita työpaikan kosteusvauriomikrobeille ja kunnian ja omantunnon kautta todistan, että nn:n keuhkoista kuuluu rahinoita ja lievä astma on muuttunut erittäin vaikeahoitoiseksi astmaksi ja nn:llä on myös alveoliitin oirekuva, vaikka sitä ei löydetty väärään aikaan tehtyjen tutkimusten vuoksi. Nn ei kykene enää työhönsä eikä vastaavaan työhön".

Nykyisin VAKUUTUSYHTIÖT VAATIVAT homealtistustestit. Nykyisin on vain yksi homeuute, Aspergillus fumigatus, jolla kaikille ei saada oikeaa tulosta.

Aspergillus fumigatus saattaa aiheuttaa allergisen reaktion ja keuhkotulehduksen altistusten jälkeen.

Lue lisää:

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/aa0af4897bafff79c2256f7b002b6b91?OpenDocument Auli Paananen väitöskirja

http://www.miame.net/right1b5c.html?julk=4&par=38&id=51&kpl=38&kid=0
Tietoa ammattitautitutkimuksista

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016559726 Keuhkojen ammattitaudit . Shirley Johnson

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016864823 HOMETTA, Seuri, Nevalainen ym.

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/62a72d12cc3602e4c2256b7600479b64?OpenDocument Maria Andersson väitöskirja

http://www.miame.net Husman T. 2004. Hometta 2. Julkaisut. Homealtistuksen aiheuttamat oireet ja sairaudet.

http://www.miame.net 2004. Seuri M. Hometta 2. Julkaisut. Muut sisäilman laatua huonontavat tekijät.

http://www.miame.net/right04ad.html?julk=4&id=46&par=38&kid=0 Tuomainen A. Hometta 2. Julkaisut. Muovimattojen hajoaminen sisäilmaongelmien aiheuttajana.

http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/4132D034-E854-4466BFA4C93919A58004/0/VOChuomioitavat.pdf VOC-näytteenotossa huomioitavia asioita.
Mitataan rakennuksesta peräisin olevia päästöjä ilman ihmisestä tai sen toiminnasta peräisin olevia päästöjä

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html Homemyrkyistä

http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=397&vl=2003 Hometalossa riehuvat mikrobijengit 30.11.1999

http://huslab.fi/ohjekirja/8520.html BAL-nesteen lisääntynyt albumiinin pitoisuus viittaa kapillaarivuotoon ja tulehdukseen, mutta ei sinänsä kerro mitään tulehduksen luonteesta. Jos IgG on lisääntynyt enintään albumiinia vastaavalla tavalla (BAL-nesteen IgG/albumiini-suhde on pienempi tai enintään samaa luokkaa kuin seerumin vastaava suhde), on kyseessä todennäköisesti fibroottinen tai muu prosessi, jossa ei ole immunologista aktiviteettia.

http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial_s&hl=fi&q=ABPA&meta=&btnG=Google-haku ABPA

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm ALLERGINEN ASTMA, ABPA YM. YM.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=keuhkojen ilmapitoisuus&btnG=Hae&meta=lr%3Dlang_fi Keuhkojen ilmapitoisuus


Tuossa koko juttu. jos et saa linkkiä auki:

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm

Torstaimeetingit-sivulle

Oulun yliopisto/OYS
Sisätautien klinikka
23.9.1999
Marjo Juvonen


ASPERGILLUKSEN KEUHKOMANIFESTAATIOT


Sieni-itiöitä on kaikkialla ulko- ja sisäilmassa ja ne ovat kaiken orgaanisen aineksen perushajottajia luonnossa. Aspergillus kuuluu ascomycetehomeisiin, jotka yhdessä penicilliumin kanssa muodostavat Aspergillaceae perheen. Aspergillus fumigatus on tämän suvun tärkein patogeeni, > 80 %. Muihin infektioita aiheuttaviin aspergilluksiin luetaan A. flavus, 5 – 10 % ja A. niger, < 5 %. Tietyissä olosuhteissa myös A. clavatus, A. glaucus, A. versicolor, A. nidulans ja A. oryzae voivat aiheuttaa infektion ihmisissä ja eläimissä. Nämä filamenttisienet ovat tavallisia kosteilla alueilla, maaperässä tai maanviljelysympäristössä, heinissä, viljassa, homeisissa jauhoissa ja orgaanisissa mätänevissä aineissa. Ihmisillä on huomattava kapasiteetti eliminoida aspergillus alveolaaristen makrofagien avulla fagosytoimalla ja tuhoamalla inhaloidut itiöt. Näin ollen immunokompetentti henkilö sairastuu harvoin. Aspergillus voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia kliinisiä oireita lievästä, ohimenevästä astmasta fataaliin, disseminoitunee-seen sairauteen erityisesti immunosuppressoiduilla potilailla.

Aspergillooma
Aspergillooma eli sienipallo on ilmeisesti yleisin muoto aspergilluksen kliinisistä ilmentymistä, vaikka epidemiologinen tieto on vähäistä. Kaikki aspergilluslajit voivat kolonisoitua pysyviin, vanhoihin onkaloihin, bulliin tai kystiin.

Aspergilloomapotilaat ovat tavallisesti nonatooppisia kroonisesti keuhkosairaita. Aspergilloomapotilaiden perussairauksia ovat tuberkuloosiarpi (36 %), idiopaattinen ylälohkofibroosi (16 %), sarkoidoosin aiheuttama fibroosi (11 %), allerginen bronkopulmo-naarinen aspergilloosi (10 %), pneumonia ja absessi (9 %), bronkiektasiat (8 %), sekalaiset syyt (8 %), ei aikaisempaa keuhkosairautta (2 %). Yleisin predisponoiva sairaus on avoimeksi parantunut tuberkulooma. Intervalli keuhkotbc:n ja aspergillooman välillä on 1 – 30 vuotta. Vaikka sienipallo saattaa olla havaittaessa oireeton ja benigni, siihen sisältyy henkeä uhkaavan veriyskän mahdollisuus. 75 – 90 %:lla potilaista on ainakin vähäistä hemoptyysiä, neljäosalle tulee massiivinen veriyskä. Sen syy on bronkiaalisen arterian eroosio.

Diagnoosi perustuu thx-löydökseen: liikkuva, homogeeninen läpikuultamattomuus ontelon sisällä. Pallon ympärillä näkyy ns. ” halo ” eli sirppimäinen ilmavaippa. CT ei anna lisä-informaatiota diagnostiikassa. Aspergillooma sijaitsee lähes poikkeuksetta ylälohkossa. Muutos voi olla yksittäinen tai multippeli ja se saattaa kalkkiutua. Viereinen pleura on usein paksuuntunut, mikä muutos voi edeltää sienipallon kehittymistä kuukausista vuosiin. Nekroottinen massa sisältää sientä, tulehdussoluja, fibriiniä ja verta. Seerumissa todetaan presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita lähes aina; aluksi paljon, sittemmin vähentyen ja jopa häviten, kun mysetooma poistetaan. Aspergillooma voi resoloitua spontaanistikin.

Hoito on frustroivaa. Lääkehoito on verrattain tehotonta. Amfoterisiini B:n käyttöä suurina annoksina rajoittaa nefrotoksisuus ja itrakonatsolista on vain vähän kontrolloituja tutkimuksia. Antifungaalien intrakavitaarisen instillaation jälkeen aspergillooman uusiminen on tavallista. Sienipallon paras hoito on kirurginen poisto.

Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi
Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi on veltto, kavitoiva leesio, joka lokalisoituu aspergilluksen invasoimaan keuhkoparenkyymiin. Erään tutkimuksen mukaan nämä potilaat ovat tavallisimmin keski-ikäisiä immunosuppressoituja, esim. diabeetikkoja, aliravittuja, kortikosteroidi- tai sädehoidettuja ja kollagenooseja sairastavia. Oireina potilailla on kuumetta, yskää ja ysköksiä. Thx-kuvassa näkyy pehmeitä infiltraatteja, joissa on kaviteetti. Diagnoosi vahvistuu kudosnäytteestä. Seerumista voi löytyä presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita. Hoito käsittää antifungaalit ja leesion kirurgisen poiston.

Invasiivinen aspergilloosi
Invasiiviselle keuhkoaspergilloosille ( IA ) altistavia tekijöitä ovat neutropenia, leukemia, karsinooma, kortikosteroidi-immunosuppressio, luuydin- tai muu elinsiirto ja lapsuuden krooninen granulomatoottinen sairaus. HIV-potilaat, joilla on pneumocystis carinii pneumonia, tbc tai sarkoidoosi, saavat herkemmin IA:n. Invasiivinen sieni-infektio voi olla piilevä ja puhjeta sitten äkillisesti septisenä shokkina. Oireita ovat kuumeilu, nenä- ja sinuskongestio, rintakipu, yskä, hengenahdistus ja veriyskökset – erikseen ja yhdessä. Thx-kuvassa todetaan keuhkoinfiltraatteja, kaviteetteja tai pleuraalinen effuusio. Invasiivinen aspergilloosi voi disseminoitua nopeasti myös muihin keuhkojen ulkopuolisiin elimiin.

IA:n lopulliseen diagnoosiin tarvitaan näyte keuhkoparenkyymistä, jota invasoi morfologisesti aspergillus, joka on kasvanut myös viljelyssä. Tyypillistä invasiiviselle aspergilloosille on Aspergilluksen invaasio paitsi kudokseen myös verisuoniin, joka johtaa suonen distaaliosan iskemiaan ja infarkteihin. Akuuttia leukemiaa sairastavalla potilaalla yksittäistäkin aspergilluseristystä ysköksestä pidetään diagnostisena.
Noin 50 %:lta IA-potilaista voidaan aspergillus määrittää yskösnäytteestä. Tutkittaessa Aspergillus fumigatus-infektoituneita keuhkonsiirtopotilaita todettiin kohonneiden spesifisten IgG-luokan vasta-aineiden määrän olevan rinnastettavissa sytologisiin ja mikrobiologisiin identifikaatioihin ja keuhkofunktioiden huononemiseen. CT:n ja bronkoskopian käyttö tutkimusmenetelminä edesauttavat varhaistamaan antifungaalisen lääkityksen aloittamisen ja siten ennuste paranisi. Jos transbronkiaalibiopsia jää negatiiviseksi, tarvitaan avointa keuhkobiopsiaa.

Invasiivisen keuhkoaspergilloosin hoito on amfoterisiini B. Vaste tutkimusten mukaan on noin 55 %. Luuydinsiirtopotilailla mortaliteetti on 94 %. Aikaisin aloitetun, korkea-annoksisen amfoterisiini-B-hoidon vaste on kuitenkin hyvä. A-B:n ja flusytosiinin kombinointi on tehokas. Primaarissa flusytosiiniresistenssissä käytetään amfoterisiini-B:n kanssa rifampisiinia. Itrakonatsoli on aktiivinen Aspergillus-lajeja vastaan ja sitä on käytetty aspergillusinfektioiden ennaltaehkäisyssä korkean riskin potilailla.

Immunosuppressoitua isäntää tulisi seurata huolellisesti !


Aspergilluksen aiheuttamat allergiset tai hypersensitiiviset reaktiot
Allerginen alveoliitti
Allergisen alveoliitin patogeneesiä ei täysin tunneta. Kyseessä on immunokompleksi-välitteisen (tyyppi III ) reaktion aiheuttama sairaus. Yleisoireita ovat kuume, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, pahoinvointi ja laihtuminen, hengityselinoireita yskä ja hengen-ahdistus. Oireiden ajoittuminen 4 – 8 tuntia viimeisen allergeeneille altistumisen jälkeen, yleisoireiden esiintyminen ja allergeenispesifisten IgG-vasta-aineiden löytyminen sekä vaskuliittien esiintyminen sopivat hyvin tyyppi III –reaktioon samoin kuin histologinen kuva epiteloidigranuloomineen.

Diagnostisia kriteereitä ovat osoitettavissa oleva altistuminen homepölyille, alveoliittiin sopivat oireet ja thx-kuvassa näkyvät miliaariset infiltraatit alalohkopainotteisesti. Lisäkriteereitä ovat auskultaatiossa kuultavat pienirakkulaiset rahinat, diffuusiokapasiteetin pieneneminen ja valtimoveren happiosapaineen pieneneminen ainakin rasituksessa. Spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö. Keuhkobiopsiassa nähdään alveoliittiin sopiva granulomatoottinen reaktio ja altistuskokeessa myönteinen tulos. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä kokonaissolumäärä ja lymfosyyttien määrä ovat lisääntyneet, auttaja-T-lymfosyyttien määrä suhteessa estäjä-T-lymfosyytteihin on pienentynyt.

Suomessa ilmenee 100 – 300 uutta homepölykeuhkotapausta vuosittain, näistä > 90 % maataloudessa työskentelevillä. Sairaalahoitoon johtaneen homepölykeuhkon ilmaantuvuudeksi on todettu kotimaisissa tutkimuksissa 4,4 tapausta 10 000 viljelijää kohti.

Hoitona kortikosteroidit per os ovat tehokkaita varsinkin akuuttivaiheessa. Aluksi annetaan 30 tai 40 mg prednisolonia päivässä. Annosta pienennetään vähitellen, steroidihoidon kokonaiskesto on 3 – 4 viikkoa. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, muttei ei paranna pitkäaikaisennustetta. Äkillisen vaiheen jälkeen hoidon kulmakivi on uuden allergeenialtistuksen välttäminen.

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi eli ABPA
ABPA:ta tavataan vaikeaa obstruktiivista keuhkosairautta sairastavilla potilailla. Yleisin se on pitkään astmaa sairastaneilla ja astman katsotaankin yleisesti kuuluvan ABPA:n diagnostisiin kriteereihin. Syndroomaa todetaan myös kystistä fibroosia sairastavilla. ABPA:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoja, mutta se on erittäin harvinainen. Taudin akuutissa keuhkoinfiltraattivaiheessa potilaalla voi olla lisääntyneen hengenahdistuksen lisäksi kuumetta rintakipuja, veriyskää ja limaismärkäisiä ysköksiä, mutta oireettomiakin infiltraattivaiheita on kuvattu. Ysköksissä voi olla ruskehtavia limatulppia (” plugs ”). Limatulpat sisältävät runsaasti eosinofiilisia valkosoluja. Myös sienirihmastoa voi näkyä ja sieniviljelyssä voi kasvaa A. fumigatus tai joku muu Aspergillus-laji. Voimakkaasti kohonnut IgE-taso kuuluu löydöksiin. Atoopikoilla sieniantigeenille altistuminen aiheuttaa IgE-luokan vasta-aineiden muodostumisen kyseiselle antigeenille. Uudelleenaltistuminen saa aikaan mastsoluissa degranulaation ja eosinofiilisen infiltraation. Spesifisellä IgE- ja IgG-välitteisillä hypersensitiviteettireaktioilla oletetaan olevan tärkeän merkityksen A. fumigatuksen aiheuttaman ABPA:n patogeneesissä. Kohonneet aspergillusspesifiset IgE-tasot ovat ABPA:n tunnusmerkki.

USA:n kriteerit ABPA:lle ovat astma, välitön ihoreaktio A. fumigatukselle, presipitoivat IgG-luokan vasta-aineet A. fumigatukselle, kohonnut totaali S-IgE ja samoin IgE A. fumigatukselle, proksimaaliset bronkiektasiat, infiltraatit thx:ssa, perifeerinen eosinofilia sekä hoitamattomilla ysköksissä kasvava A. fumigatus. Brittiläisen käsityksien mukaan diagnoosikriteereiksi riittävät astma, keuhkoinfiltraatit, eosinofilia ja positiivinen välitön reaktio Aspergillus-antigeenille.

Radiologisina manifestaatioina todetaan akuutissa vaiheessa ohimeneviä keuhko-infiltraatteja ylälohkoissa. Irreversiibelit löydökset sisältävät sentraalisia bronkiektasioita ja keuhkofibroosia. Nk. ”Toothpaste shadows” ja ”cloved finger appearance” ovat myös tyypillisiä thx-löydöksiä. CT on sensitiivisempi bronkiektasiadiagnostiikassa. Hoitona käytetään oraalisia kortikosteroideja yleensä annoksella 0,5 mg /kg kerran päivässä 2 viikkoa, jonka jälkeen annosta alennetaan vasteen mukaan yleensä useiden kuukausien aikana. Itrakonatsoli kortisoniin kombinoituna on tehokas ja mahdollisesti kortisonia säästävä yhdistelmä, mutta ei korvaa kortisonia. Itrakonatsolia yksin käytetään hoitona tapauksissa, joissa peroraalinen kortikosteroidi on kontraindisoitu tai potilas kieltäytyy sitä käyttämästä.

Allerginen astma
Aspergillus fumigatuksen aiheuttama allerginen astma on Suomessa harvinainen. Yleisin se on Englannissa kylmistä ja kosteista asumisolosuhteista johtuen. Intrakutaaniset testit aspergillusantigeenilla aiheuttavat välittömän punoitusreaktion homeallergisella astmaatikolla. Antigeenin inhaloimisesta seuraa nopea bronkusspasmi. 30 – 40 % astmapotilaista, joilla ei ole aspergilluksen indusoimaa astmaa, reagoi positiivisesti ihotestissä. S-IgE aspergillusantigeenille on kohonnut ja keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan reversiibeli bronkusobstruktio. Hoitona käytetään astmalääkkeitä ja altistumista vältetään.

Homeiden aiheuttamaa allergista astmaa todettiin Helsingin Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1997 56 tapausta ja vuonna 1998 38 tapausta.

” The role of a fungus in nature is to decompse organic matter – a human body without an immune system is just organic matter waiting for decomposition. ”

Kirjallisuusluettelo:


V. Kinnula, P. Tukiainen, L. Laitinen : Keuhkosairaudet, 1997, Duodecim

T. Haahtela, M. Hannuksela, E.O. Terho : Allergologia, Duodecim, 1993

B.A. Cockrill, C.A. Hales: Allergic bronchopulmonary aspergillosis, Annu. Rev. Med. 1999; 50: 303 – 16

P.E. Verweij, D.W. Denning: Diagnostic and Therapeutic Strategies for Invasive Aspergillosis; Seminars in Respiratory and Critical Care Medicine1997; 18 : 203 – 213

American Thoracic Society Meeting 1999; Aspergillus Infections in Pulmonary Transplantation

Sharma O.P, Chwogule R: Many faces of pulmonary aspergillosis, Eur. Resp. J 1998 ;12 :705 – 15

H. F. Kauffman, J. F. C. Tomee : Rewiew of Fungus-induced Asthmatic Reactions, American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 1995; 151: 2109 - 2116

homesairaan kirjoitti:

asema silloin, jos ei edes saa ammattitautia??? Jos työnantajan harjoittaman rakennuksen terveysvalvonnan seurauksena eli työturvallisuuslain noudattamisen välinpitämättömyyden seurauksena olet sairastunut työpaikkasi vaarallisista kemikaaleista, niin sekö ei sitten olisi ammattitauti, mikä sitten? Potkut perseeseen ja uusi uhri tilalle?
Saisinko valaistusta, mitä oikein tarkoitat?

Lue lisää

Mielestäni ns. kosteusvauriomikroaltistuksen aiheuttamat allergiset keuhkosairaudet tulee poistaa ammattitautilaista, koska minkään muunkaan maan ammatitautilaissa niitä ei ole olemassa.
Työpaikan kemikaalialtistusten tuottamat keuhkosairaudet kuuluvat myös ammattitautilain piiriin. Niiden poistamisesta ei ole kyse.
En tiedä kuinka hyvin TTL pystyy toteamaan syy-yhteyden työpaikkakemikaalin ja sen aiheuttaman keuhkosairauden välillä. Ainakin asbestialtistuksen aiheuttamien keuhkosairauksien toteamisessa on ollut melkoisia puutteita.

Kun ns. kosteusvauriomikrobialtistuksen aiheuttamat keuhkosairaudet poistetaan ammattitautilaista niin silloin homesairaan asema tässä maassa on sama kuin mihin tahansa muuhunkin sairauteen sairastuneen asema.
Eli KELA myöntää sv-lain mukaisen korvauksen lääkkeisiin, yksityissektorin tutkimukseen ja hoitoon. Työkyvyttöämyyden arvionti pysyy samana kuten muidenkin syiden aiheuttamissa keuhkovaurioissa.

homesairaan kirjoitti:

asema silloin, jos ei edes saa ammattitautia??? Jos työnantajan harjoittaman rakennuksen terveysvalvonnan seurauksena eli työturvallisuuslain noudattamisen välinpitämättömyyden seurauksena olet sairastunut työpaikkasi vaarallisista kemikaaleista, niin sekö ei sitten olisi ammattitauti, mikä sitten? Potkut perseeseen ja uusi uhri tilalle?
Saisinko valaistusta, mitä oikein tarkoitat?

Lue lisää

Vastasin minäkin Homeherkälle:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000020665687

Homesairaiden sosiaaliturva (kaikki edut, kuten sairausvakuutus, työttömyyspäiväraha, eläkkeet, työkyvyttömyyseläke, tapaturmaeläke yms.) eivät todellakaan toteudu tasapuolisesti. Myös suurin osa kuntoutuslaitoksista on homeisia. Homesairaiden on erittäin vaikeaa päästä edes kuntoutukseen (HN 2004 opinnäytetyö).

Vaikka homesairaan sairaudet olisi todettu ammattitaudiksikin, voi homesairas joutua taistelemaan oikeuksistaan vuosikausia vakuutuyhtiön kanssa.

Erittäin monia homesairaita Suomessakin on siinä tilanteessa, että terveys ja työkyky on mennyt, mutta TTL:n tutkimuksissa EI TODETTU ammattitautidiagnoosia, vaikka syy-seuraus-suhde on ihan selvää. Potilas sairastelee silti työpaikan kosteusvauriomikrobeista vaikka TTL:n kolmesta (NYKYISIN VAIN YHDESTÄ) homeuutteesta mikään ei saanut aikaan "tarvittavaa näyttöä ammattitaudista". Allergisen alveoliitin tutkimukset osuvat harvoin oikeaan aikaan. Monille tutkimukset tehdään useiden kuukausien viiveellä.

Näinhän vielä toimitaan kuten kirjoitit:
lainaus alkaa:"Jos työnantajan harjoittaman rakennuksen terveysvalvonnan seurauksena eli työturvallisuuslain noudattamisen välinpitämättömyyden seurauksena olet sairastunut työpaikkasi vaarallisista kemikaaleista, niin sekö ei sitten olisi ammattitauti, mikä sitten? Potkut perseeseen ja uusi uhri tilalle?".
(Lainaus loppuu)


Minä en saanut potkuja työpaikaltani, mutta minut yritettiin saada "vapaaehtoisesti sanoutumaan irti työstäni" kesken sairausloman. Onneksi en mennyt siihen ansaan. Älkää menkö muutkaan homesairaat. Työnantaja voi yrittää tällä tavalla vetäytyä vastuustaan.

Nyt "uudet, vetreät, kauniit ja rohkeat työntekijät" ovat oireilleet ja sairastelleet entisellä työpaikallani. On siellä tehty isojakin remontteja "ihan muuten vain" ja tietenkään "näytteitä ei tarvinnut ottaa" kun sitä "kosteuttakaan ei ollut".

Todella törkeää: Mehän tiedämme, että myös JO KUIVUNEET ITIÖT saattavat aiheuttaa (= aiheuttavat) meille jo homeesta herkistyneille ja sairastuneille oireita. Työntekijän vaihtaminen ei poista oikeaa ongelmaa: homeista työympäristöä. On kuin pelaisi venäläistä rulettia: keneen homesairaus "osuu". Nuoret koulutetut työntekijät voivat menettää terveytensä ja työkykynsä, kun OIKEAAN ONGELMAAN ei puututa.

Homesairaan asema on todella huono ja paljon on parantamisen varaa sosiaaliturvassa, asiallisissa tutkimuksissa, työterveyslääkäreiden ja muidenkin lääkäreiden asenteessa homesairaita kohtaan.

Ministeri Liisa Hyssälä ei ole vieläkään vastannut kysymykseeni: "Millä oikudella vakuutusyhtiön omat lääkärit voivat kumota potilasta hoitaneiden ja tutkineiden lääkäreiden lääkärintodistukset?"

Odotan ministeri Liisa Hyssälän kirjettä tai sähköpostia!

Onko kukaan ollut yhteydessä tähän MOT ohjelman tekijöihin.
Ok. Siinä pitää olla paljon Faktaa:

Tuli vain mieleen. HilkkaLiisa onko käynyt mielessä, Sinä kun olet laittanut viestiä Kansanedustajillekin.

T:Juho722

hilkkaliisa kirjoitti:

Yleensä olemme aina samoilla linjoilla, mutta nyt en ole samaa mieltä, että "Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Minun mielestäni kosteusvaurioiden aiheuttamia sairauksia tulee ENNALTAEHKÄISTÄ, niin ettei kukaan sairastuisi. Homeongelmaan työpaikalla ja kodeissa ON HETI PUUTUTTAVA, eikä asiaa saisi vitkutella vuosikausia, niinkuin minunkin kohdallani on tehty.

Lain ja asetusten mukaan
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA TYÖNTEKIJÄN TERVEYDESTÄ.
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA VAIKKA TYÖTILAT OLISIVAT JONKUN MUUN OMISTAMIA KUIN TYÖNANTAJAN. (Tämä on hyvä laki, sillä "eräs työnantaja" myi omistamansa homeiset työtilat ja vuokrasi ne sitten ostajalta samaan tehtävään missä ne tilat olivat aikaisemminkin olleet).
-TYÖNANTAJAN ON JATKUVASTI TARKKAILTAVA TYÖYMPÄRISTÖA JA RIITTÄVÄN AJOISSA TARTUTTAVA EPÄKOHTIIN.
-MONIA MUITA LAKEJA on työntekijän turvana ja työnantajan velvollisuutena.

Me, jotka olemme menettäneet terveytemme ja työkykymme työnantajan huolimattomuuden ja homeiden kieltämisen vuoksi, emme saa oikeutta ja toimeentuloa, joka meille kuuluu. KUKAAN EI SAISI sairastua homeiden vuoksi !!!

Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että TTL:n altistukset ovat vaarallisia ja sairastuinhan niistä itsekin. Ne tulisi lopettaa ja homesairauden ammattitaudiksi toteamiseen riittäisi työterveyslääkärin ja keuhkosairauksien erikoislääkärin todistukset, vaikka jotenkin näin: "Täten pyynnöstä todistan, että nn:n työpaikalta on löydetty kosteusvauriomikrobeja (niiden nimet) ja nn sairastuu aina uudelleen pitkien sairauslomien jälkeen. Nn:n verestä on löytynyt vasta-aineita työpaikan kosteusvauriomikrobeille ja kunnian ja omantunnon kautta todistan, että nn:n keuhkoista kuuluu rahinoita ja lievä astma on muuttunut erittäin vaikeahoitoiseksi astmaksi ja nn:llä on myös alveoliitin oirekuva, vaikka sitä ei löydetty väärään aikaan tehtyjen tutkimusten vuoksi. Nn ei kykene enää työhönsä eikä vastaavaan työhön".

Nykyisin VAKUUTUSYHTIÖT VAATIVAT homealtistustestit. Nykyisin on vain yksi homeuute, Aspergillus fumigatus, jolla kaikille ei saada oikeaa tulosta.

Aspergillus fumigatus saattaa aiheuttaa allergisen reaktion ja keuhkotulehduksen altistusten jälkeen.

Lue lisää:

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/aa0af4897bafff79c2256f7b002b6b91?OpenDocument Auli Paananen väitöskirja

http://www.miame.net/right1b5c.html?julk=4&par=38&id=51&kpl=38&kid=0
Tietoa ammattitautitutkimuksista

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016559726 Keuhkojen ammattitaudit . Shirley Johnson

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016864823 HOMETTA, Seuri, Nevalainen ym.

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/62a72d12cc3602e4c2256b7600479b64?OpenDocument Maria Andersson väitöskirja

http://www.miame.net Husman T. 2004. Hometta 2. Julkaisut. Homealtistuksen aiheuttamat oireet ja sairaudet.

http://www.miame.net 2004. Seuri M. Hometta 2. Julkaisut. Muut sisäilman laatua huonontavat tekijät.

http://www.miame.net/right04ad.html?julk=4&id=46&par=38&kid=0 Tuomainen A. Hometta 2. Julkaisut. Muovimattojen hajoaminen sisäilmaongelmien aiheuttajana.

http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/4132D034-E854-4466BFA4C93919A58004/0/VOChuomioitavat.pdf VOC-näytteenotossa huomioitavia asioita.
Mitataan rakennuksesta peräisin olevia päästöjä ilman ihmisestä tai sen toiminnasta peräisin olevia päästöjä

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html Homemyrkyistä

http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=397&vl=2003 Hometalossa riehuvat mikrobijengit 30.11.1999

http://huslab.fi/ohjekirja/8520.html BAL-nesteen lisääntynyt albumiinin pitoisuus viittaa kapillaarivuotoon ja tulehdukseen, mutta ei sinänsä kerro mitään tulehduksen luonteesta. Jos IgG on lisääntynyt enintään albumiinia vastaavalla tavalla (BAL-nesteen IgG/albumiini-suhde on pienempi tai enintään samaa luokkaa kuin seerumin vastaava suhde), on kyseessä todennäköisesti fibroottinen tai muu prosessi, jossa ei ole immunologista aktiviteettia.

http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial_s&hl=fi&q=ABPA&meta=&btnG=Google-haku ABPA

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm ALLERGINEN ASTMA, ABPA YM. YM.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=keuhkojen ilmapitoisuus&btnG=Hae&meta=lr%3Dlang_fi Keuhkojen ilmapitoisuus


Tuossa koko juttu. jos et saa linkkiä auki:

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm

Torstaimeetingit-sivulle

Oulun yliopisto/OYS
Sisätautien klinikka
23.9.1999
Marjo Juvonen


ASPERGILLUKSEN KEUHKOMANIFESTAATIOT


Sieni-itiöitä on kaikkialla ulko- ja sisäilmassa ja ne ovat kaiken orgaanisen aineksen perushajottajia luonnossa. Aspergillus kuuluu ascomycetehomeisiin, jotka yhdessä penicilliumin kanssa muodostavat Aspergillaceae perheen. Aspergillus fumigatus on tämän suvun tärkein patogeeni, > 80 %. Muihin infektioita aiheuttaviin aspergilluksiin luetaan A. flavus, 5 – 10 % ja A. niger, < 5 %. Tietyissä olosuhteissa myös A. clavatus, A. glaucus, A. versicolor, A. nidulans ja A. oryzae voivat aiheuttaa infektion ihmisissä ja eläimissä. Nämä filamenttisienet ovat tavallisia kosteilla alueilla, maaperässä tai maanviljelysympäristössä, heinissä, viljassa, homeisissa jauhoissa ja orgaanisissa mätänevissä aineissa. Ihmisillä on huomattava kapasiteetti eliminoida aspergillus alveolaaristen makrofagien avulla fagosytoimalla ja tuhoamalla inhaloidut itiöt. Näin ollen immunokompetentti henkilö sairastuu harvoin. Aspergillus voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia kliinisiä oireita lievästä, ohimenevästä astmasta fataaliin, disseminoitunee-seen sairauteen erityisesti immunosuppressoiduilla potilailla.

Aspergillooma
Aspergillooma eli sienipallo on ilmeisesti yleisin muoto aspergilluksen kliinisistä ilmentymistä, vaikka epidemiologinen tieto on vähäistä. Kaikki aspergilluslajit voivat kolonisoitua pysyviin, vanhoihin onkaloihin, bulliin tai kystiin.

Aspergilloomapotilaat ovat tavallisesti nonatooppisia kroonisesti keuhkosairaita. Aspergilloomapotilaiden perussairauksia ovat tuberkuloosiarpi (36 %), idiopaattinen ylälohkofibroosi (16 %), sarkoidoosin aiheuttama fibroosi (11 %), allerginen bronkopulmo-naarinen aspergilloosi (10 %), pneumonia ja absessi (9 %), bronkiektasiat (8 %), sekalaiset syyt (8 %), ei aikaisempaa keuhkosairautta (2 %). Yleisin predisponoiva sairaus on avoimeksi parantunut tuberkulooma. Intervalli keuhkotbc:n ja aspergillooman välillä on 1 – 30 vuotta. Vaikka sienipallo saattaa olla havaittaessa oireeton ja benigni, siihen sisältyy henkeä uhkaavan veriyskän mahdollisuus. 75 – 90 %:lla potilaista on ainakin vähäistä hemoptyysiä, neljäosalle tulee massiivinen veriyskä. Sen syy on bronkiaalisen arterian eroosio.

Diagnoosi perustuu thx-löydökseen: liikkuva, homogeeninen läpikuultamattomuus ontelon sisällä. Pallon ympärillä näkyy ns. ” halo ” eli sirppimäinen ilmavaippa. CT ei anna lisä-informaatiota diagnostiikassa. Aspergillooma sijaitsee lähes poikkeuksetta ylälohkossa. Muutos voi olla yksittäinen tai multippeli ja se saattaa kalkkiutua. Viereinen pleura on usein paksuuntunut, mikä muutos voi edeltää sienipallon kehittymistä kuukausista vuosiin. Nekroottinen massa sisältää sientä, tulehdussoluja, fibriiniä ja verta. Seerumissa todetaan presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita lähes aina; aluksi paljon, sittemmin vähentyen ja jopa häviten, kun mysetooma poistetaan. Aspergillooma voi resoloitua spontaanistikin.

Hoito on frustroivaa. Lääkehoito on verrattain tehotonta. Amfoterisiini B:n käyttöä suurina annoksina rajoittaa nefrotoksisuus ja itrakonatsolista on vain vähän kontrolloituja tutkimuksia. Antifungaalien intrakavitaarisen instillaation jälkeen aspergillooman uusiminen on tavallista. Sienipallon paras hoito on kirurginen poisto.

Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi
Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi on veltto, kavitoiva leesio, joka lokalisoituu aspergilluksen invasoimaan keuhkoparenkyymiin. Erään tutkimuksen mukaan nämä potilaat ovat tavallisimmin keski-ikäisiä immunosuppressoituja, esim. diabeetikkoja, aliravittuja, kortikosteroidi- tai sädehoidettuja ja kollagenooseja sairastavia. Oireina potilailla on kuumetta, yskää ja ysköksiä. Thx-kuvassa näkyy pehmeitä infiltraatteja, joissa on kaviteetti. Diagnoosi vahvistuu kudosnäytteestä. Seerumista voi löytyä presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita. Hoito käsittää antifungaalit ja leesion kirurgisen poiston.

Invasiivinen aspergilloosi
Invasiiviselle keuhkoaspergilloosille ( IA ) altistavia tekijöitä ovat neutropenia, leukemia, karsinooma, kortikosteroidi-immunosuppressio, luuydin- tai muu elinsiirto ja lapsuuden krooninen granulomatoottinen sairaus. HIV-potilaat, joilla on pneumocystis carinii pneumonia, tbc tai sarkoidoosi, saavat herkemmin IA:n. Invasiivinen sieni-infektio voi olla piilevä ja puhjeta sitten äkillisesti septisenä shokkina. Oireita ovat kuumeilu, nenä- ja sinuskongestio, rintakipu, yskä, hengenahdistus ja veriyskökset – erikseen ja yhdessä. Thx-kuvassa todetaan keuhkoinfiltraatteja, kaviteetteja tai pleuraalinen effuusio. Invasiivinen aspergilloosi voi disseminoitua nopeasti myös muihin keuhkojen ulkopuolisiin elimiin.

IA:n lopulliseen diagnoosiin tarvitaan näyte keuhkoparenkyymistä, jota invasoi morfologisesti aspergillus, joka on kasvanut myös viljelyssä. Tyypillistä invasiiviselle aspergilloosille on Aspergilluksen invaasio paitsi kudokseen myös verisuoniin, joka johtaa suonen distaaliosan iskemiaan ja infarkteihin. Akuuttia leukemiaa sairastavalla potilaalla yksittäistäkin aspergilluseristystä ysköksestä pidetään diagnostisena.
Noin 50 %:lta IA-potilaista voidaan aspergillus määrittää yskösnäytteestä. Tutkittaessa Aspergillus fumigatus-infektoituneita keuhkonsiirtopotilaita todettiin kohonneiden spesifisten IgG-luokan vasta-aineiden määrän olevan rinnastettavissa sytologisiin ja mikrobiologisiin identifikaatioihin ja keuhkofunktioiden huononemiseen. CT:n ja bronkoskopian käyttö tutkimusmenetelminä edesauttavat varhaistamaan antifungaalisen lääkityksen aloittamisen ja siten ennuste paranisi. Jos transbronkiaalibiopsia jää negatiiviseksi, tarvitaan avointa keuhkobiopsiaa.

Invasiivisen keuhkoaspergilloosin hoito on amfoterisiini B. Vaste tutkimusten mukaan on noin 55 %. Luuydinsiirtopotilailla mortaliteetti on 94 %. Aikaisin aloitetun, korkea-annoksisen amfoterisiini-B-hoidon vaste on kuitenkin hyvä. A-B:n ja flusytosiinin kombinointi on tehokas. Primaarissa flusytosiiniresistenssissä käytetään amfoterisiini-B:n kanssa rifampisiinia. Itrakonatsoli on aktiivinen Aspergillus-lajeja vastaan ja sitä on käytetty aspergillusinfektioiden ennaltaehkäisyssä korkean riskin potilailla.

Immunosuppressoitua isäntää tulisi seurata huolellisesti !


Aspergilluksen aiheuttamat allergiset tai hypersensitiiviset reaktiot
Allerginen alveoliitti
Allergisen alveoliitin patogeneesiä ei täysin tunneta. Kyseessä on immunokompleksi-välitteisen (tyyppi III ) reaktion aiheuttama sairaus. Yleisoireita ovat kuume, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, pahoinvointi ja laihtuminen, hengityselinoireita yskä ja hengen-ahdistus. Oireiden ajoittuminen 4 – 8 tuntia viimeisen allergeeneille altistumisen jälkeen, yleisoireiden esiintyminen ja allergeenispesifisten IgG-vasta-aineiden löytyminen sekä vaskuliittien esiintyminen sopivat hyvin tyyppi III –reaktioon samoin kuin histologinen kuva epiteloidigranuloomineen.

Diagnostisia kriteereitä ovat osoitettavissa oleva altistuminen homepölyille, alveoliittiin sopivat oireet ja thx-kuvassa näkyvät miliaariset infiltraatit alalohkopainotteisesti. Lisäkriteereitä ovat auskultaatiossa kuultavat pienirakkulaiset rahinat, diffuusiokapasiteetin pieneneminen ja valtimoveren happiosapaineen pieneneminen ainakin rasituksessa. Spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö. Keuhkobiopsiassa nähdään alveoliittiin sopiva granulomatoottinen reaktio ja altistuskokeessa myönteinen tulos. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä kokonaissolumäärä ja lymfosyyttien määrä ovat lisääntyneet, auttaja-T-lymfosyyttien määrä suhteessa estäjä-T-lymfosyytteihin on pienentynyt.

Suomessa ilmenee 100 – 300 uutta homepölykeuhkotapausta vuosittain, näistä > 90 % maataloudessa työskentelevillä. Sairaalahoitoon johtaneen homepölykeuhkon ilmaantuvuudeksi on todettu kotimaisissa tutkimuksissa 4,4 tapausta 10 000 viljelijää kohti.

Hoitona kortikosteroidit per os ovat tehokkaita varsinkin akuuttivaiheessa. Aluksi annetaan 30 tai 40 mg prednisolonia päivässä. Annosta pienennetään vähitellen, steroidihoidon kokonaiskesto on 3 – 4 viikkoa. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, muttei ei paranna pitkäaikaisennustetta. Äkillisen vaiheen jälkeen hoidon kulmakivi on uuden allergeenialtistuksen välttäminen.

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi eli ABPA
ABPA:ta tavataan vaikeaa obstruktiivista keuhkosairautta sairastavilla potilailla. Yleisin se on pitkään astmaa sairastaneilla ja astman katsotaankin yleisesti kuuluvan ABPA:n diagnostisiin kriteereihin. Syndroomaa todetaan myös kystistä fibroosia sairastavilla. ABPA:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoja, mutta se on erittäin harvinainen. Taudin akuutissa keuhkoinfiltraattivaiheessa potilaalla voi olla lisääntyneen hengenahdistuksen lisäksi kuumetta rintakipuja, veriyskää ja limaismärkäisiä ysköksiä, mutta oireettomiakin infiltraattivaiheita on kuvattu. Ysköksissä voi olla ruskehtavia limatulppia (” plugs ”). Limatulpat sisältävät runsaasti eosinofiilisia valkosoluja. Myös sienirihmastoa voi näkyä ja sieniviljelyssä voi kasvaa A. fumigatus tai joku muu Aspergillus-laji. Voimakkaasti kohonnut IgE-taso kuuluu löydöksiin. Atoopikoilla sieniantigeenille altistuminen aiheuttaa IgE-luokan vasta-aineiden muodostumisen kyseiselle antigeenille. Uudelleenaltistuminen saa aikaan mastsoluissa degranulaation ja eosinofiilisen infiltraation. Spesifisellä IgE- ja IgG-välitteisillä hypersensitiviteettireaktioilla oletetaan olevan tärkeän merkityksen A. fumigatuksen aiheuttaman ABPA:n patogeneesissä. Kohonneet aspergillusspesifiset IgE-tasot ovat ABPA:n tunnusmerkki.

USA:n kriteerit ABPA:lle ovat astma, välitön ihoreaktio A. fumigatukselle, presipitoivat IgG-luokan vasta-aineet A. fumigatukselle, kohonnut totaali S-IgE ja samoin IgE A. fumigatukselle, proksimaaliset bronkiektasiat, infiltraatit thx:ssa, perifeerinen eosinofilia sekä hoitamattomilla ysköksissä kasvava A. fumigatus. Brittiläisen käsityksien mukaan diagnoosikriteereiksi riittävät astma, keuhkoinfiltraatit, eosinofilia ja positiivinen välitön reaktio Aspergillus-antigeenille.

Radiologisina manifestaatioina todetaan akuutissa vaiheessa ohimeneviä keuhko-infiltraatteja ylälohkoissa. Irreversiibelit löydökset sisältävät sentraalisia bronkiektasioita ja keuhkofibroosia. Nk. ”Toothpaste shadows” ja ”cloved finger appearance” ovat myös tyypillisiä thx-löydöksiä. CT on sensitiivisempi bronkiektasiadiagnostiikassa. Hoitona käytetään oraalisia kortikosteroideja yleensä annoksella 0,5 mg /kg kerran päivässä 2 viikkoa, jonka jälkeen annosta alennetaan vasteen mukaan yleensä useiden kuukausien aikana. Itrakonatsoli kortisoniin kombinoituna on tehokas ja mahdollisesti kortisonia säästävä yhdistelmä, mutta ei korvaa kortisonia. Itrakonatsolia yksin käytetään hoitona tapauksissa, joissa peroraalinen kortikosteroidi on kontraindisoitu tai potilas kieltäytyy sitä käyttämästä.

Allerginen astma
Aspergillus fumigatuksen aiheuttama allerginen astma on Suomessa harvinainen. Yleisin se on Englannissa kylmistä ja kosteista asumisolosuhteista johtuen. Intrakutaaniset testit aspergillusantigeenilla aiheuttavat välittömän punoitusreaktion homeallergisella astmaatikolla. Antigeenin inhaloimisesta seuraa nopea bronkusspasmi. 30 – 40 % astmapotilaista, joilla ei ole aspergilluksen indusoimaa astmaa, reagoi positiivisesti ihotestissä. S-IgE aspergillusantigeenille on kohonnut ja keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan reversiibeli bronkusobstruktio. Hoitona käytetään astmalääkkeitä ja altistumista vältetään.

Homeiden aiheuttamaa allergista astmaa todettiin Helsingin Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1997 56 tapausta ja vuonna 1998 38 tapausta.

” The role of a fungus in nature is to decompse organic matter – a human body without an immune system is just organic matter waiting for decomposition. ”

Kirjallisuusluettelo:


V. Kinnula, P. Tukiainen, L. Laitinen : Keuhkosairaudet, 1997, Duodecim

T. Haahtela, M. Hannuksela, E.O. Terho : Allergologia, Duodecim, 1993

B.A. Cockrill, C.A. Hales: Allergic bronchopulmonary aspergillosis, Annu. Rev. Med. 1999; 50: 303 – 16

P.E. Verweij, D.W. Denning: Diagnostic and Therapeutic Strategies for Invasive Aspergillosis; Seminars in Respiratory and Critical Care Medicine1997; 18 : 203 – 213

American Thoracic Society Meeting 1999; Aspergillus Infections in Pulmonary Transplantation

Sharma O.P, Chwogule R: Many faces of pulmonary aspergillosis, Eur. Resp. J 1998 ;12 :705 – 15

H. F. Kauffman, J. F. C. Tomee : Rewiew of Fungus-induced Asthmatic Reactions, American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 1995; 151: 2109 - 2116

Lue lisää

Olet sitä mieltä, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamia sairauksia tulee ennältäehkäistä NIIN ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI.

Olen todella kanssasi samaa mieltä. Vaan en tiedä noita työpaikkaoireilijoita tälläkin hetkellä tunien kuinka se käytännössä onnistuu,
koska maamme rakennukset ovat 60-70 prosenttisesti noiden kosteusvauriomikrobien saastuttamia.

Homeherkkä kirjoitti:

Olet sitä mieltä, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamia sairauksia tulee ennältäehkäistä NIIN ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI.

Olen todella kanssasi samaa mieltä. Vaan en tiedä noita työpaikkaoireilijoita tälläkin hetkellä tunien kuinka se käytännössä onnistuu,
koska maamme rakennukset ovat 60-70 prosenttisesti noiden kosteusvauriomikrobien saastuttamia.

Lue lisää

se, että LIIAN MONI homesairas jatkaa homeisella työpaikallaan astmalääkkeiden ja toistuvien kortisonikuurien varassa. Terveys vain heikkenee ja pian on edessa pysyvä työkyvyttömyys.

TYÖPAIKKA OLISI KORJATTAVA KUNNOLLA HETI KUN HOMEONGELMA ESIINTYY ! SIINÄ VAIHEESSA KUN JO YKSIKIN TYÖNTEKIJÄ OIREILEE, ON ONGELMAAN PUUTUTTAVA. Meillä oireili työpaikalla enemmän kuin yksi.

VAUHTIA TYÖTERVEYSHUOLTO !!!!!!!!!!!!!!!

Hyvää päivänjatkoa Homeherkkä. Olet ihana.

Nyt olen jo ylittänyt istumisen maksimiajan. Nyt pitää mennä lepäämään. Minulla kun oli se iso leikkaus vajaat kaksi viikkoa sitten.

En lopettanut sitä meidän skype-puhelua lyömällä luuria korvaasi. Se vain katkesi ihan itsekseen kesken sanan. Soitellaan kunhan taas jakan istua.

Terveisin Hilkka

Juho722 kirjoitti:

Onko kukaan ollut yhteydessä tähän MOT ohjelman tekijöihin.
Ok. Siinä pitää olla paljon Faktaa:

Tuli vain mieleen. HilkkaLiisa onko käynyt mielessä, Sinä kun olet laittanut viestiä Kansanedustajillekin.

T:Juho722

Lue lisää

Eräs toinen homesairas on kysynyt olisiko MOT kiinnostunut - ei ollut. Hän oli kysynyt olisiko Karpo kiinnostunut - ei ollut.

Se YLE1 toimittajakaan ei vielä ole ottanut yhteyttä, vaikka lupasin hänelle, että annan haastattelun. Kiitin YLE1 ohjelmaan 1966 vakuutusyhtiöiden valheista tehdyn ohjelman uusinnasta ja kerroin että lähes kaikki on samalla tasolla kuin vuonna 1966. Kerroin opinnäytetyöni tuloksista ja omasta kierrätyksestäni samassa sähköpostissa. Siihen tuo toimittaja vastasi.

Lehdissä (TYÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUS tammikuu 2005, Seura, Rauhan Tervehdys, Kaleva) olen ollut monta kertaa. Kolme kertaa olen puhunut telkkarissakin homesairaiden asemasta.

Koskaan emme saa liikaa julkisuutta. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ei ole vastannut mitään - VIELÄ - ainakaan.

Kiitosta on tullut monelta taholta, mutta kun ne kiitokset eivät vie asioitamme YHTÄÄN eteenpäin.

Hyvää päivänjatkoa Juho722. Anna vauvalle hali minunkin puolestani !

Terveisin Hilkka

hilkkaliisa kirjoitti:

Eräs toinen homesairas on kysynyt olisiko MOT kiinnostunut - ei ollut. Hän oli kysynyt olisiko Karpo kiinnostunut - ei ollut.

Se YLE1 toimittajakaan ei vielä ole ottanut yhteyttä, vaikka lupasin hänelle, että annan haastattelun. Kiitin YLE1 ohjelmaan 1966 vakuutusyhtiöiden valheista tehdyn ohjelman uusinnasta ja kerroin että lähes kaikki on samalla tasolla kuin vuonna 1966. Kerroin opinnäytetyöni tuloksista ja omasta kierrätyksestäni samassa sähköpostissa. Siihen tuo toimittaja vastasi.

Lehdissä (TYÖ, TERVEYS JA TURVALLISUUS tammikuu 2005, Seura, Rauhan Tervehdys, Kaleva) olen ollut monta kertaa. Kolme kertaa olen puhunut telkkarissakin homesairaiden asemasta.

Koskaan emme saa liikaa julkisuutta. Peruspalveluministeri Liisa Hyssälä ei ole vastannut mitään - VIELÄ - ainakaan.

Kiitosta on tullut monelta taholta, mutta kun ne kiitokset eivät vie asioitamme YHTÄÄN eteenpäin.

Hyvää päivänjatkoa Juho722. Anna vauvalle hali minunkin puolestani !

Terveisin Hilkka

Lue lisää

Sanonta pitää paikkansa.

"Jotta Suomessa voisi sairastaa, pitää olla Terve"

T:Juho722

Homeherkkä kirjoitti:

Olet sitä mieltä, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamia sairauksia tulee ennältäehkäistä NIIN ETTEI KUKAAN SAIRASTUISI.

Olen todella kanssasi samaa mieltä. Vaan en tiedä noita työpaikkaoireilijoita tälläkin hetkellä tunien kuinka se käytännössä onnistuu,
koska maamme rakennukset ovat 60-70 prosenttisesti noiden kosteusvauriomikrobien saastuttamia.

Lue lisää

Jos homesairaalta viedään mahdollisuus ammattitautidiagnoosiin, niin silloin viedään tuhkatkin pesästä. Ammattitaudin saaneella on oikeus työkyvyttömyyden yllättäessä tapaturmaeläkkeeseen, joka on ihan jotain muuta kuin työkyvyttömyyseläke. Ammattitaudin saanut voi myös jossain elämänsä vaiheessa hakea korvauksia menetetystä terveydestä ja menetetyistä työtuloista, ei työkyvyttömyyseläkeläisellä ole tätä mahdollisuutta. Ammattitaudin saaneella on myös oikeus saada lääkitys ilmaiseksi, ei siis mitään omavastuita, vaan vakuutusyhtiö maksaa kaiken. Samoin tällaisessa tapauksessa vakuutusyhtiö maksaa lääkärissä käynnit, jotka liittyvät ammattitaudin hoitoon.
En siis minäkään voi ymmärtää homeherkän ajamaa asiaa, vaikka olenkin sitä mieltä, että altistukset on lopetettava. Kuten Hilkkaliisan kirjoituksessa sanottiin, olisi ennaltaehkäisy se kaikista tärkein asia. Työnantajilla pitäisi olla niin kovat sanktiot, ettei olisi varaa minkäänlaiseen vetkutteluun homekorjauksissa. Meiltä puuttuu täydellisesti valvonta, ja nimenomaan puolueeton valvonta, tältä saralta. Hyvät lait ja pykälät ovat olemassa, jotka työturvallisuutta koskevat, mutta mikään taho ei valvo niiden noudattamista.

hilkkaliisan kanssa kirjoitti:

Jos homesairaalta viedään mahdollisuus ammattitautidiagnoosiin, niin silloin viedään tuhkatkin pesästä. Ammattitaudin saaneella on oikeus työkyvyttömyyden yllättäessä tapaturmaeläkkeeseen, joka on ihan jotain muuta kuin työkyvyttömyyseläke. Ammattitaudin saanut voi myös jossain elämänsä vaiheessa hakea korvauksia menetetystä terveydestä ja menetetyistä työtuloista, ei työkyvyttömyyseläkeläisellä ole tätä mahdollisuutta. Ammattitaudin saaneella on myös oikeus saada lääkitys ilmaiseksi, ei siis mitään omavastuita, vaan vakuutusyhtiö maksaa kaiken. Samoin tällaisessa tapauksessa vakuutusyhtiö maksaa lääkärissä käynnit, jotka liittyvät ammattitaudin hoitoon.
En siis minäkään voi ymmärtää homeherkän ajamaa asiaa, vaikka olenkin sitä mieltä, että altistukset on lopetettava. Kuten Hilkkaliisan kirjoituksessa sanottiin, olisi ennaltaehkäisy se kaikista tärkein asia. Työnantajilla pitäisi olla niin kovat sanktiot, ettei olisi varaa minkäänlaiseen vetkutteluun homekorjauksissa. Meiltä puuttuu täydellisesti valvonta, ja nimenomaan puolueeton valvonta, tältä saralta. Hyvät lait ja pykälät ovat olemassa, jotka työturvallisuutta koskevat, mutta mikään taho ei valvo niiden noudattamista.

Lue lisää

http://sn.svensktnaringsliv.se/sn/publi.nsf/Publikationerview/9528C9BF1B9BABCCC12571FD004052C1/$File/PUB200610-004.pdf

hilkkaliisa kirjoitti:

Yleensä olemme aina samoilla linjoilla, mutta nyt en ole samaa mieltä, että "Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Minun mielestäni kosteusvaurioiden aiheuttamia sairauksia tulee ENNALTAEHKÄISTÄ, niin ettei kukaan sairastuisi. Homeongelmaan työpaikalla ja kodeissa ON HETI PUUTUTTAVA, eikä asiaa saisi vitkutella vuosikausia, niinkuin minunkin kohdallani on tehty.

Lain ja asetusten mukaan
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA TYÖNTEKIJÄN TERVEYDESTÄ.
-TYÖNANTAJA ON VASTUUSSA VAIKKA TYÖTILAT OLISIVAT JONKUN MUUN OMISTAMIA KUIN TYÖNANTAJAN. (Tämä on hyvä laki, sillä "eräs työnantaja" myi omistamansa homeiset työtilat ja vuokrasi ne sitten ostajalta samaan tehtävään missä ne tilat olivat aikaisemminkin olleet).
-TYÖNANTAJAN ON JATKUVASTI TARKKAILTAVA TYÖYMPÄRISTÖA JA RIITTÄVÄN AJOISSA TARTUTTAVA EPÄKOHTIIN.
-MONIA MUITA LAKEJA on työntekijän turvana ja työnantajan velvollisuutena.

Me, jotka olemme menettäneet terveytemme ja työkykymme työnantajan huolimattomuuden ja homeiden kieltämisen vuoksi, emme saa oikeutta ja toimeentuloa, joka meille kuuluu. KUKAAN EI SAISI sairastua homeiden vuoksi !!!

Siitä olen samaa mieltä kanssasi, että TTL:n altistukset ovat vaarallisia ja sairastuinhan niistä itsekin. Ne tulisi lopettaa ja homesairauden ammattitaudiksi toteamiseen riittäisi työterveyslääkärin ja keuhkosairauksien erikoislääkärin todistukset, vaikka jotenkin näin: "Täten pyynnöstä todistan, että nn:n työpaikalta on löydetty kosteusvauriomikrobeja (niiden nimet) ja nn sairastuu aina uudelleen pitkien sairauslomien jälkeen. Nn:n verestä on löytynyt vasta-aineita työpaikan kosteusvauriomikrobeille ja kunnian ja omantunnon kautta todistan, että nn:n keuhkoista kuuluu rahinoita ja lievä astma on muuttunut erittäin vaikeahoitoiseksi astmaksi ja nn:llä on myös alveoliitin oirekuva, vaikka sitä ei löydetty väärään aikaan tehtyjen tutkimusten vuoksi. Nn ei kykene enää työhönsä eikä vastaavaan työhön".

Nykyisin VAKUUTUSYHTIÖT VAATIVAT homealtistustestit. Nykyisin on vain yksi homeuute, Aspergillus fumigatus, jolla kaikille ei saada oikeaa tulosta.

Aspergillus fumigatus saattaa aiheuttaa allergisen reaktion ja keuhkotulehduksen altistusten jälkeen.

Lue lisää:

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/0/aa0af4897bafff79c2256f7b002b6b91?OpenDocument Auli Paananen väitöskirja

http://www.miame.net/right1b5c.html?julk=4&par=38&id=51&kpl=38&kid=0
Tietoa ammattitautitutkimuksista

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016559726 Keuhkojen ammattitaudit . Shirley Johnson

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000016864823 HOMETTA, Seuri, Nevalainen ym.

http://notes.helsinki.fi/halvi/tiedotus/vanhatvaitokset.nsf/504ca249c786e20f85256284006da7ab/62a72d12cc3602e4c2256b7600479b64?OpenDocument Maria Andersson väitöskirja

http://www.miame.net Husman T. 2004. Hometta 2. Julkaisut. Homealtistuksen aiheuttamat oireet ja sairaudet.

http://www.miame.net 2004. Seuri M. Hometta 2. Julkaisut. Muut sisäilman laatua huonontavat tekijät.

http://www.miame.net/right04ad.html?julk=4&id=46&par=38&kid=0 Tuomainen A. Hometta 2. Julkaisut. Muovimattojen hajoaminen sisäilmaongelmien aiheuttajana.

http://www.ttl.fi/NR/rdonlyres/4132D034-E854-4466BFA4C93919A58004/0/VOChuomioitavat.pdf VOC-näytteenotossa huomioitavia asioita.
Mitataan rakennuksesta peräisin olevia päästöjä ilman ihmisestä tai sen toiminnasta peräisin olevia päästöjä

http://www.yle.fi/akuutti/arkisto2000/250100.html Homemyrkyistä

http://www.tiede.fi/arkisto/print.php?id=397&vl=2003 Hometalossa riehuvat mikrobijengit 30.11.1999

http://huslab.fi/ohjekirja/8520.html BAL-nesteen lisääntynyt albumiinin pitoisuus viittaa kapillaarivuotoon ja tulehdukseen, mutta ei sinänsä kerro mitään tulehduksen luonteesta. Jos IgG on lisääntynyt enintään albumiinia vastaavalla tavalla (BAL-nesteen IgG/albumiini-suhde on pienempi tai enintään samaa luokkaa kuin seerumin vastaava suhde), on kyseessä todennäköisesti fibroottinen tai muu prosessi, jossa ei ole immunologista aktiviteettia.

http://www.google.fi/search?client=firefox-a&rls=org.mozilla%3Afi%3Aofficial_s&hl=fi&q=ABPA&meta=&btnG=Google-haku ABPA

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm ALLERGINEN ASTMA, ABPA YM. YM.

http://www.google.fi/search?hl=fi&q=keuhkojen ilmapitoisuus&btnG=Hae&meta=lr%3Dlang_fi Keuhkojen ilmapitoisuus


Tuossa koko juttu. jos et saa linkkiä auki:

http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/990923.htm

Torstaimeetingit-sivulle

Oulun yliopisto/OYS
Sisätautien klinikka
23.9.1999
Marjo Juvonen


ASPERGILLUKSEN KEUHKOMANIFESTAATIOT


Sieni-itiöitä on kaikkialla ulko- ja sisäilmassa ja ne ovat kaiken orgaanisen aineksen perushajottajia luonnossa. Aspergillus kuuluu ascomycetehomeisiin, jotka yhdessä penicilliumin kanssa muodostavat Aspergillaceae perheen. Aspergillus fumigatus on tämän suvun tärkein patogeeni, > 80 %. Muihin infektioita aiheuttaviin aspergilluksiin luetaan A. flavus, 5 – 10 % ja A. niger, < 5 %. Tietyissä olosuhteissa myös A. clavatus, A. glaucus, A. versicolor, A. nidulans ja A. oryzae voivat aiheuttaa infektion ihmisissä ja eläimissä. Nämä filamenttisienet ovat tavallisia kosteilla alueilla, maaperässä tai maanviljelysympäristössä, heinissä, viljassa, homeisissa jauhoissa ja orgaanisissa mätänevissä aineissa. Ihmisillä on huomattava kapasiteetti eliminoida aspergillus alveolaaristen makrofagien avulla fagosytoimalla ja tuhoamalla inhaloidut itiöt. Näin ollen immunokompetentti henkilö sairastuu harvoin. Aspergillus voi kuitenkin aiheuttaa monenlaisia kliinisiä oireita lievästä, ohimenevästä astmasta fataaliin, disseminoitunee-seen sairauteen erityisesti immunosuppressoiduilla potilailla.

Aspergillooma
Aspergillooma eli sienipallo on ilmeisesti yleisin muoto aspergilluksen kliinisistä ilmentymistä, vaikka epidemiologinen tieto on vähäistä. Kaikki aspergilluslajit voivat kolonisoitua pysyviin, vanhoihin onkaloihin, bulliin tai kystiin.

Aspergilloomapotilaat ovat tavallisesti nonatooppisia kroonisesti keuhkosairaita. Aspergilloomapotilaiden perussairauksia ovat tuberkuloosiarpi (36 %), idiopaattinen ylälohkofibroosi (16 %), sarkoidoosin aiheuttama fibroosi (11 %), allerginen bronkopulmo-naarinen aspergilloosi (10 %), pneumonia ja absessi (9 %), bronkiektasiat (8 %), sekalaiset syyt (8 %), ei aikaisempaa keuhkosairautta (2 %). Yleisin predisponoiva sairaus on avoimeksi parantunut tuberkulooma. Intervalli keuhkotbc:n ja aspergillooman välillä on 1 – 30 vuotta. Vaikka sienipallo saattaa olla havaittaessa oireeton ja benigni, siihen sisältyy henkeä uhkaavan veriyskän mahdollisuus. 75 – 90 %:lla potilaista on ainakin vähäistä hemoptyysiä, neljäosalle tulee massiivinen veriyskä. Sen syy on bronkiaalisen arterian eroosio.

Diagnoosi perustuu thx-löydökseen: liikkuva, homogeeninen läpikuultamattomuus ontelon sisällä. Pallon ympärillä näkyy ns. ” halo ” eli sirppimäinen ilmavaippa. CT ei anna lisä-informaatiota diagnostiikassa. Aspergillooma sijaitsee lähes poikkeuksetta ylälohkossa. Muutos voi olla yksittäinen tai multippeli ja se saattaa kalkkiutua. Viereinen pleura on usein paksuuntunut, mikä muutos voi edeltää sienipallon kehittymistä kuukausista vuosiin. Nekroottinen massa sisältää sientä, tulehdussoluja, fibriiniä ja verta. Seerumissa todetaan presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita lähes aina; aluksi paljon, sittemmin vähentyen ja jopa häviten, kun mysetooma poistetaan. Aspergillooma voi resoloitua spontaanistikin.

Hoito on frustroivaa. Lääkehoito on verrattain tehotonta. Amfoterisiini B:n käyttöä suurina annoksina rajoittaa nefrotoksisuus ja itrakonatsolista on vain vähän kontrolloituja tutkimuksia. Antifungaalien intrakavitaarisen instillaation jälkeen aspergillooman uusiminen on tavallista. Sienipallon paras hoito on kirurginen poisto.

Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi
Krooninen nekrotisoiva pulmonaarinen aspergilloosi on veltto, kavitoiva leesio, joka lokalisoituu aspergilluksen invasoimaan keuhkoparenkyymiin. Erään tutkimuksen mukaan nämä potilaat ovat tavallisimmin keski-ikäisiä immunosuppressoituja, esim. diabeetikkoja, aliravittuja, kortikosteroidi- tai sädehoidettuja ja kollagenooseja sairastavia. Oireina potilailla on kuumetta, yskää ja ysköksiä. Thx-kuvassa näkyy pehmeitä infiltraatteja, joissa on kaviteetti. Diagnoosi vahvistuu kudosnäytteestä. Seerumista voi löytyä presipitoivia IgG-luokan vasta-aineita. Hoito käsittää antifungaalit ja leesion kirurgisen poiston.

Invasiivinen aspergilloosi
Invasiiviselle keuhkoaspergilloosille ( IA ) altistavia tekijöitä ovat neutropenia, leukemia, karsinooma, kortikosteroidi-immunosuppressio, luuydin- tai muu elinsiirto ja lapsuuden krooninen granulomatoottinen sairaus. HIV-potilaat, joilla on pneumocystis carinii pneumonia, tbc tai sarkoidoosi, saavat herkemmin IA:n. Invasiivinen sieni-infektio voi olla piilevä ja puhjeta sitten äkillisesti septisenä shokkina. Oireita ovat kuumeilu, nenä- ja sinuskongestio, rintakipu, yskä, hengenahdistus ja veriyskökset – erikseen ja yhdessä. Thx-kuvassa todetaan keuhkoinfiltraatteja, kaviteetteja tai pleuraalinen effuusio. Invasiivinen aspergilloosi voi disseminoitua nopeasti myös muihin keuhkojen ulkopuolisiin elimiin.

IA:n lopulliseen diagnoosiin tarvitaan näyte keuhkoparenkyymistä, jota invasoi morfologisesti aspergillus, joka on kasvanut myös viljelyssä. Tyypillistä invasiiviselle aspergilloosille on Aspergilluksen invaasio paitsi kudokseen myös verisuoniin, joka johtaa suonen distaaliosan iskemiaan ja infarkteihin. Akuuttia leukemiaa sairastavalla potilaalla yksittäistäkin aspergilluseristystä ysköksestä pidetään diagnostisena.
Noin 50 %:lta IA-potilaista voidaan aspergillus määrittää yskösnäytteestä. Tutkittaessa Aspergillus fumigatus-infektoituneita keuhkonsiirtopotilaita todettiin kohonneiden spesifisten IgG-luokan vasta-aineiden määrän olevan rinnastettavissa sytologisiin ja mikrobiologisiin identifikaatioihin ja keuhkofunktioiden huononemiseen. CT:n ja bronkoskopian käyttö tutkimusmenetelminä edesauttavat varhaistamaan antifungaalisen lääkityksen aloittamisen ja siten ennuste paranisi. Jos transbronkiaalibiopsia jää negatiiviseksi, tarvitaan avointa keuhkobiopsiaa.

Invasiivisen keuhkoaspergilloosin hoito on amfoterisiini B. Vaste tutkimusten mukaan on noin 55 %. Luuydinsiirtopotilailla mortaliteetti on 94 %. Aikaisin aloitetun, korkea-annoksisen amfoterisiini-B-hoidon vaste on kuitenkin hyvä. A-B:n ja flusytosiinin kombinointi on tehokas. Primaarissa flusytosiiniresistenssissä käytetään amfoterisiini-B:n kanssa rifampisiinia. Itrakonatsoli on aktiivinen Aspergillus-lajeja vastaan ja sitä on käytetty aspergillusinfektioiden ennaltaehkäisyssä korkean riskin potilailla.

Immunosuppressoitua isäntää tulisi seurata huolellisesti !


Aspergilluksen aiheuttamat allergiset tai hypersensitiiviset reaktiot
Allerginen alveoliitti
Allergisen alveoliitin patogeneesiä ei täysin tunneta. Kyseessä on immunokompleksi-välitteisen (tyyppi III ) reaktion aiheuttama sairaus. Yleisoireita ovat kuume, lihas- ja nivelkivut, päänsärky, pahoinvointi ja laihtuminen, hengityselinoireita yskä ja hengen-ahdistus. Oireiden ajoittuminen 4 – 8 tuntia viimeisen allergeeneille altistumisen jälkeen, yleisoireiden esiintyminen ja allergeenispesifisten IgG-vasta-aineiden löytyminen sekä vaskuliittien esiintyminen sopivat hyvin tyyppi III –reaktioon samoin kuin histologinen kuva epiteloidigranuloomineen.

Diagnostisia kriteereitä ovat osoitettavissa oleva altistuminen homepölyille, alveoliittiin sopivat oireet ja thx-kuvassa näkyvät miliaariset infiltraatit alalohkopainotteisesti. Lisäkriteereitä ovat auskultaatiossa kuultavat pienirakkulaiset rahinat, diffuusiokapasiteetin pieneneminen ja valtimoveren happiosapaineen pieneneminen ainakin rasituksessa. Spirometriassa todetaan restriktiivinen ventilaatiohäiriö. Keuhkobiopsiassa nähdään alveoliittiin sopiva granulomatoottinen reaktio ja altistuskokeessa myönteinen tulos. Bronkoalveolaarisessa huuhtelunesteessä kokonaissolumäärä ja lymfosyyttien määrä ovat lisääntyneet, auttaja-T-lymfosyyttien määrä suhteessa estäjä-T-lymfosyytteihin on pienentynyt.

Suomessa ilmenee 100 – 300 uutta homepölykeuhkotapausta vuosittain, näistä > 90 % maataloudessa työskentelevillä. Sairaalahoitoon johtaneen homepölykeuhkon ilmaantuvuudeksi on todettu kotimaisissa tutkimuksissa 4,4 tapausta 10 000 viljelijää kohti.

Hoitona kortikosteroidit per os ovat tehokkaita varsinkin akuuttivaiheessa. Aluksi annetaan 30 tai 40 mg prednisolonia päivässä. Annosta pienennetään vähitellen, steroidihoidon kokonaiskesto on 3 – 4 viikkoa. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, muttei ei paranna pitkäaikaisennustetta. Äkillisen vaiheen jälkeen hoidon kulmakivi on uuden allergeenialtistuksen välttäminen.

Allerginen bronkopulmonaarinen aspergilloosi eli ABPA
ABPA:ta tavataan vaikeaa obstruktiivista keuhkosairautta sairastavilla potilailla. Yleisin se on pitkään astmaa sairastaneilla ja astman katsotaankin yleisesti kuuluvan ABPA:n diagnostisiin kriteereihin. Syndroomaa todetaan myös kystistä fibroosia sairastavilla. ABPA:n esiintyvyydestä Suomessa ei ole tietoja, mutta se on erittäin harvinainen. Taudin akuutissa keuhkoinfiltraattivaiheessa potilaalla voi olla lisääntyneen hengenahdistuksen lisäksi kuumetta rintakipuja, veriyskää ja limaismärkäisiä ysköksiä, mutta oireettomiakin infiltraattivaiheita on kuvattu. Ysköksissä voi olla ruskehtavia limatulppia (” plugs ”). Limatulpat sisältävät runsaasti eosinofiilisia valkosoluja. Myös sienirihmastoa voi näkyä ja sieniviljelyssä voi kasvaa A. fumigatus tai joku muu Aspergillus-laji. Voimakkaasti kohonnut IgE-taso kuuluu löydöksiin. Atoopikoilla sieniantigeenille altistuminen aiheuttaa IgE-luokan vasta-aineiden muodostumisen kyseiselle antigeenille. Uudelleenaltistuminen saa aikaan mastsoluissa degranulaation ja eosinofiilisen infiltraation. Spesifisellä IgE- ja IgG-välitteisillä hypersensitiviteettireaktioilla oletetaan olevan tärkeän merkityksen A. fumigatuksen aiheuttaman ABPA:n patogeneesissä. Kohonneet aspergillusspesifiset IgE-tasot ovat ABPA:n tunnusmerkki.

USA:n kriteerit ABPA:lle ovat astma, välitön ihoreaktio A. fumigatukselle, presipitoivat IgG-luokan vasta-aineet A. fumigatukselle, kohonnut totaali S-IgE ja samoin IgE A. fumigatukselle, proksimaaliset bronkiektasiat, infiltraatit thx:ssa, perifeerinen eosinofilia sekä hoitamattomilla ysköksissä kasvava A. fumigatus. Brittiläisen käsityksien mukaan diagnoosikriteereiksi riittävät astma, keuhkoinfiltraatit, eosinofilia ja positiivinen välitön reaktio Aspergillus-antigeenille.

Radiologisina manifestaatioina todetaan akuutissa vaiheessa ohimeneviä keuhko-infiltraatteja ylälohkoissa. Irreversiibelit löydökset sisältävät sentraalisia bronkiektasioita ja keuhkofibroosia. Nk. ”Toothpaste shadows” ja ”cloved finger appearance” ovat myös tyypillisiä thx-löydöksiä. CT on sensitiivisempi bronkiektasiadiagnostiikassa. Hoitona käytetään oraalisia kortikosteroideja yleensä annoksella 0,5 mg /kg kerran päivässä 2 viikkoa, jonka jälkeen annosta alennetaan vasteen mukaan yleensä useiden kuukausien aikana. Itrakonatsoli kortisoniin kombinoituna on tehokas ja mahdollisesti kortisonia säästävä yhdistelmä, mutta ei korvaa kortisonia. Itrakonatsolia yksin käytetään hoitona tapauksissa, joissa peroraalinen kortikosteroidi on kontraindisoitu tai potilas kieltäytyy sitä käyttämästä.

Allerginen astma
Aspergillus fumigatuksen aiheuttama allerginen astma on Suomessa harvinainen. Yleisin se on Englannissa kylmistä ja kosteista asumisolosuhteista johtuen. Intrakutaaniset testit aspergillusantigeenilla aiheuttavat välittömän punoitusreaktion homeallergisella astmaatikolla. Antigeenin inhaloimisesta seuraa nopea bronkusspasmi. 30 – 40 % astmapotilaista, joilla ei ole aspergilluksen indusoimaa astmaa, reagoi positiivisesti ihotestissä. S-IgE aspergillusantigeenille on kohonnut ja keuhkofunktiotutkimuksissa todetaan reversiibeli bronkusobstruktio. Hoitona käytetään astmalääkkeitä ja altistumista vältetään.

Homeiden aiheuttamaa allergista astmaa todettiin Helsingin Työterveyslaitoksen tilastojen mukaan vuonna 1997 56 tapausta ja vuonna 1998 38 tapausta.

” The role of a fungus in nature is to decompse organic matter – a human body without an immune system is just organic matter waiting for decomposition. ”

Kirjallisuusluettelo:


V. Kinnula, P. Tukiainen, L. Laitinen : Keuhkosairaudet, 1997, Duodecim

T. Haahtela, M. Hannuksela, E.O. Terho : Allergologia, Duodecim, 1993

B.A. Cockrill, C.A. Hales: Allergic bronchopulmonary aspergillosis, Annu. Rev. Med. 1999; 50: 303 – 16

P.E. Verweij, D.W. Denning: Diagnostic and Therapeutic Strategies for Invasive Aspergillosis; Seminars in Respiratory and Critical Care Medicine1997; 18 : 203 – 213

American Thoracic Society Meeting 1999; Aspergillus Infections in Pulmonary Transplantation

Sharma O.P, Chwogule R: Many faces of pulmonary aspergillosis, Eur. Resp. J 1998 ;12 :705 – 15

H. F. Kauffman, J. F. C. Tomee : Rewiew of Fungus-induced Asthmatic Reactions, American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine 1995; 151: 2109 - 2116

Lue lisää

No, siitäpä riemu repee...

"Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Mikään työnantaja ei sit oo enää vastuussa työntekijöiden orgaanisesta pölypöllytyksestä.. Sittenhän ei tarvitse edes korjata vaurioituneita rakennuksia. Kun ei tarvi pelätä, että tulisi ammattitauteja. Omaa syytä on, jos sairastuu työpaikalla homesairauteen.


Aina vaan pahenee sun ehdotuksesi.
OLETKO TOSISSASI?

siitäpä kirjoitti:

No, siitäpä riemu repee...

"Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Mikään työnantaja ei sit oo enää vastuussa työntekijöiden orgaanisesta pölypöllytyksestä.. Sittenhän ei tarvitse edes korjata vaurioituneita rakennuksia. Kun ei tarvi pelätä, että tulisi ammattitauteja. Omaa syytä on, jos sairastuu työpaikalla homesairauteen.


Aina vaan pahenee sun ehdotuksesi.
OLETKO TOSISSASI?

Lue lisää

Kyllä se syyllinen joutuu korvaamaan aiheuttamansa sairauden muutenkin. Ei sen tartte kulkea ammattitautinimikkeellä.

systeemin kirjoitti:

http://sn.svensktnaringsliv.se/sn/publi.nsf/Publikationerview/9528C9BF1B9BABCCC12571FD004052C1/$File/PUB200610-004.pdf

Lue lisää

ja lait on sen mukaiset. Tapaturmaeläke on 85 % tuloistasi ja sitä maksetaan 65 vuotiaaksi asti.

lainsäädäntöön kirjoitti:

Kyllä se syyllinen joutuu korvaamaan aiheuttamansa sairauden muutenkin. Ei sen tartte kulkea ammattitautinimikkeellä.

ihan käytännön kokemusta, miten homma toimii Ruotsissa? Ettei olisi vaan ruoho vihreämpää aidan toisella puolella, kun tarkastelee jotain yksittäistä kohtaa.

siitäpä kirjoitti:

No, siitäpä riemu repee...

"Olen kirjoituksissani tuonut julki, että ns. kosteusvauriomikrobien aiheuttamat sairaudet tulee poistetaa ammattitautilaistamme."

Mikään työnantaja ei sit oo enää vastuussa työntekijöiden orgaanisesta pölypöllytyksestä.. Sittenhän ei tarvitse edes korjata vaurioituneita rakennuksia. Kun ei tarvi pelätä, että tulisi ammattitauteja. Omaa syytä on, jos sairastuu työpaikalla homesairauteen.


Aina vaan pahenee sun ehdotuksesi.
OLETKO TOSISSASI?

Lue lisää

Työnantajan tulee tietenkin joutua vastuuseen vamman aiheuttamisesta ja työturvallisuuslain rikkomisesta. Korvaukset sairastumisesta tulisikin saada sillä perusteella eikä ammattitautilain perusteella. Sitten voisi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle samoin perustein kuin muutkin ihmiset.

tosissani kirjoitti:

Työnantajan tulee tietenkin joutua vastuuseen vamman aiheuttamisesta ja työturvallisuuslain rikkomisesta. Korvaukset sairastumisesta tulisikin saada sillä perusteella eikä ammattitautilain perusteella. Sitten voisi jäädä työkyvyttömyyseläkkeelle samoin perustein kuin muutkin ihmiset.

Lue lisää

ero rahallisesti sillä, oletko työkyvyttömyys- vai tapaturmaeläkkeellä.

on kunnon kirjoitti:

ero rahallisesti sillä, oletko työkyvyttömyys- vai tapaturmaeläkkeellä.

työnantaja kuten totesin.

maksaa kirjoitti:

työnantaja kuten totesin.

Nythän me kaikki joudumme osallistumaan näihin kustannuksiin vakuutusmaksujen muodossa. Työnantajakin pääsee kuin kissa veräjästä, kun vakuutus maksaa. Paljon tehokkaampaa olisi jos työnantaja ITSE joutuisi maksamaan vahingonkorvauksia aiheuttamistaan sairastumisista. Taitaisi työpaikkojen homeongelmatkin olla mennyttä aikaa sen jälkeen.

muutoksia.
TTL ei puhunut enää altistamisesta.
Keuhkolääkäri sanoi, että nyt tutkitaan alveoliittia. Oli otettu myös IgG:t.
Tähystys/BAL ei onnistunut.. no ei tarviikan tutkia.. puolen vuoden päästä seuranta ja
töihin takas..

En siis saanut ammattitautia.. vielä ei mitään lausuntoa.. oletan että koska ei voitu altistaa ei voida todeta ammattitautia.

Sairastuin siis työpaikan sokkelinpurkupölyistä, suojaamaton remontti, ilmastoinnit päällä jne.. tosi monta rikettä remontin teossa..
eikä todeta työperäiseksi.. työpaikan aiheuttamaksi.. (alussa kk:n kuumeilu/väsymys->antibioottia.. jatkossa vaikea astmaoireilu)

limaa lykkää taas työpäivän jälkeen, eiku lääkettä lissää..

HRCT:ssä kirjoitti:

muutoksia.
TTL ei puhunut enää altistamisesta.
Keuhkolääkäri sanoi, että nyt tutkitaan alveoliittia. Oli otettu myös IgG:t.
Tähystys/BAL ei onnistunut.. no ei tarviikan tutkia.. puolen vuoden päästä seuranta ja
töihin takas..

En siis saanut ammattitautia.. vielä ei mitään lausuntoa.. oletan että koska ei voitu altistaa ei voida todeta ammattitautia.

Sairastuin siis työpaikan sokkelinpurkupölyistä, suojaamaton remontti, ilmastoinnit päällä jne.. tosi monta rikettä remontin teossa..
eikä todeta työperäiseksi.. työpaikan aiheuttamaksi.. (alussa kk:n kuumeilu/väsymys->antibioottia.. jatkossa vaikea astmaoireilu)

limaa lykkää taas työpäivän jälkeen, eiku lääkettä lissää..

Lue lisää

TTL:lla että onko hoitotahoa jatkossa ja sovittiin että tt-lääkäri ja keuhkopoli hoitaa.. astmalääkitys (4 astmalääkettä) vaan on,
eli ei mulle ole pahimmassakaan vaiheessa määrätty kortisonia pillereinä, ihmettelen sitä ..

mulla siis PEF laskee kyllä ja avaava auttaa, mut on niitä muitakin oireita..