Luulin, että täällä keskustellaan opetustyöstä, mutta tämä olikin hiekkalaatikko!Ja Ville on juuri vienyt Matilta pikkuauton ja Liisa Maijalta lapion!Ja siitäkös itkua riittää!
Väärä nimi palstalla?
Erehtynyt
7510
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hei,
ymmärrän todellakin mitä tarkoitat, kun luen itse näitä.
Kuitenkin ymmärrän joitakin kirjoituksia, jotka saattaa kuulostaa lapselliselta ruikutukselta, mutta kun ei itse sitä koe ei voi tietää...
On mielestäni tärkeää nostaa epäkohtia esille EDES täällä. Ammattijärjestömme lehdessä tai työpaikoilla ei keskustella työpaikkakiusaamisesta eikä narsismin vaikutuksista työyhteisöön.
Parempi keskustella niistä edes jossain. Ja edes lapsellisesti.
Opettajayhteisöt ovat joskus kuin hiekkalaatikkoja, joissa tietyt henkilöt haluavat määrätä miten toisten pitäisi leikkiä. Mitä leikkijöitä silloin enää tarvitaan? Lapsille/oppilaille leikki on parhaassa tapauksessa niin luonnollista, että siihen ei pahinkaan nipottaja pääse väliin.
On sitten eri asia missä ihminen on eniten elossa, työssä, vapaalla, työttömänä, unessa vai keskustelupalstalla. Tutkijoiden mukaan suurin osa aivokapasiteettiamme on jatkuvasti unessa. Elämä on runoilijoidenkin mielestä unta, josta/jossa olisi ehkä aika herätä luomaan itselleen ja muillekin parempi käsikirjoitus ja mielekkäämpi rooli. Tosin kaikkiin rooleihin kyllästyy eikä rooliin pidäkään samaistua.
Opettajalehdessä on alettu jonkin verran keskustella asioista, joita aiemmin pidettiin tabuina, mutta edelleenkin varauksellisesti. Mutta siteeraan runoilijoita: Södergran kirjoitti jotakin siihen suuntaan, että var lugn, mitt barn, det finns ingenting, och allt är som du ser,---med tid blir alla läppar svala. Toisaalta sanotaan,ettemme oikeastaan koskaan kohtaa toista vaan kaiun itsestämme toisissa.
Joku aikamme kirjoittava henkilö on sanonut, että se mitä näemme, sen me kuvittelemme, mutta siitä huolimatta kyllä ihan kaikki mitä keskustelupalstalla kirjoitetaan, on totta. Yhtä yksittäistä totuutta ei ole vapaan tahdon planeetalla! Mutta nyt menen juomaan epäterveellistä kahvia, koska se ainakin hetkellisesti piristää siinä missä tämä palstakin...
Itse mietin, miksi opettajayhteisöt ovat niin raakoja paikkoja. Jotenkin luulisi, että kasvatustiedettä, psykologiaa ja muuta hurlumheitä lukeneet ihmiset olisivat ajattelevia ja empaattisia ihmisiä.
Vaikka olen jo reippaasti keski-ikäinen, yhä elättelen mielessäni illuusiota hyvästä työyhteisöstä, jossa ei tarvitsisi pelätä
saavansa moraa lapaluitten väliin,
joutuvansa perättömien juorujen kohteeksi,
joutuvansa kiusatuksi
jne.
Miksi, miksi me opettajat emme siedä erilaisuutta toisissamme? Miksi me lyömme toisiamme (ja muita työyhteisön jäseniä), miksi me olemme ilkeitä?
Tämä työkin olisi paljon helpompaa, jos jokainen luopuisi menestyvän ihmisen naamaristaan.
Olen töissä hyvässä työyhteisössä. Ainakaan minun mielestäni ei juoruta eikä kiusata.
Pakko, sillä oppilasaines on vaikeaa. Jos vielä työyhteisö olisi oppilasaineksen lisäksi vaikea, olisimme kaikki hermolomalla.
Ihan näppituntumalla veikkaan, että suurimmat ongelmat on täällä maakunnissa, pienissä kunnissa ja kaupungeissa, joissa pelaillaan suhteilla...
Suuremmissa kaupungeissa hommat tehdään asiallisesti, johtajat osaavat hommansa eikä klikkejäkään pääse muodostumaan.
Itse olen työskennellyt vain pikkukaupungeissa ja -kunnissa. Kaikki tuntevat kaikki. Kytköksiä on. Erilaisuus (ulkonäkö, luonne, harrastukset jne.) koetaan usein uhkana.
Korjatkaa jos olen väärässä.
OKL:ssä ainakin meidän yliopistossa on yleisesti ottaen hyvä ryhmähenki, ja meidän kotiryhmässämme aivan loistava! Muistakin olen saanut sen kuvan, että porukka viihtyy keskenään ja keskinäistä kilpailua ja kyräilyä on äärimmäisen vähän.
Jos menisimme porukalla samaan kouluun töihin ainoina opettajina, en voisi kuvitellakaan, että meidän ryhmäläisemme muuttuisivat selkäänpuukottajiksi tai narsisteiksi.
Missä vaiheessa mukavat, yhteen hiileen puhaltajat sitten muuttuvat tuollaisiksi?
Onko muuten kuppikuntalaiset, puukottajat ja kyykyttäjät yleensä nuoria vai vanhoja? Enkä halua missään nimessä tehdä mitään dikotomiaa, molemmista löytyy varmasti ääripäitä, mutta onko nähtävissä mitään trendiä tämän suhteen?