Isontalon Antti kuunteli ensimmäisen langettavan tuomionsa 24-vuotiaana ja aiheena oli puukolla suoritettu pahoinpitely. Kyseinen käräjöinti käytiin vuonna 1855. Seuraavana vuonna Antti oli jälleen tuomiolla, tällä kertaa syytettynä luvattomasta viinanmyynnistä sekä rikotusta sapatista. Tuomiona hänelle langetettiin sakkoja. Vuonna 1858 Vaasan hovioikeus vapautti Isontalon vastuusta kuolemaan johtaneeseen Matti Tönkän puukotukseen. Hän sai ainoastaan sakot asiattomasta puukon kannosta.
Vuonna 1862 Isontalon Antti sai 33 paria raippoja sekä julkisen kirkkorangaistuksen taskuvarkaudesta, joka tapahtui Pietarsaaren markkinoilla. Kahta vuotta myöhemmin häntä syytettiin luvattomasta viinanpoltosta.
Nimismies Adolf Hägglundin nostama suuri prosessi häjyjä vastaan johti siihen, että Antti joutui vankilaan vuonna 1870. Isontalon Antin juttua käsitteli myös keisari ja senaatti, joiden armon antamisen jälkeen Antille luettiin tuomio, jossa hän sai sakkoja, raippoja, kunnianmenetyksen ja kuritushuonetta juopumuksesta, puukon kannosta ja aseen paljastamisesta käräjäpaikalla, mustalaismiehiin kohdistuneesta puukotuksesta, murroista ja varkaudesta, velkakirjan väärentämisestä ja siihen liittyvästä jauhomattojen huiputtamisesta sekä palovakuutetun omaisuuden polttamisesta vakuutusrahojen saamisen toivossa.
Lisäksi Antille langetettiin maksettavaksi huikeat korvaussummat. Kaikki muut ojennukset tuli kuitatuksi kuolemantuomiolla, kuten esim. Tönkän tappo. Rangaistus kuitenkin muutettiin 12 vuodeksi vankeutta. Kyseisestä taposta oli Anttia syytetty jo vuonna 1858, mutta silloin vapautettu todisteiden puuttuessa. Isontalon Antti vapautui vankilasta elokuun lopulla 1882.
Vuonna 1862 Isontalon Antti sai 33 paria raippoja sekä julkisen kirkkorangaistuksen taskuvarkaudesta, joka tapahtui Pietarsaaren markkinoilla. Kahta vuotta myöhemmin häntä syytettiin luvattomasta viinanpoltosta.
Nimismies Adolf Hägglundin nostama suuri prosessi häjyjä vastaan johti siihen, että Antti joutui vankilaan vuonna 1870. Isontalon Antin juttua käsitteli myös keisari ja senaatti, joiden armon antamisen jälkeen Antille luettiin tuomio, jossa hän sai sakkoja, raippoja, kunnianmenetyksen ja kuritushuonetta juopumuksesta, puukon kannosta ja aseen paljastamisesta käräjäpaikalla, mustalaismiehiin kohdistuneesta puukotuksesta, murroista ja varkaudesta, velkakirjan väärentämisestä ja siihen liittyvästä jauhomattojen huiputtamisesta sekä palovakuutetun omaisuuden polttamisesta vakuutusrahojen saamisen toivossa.
Lisäksi Antille langetettiin maksettavaksi huikeat korvaussummat. Kaikki muut ojennukset tuli kuitatuksi kuolemantuomiolla, kuten esim. Tönkän tappo. Rangaistus kuitenkin muutettiin 12 vuodeksi vankeutta. Kyseisestä taposta oli Anttia syytetty jo vuonna 1858, mutta silloin vapautettu todisteiden puuttuessa. Isontalon Antti vapautui vankilasta elokuun lopulla 1882.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Aivan äkkiseltään tämä juttu olisi kuulunut maakuntajuttuihin, mutta vilahtipa tässä Vaasakin. Se Kauhavan Ruma vallesmanni Hägglund oli vaasalainen ja on haudattuna Vaasan vanhalle hautausmaalle komian leskensä kanssa.
Vaasalaisessa pajassa joka sijaitsi "kuolemanristeyksen vieressä" taottiin Antille raudat, olivat 80 kilon painoiset. Mutta riski oli mieskin. Matilda Wrede, Vaasan läänin maaherran tytär käännytti Anttia uskoon Vaasanlinnassa, mutta aluksi vähän heikoilla tuloksilla. Antin kaveri, se toinen Antti, eli Rannanjärvi hoiteli Isontalon Antin kotitilaa ja
tuli samalla hoidelleeksi kaimansa vaimoakin. Tästä sai Antti tiedon vankilaan. Ja olipa kerran taas Matilda Wrede tullut selliin puhumaan uskon asioista, mutta Antti oli sillä kertaa torjunut sanoilla,
- Kyllä mä tuun uskohon, mutta sitä ennen minä käyn tappamas Rannanjärven.
Rannanjärvi ehdittiin tappaa ennemmin ennekuin Isoo-Antti tuli linnasta.
Isoo Antti tuli uskoon ja Matilda Wrede oli mieluinen vieras Isossatalossa. Antista katosi entiset huligaanimetkut ja oli nuhteettomuudessa esimerkillinen mies.
Vaasan lääninhallituksessa mietittiin sitä, että miten saataisiin järjestys Vaasan torille markkinoiden aikaan. Oman poliisin voimat eivät riittäneet.
Joku lääninhallituksen virkamiehistä keksi, että pyydetään järjestyksen valvojaksi Alahärmästä Antti Isotalo. Näin tehtiin. Antti tuli ja maine tuli edellä ja näin tuli markkinoista rauhalliset.
Yksi oli joka yritti pistää Antille vastaan. Hän oli vöyriläinen kivenhakkaaja Jakob Rask. Mutta Antti pisti voimillaan Jakobin nopeasti kuriin.
Myöhemmin Jakob Rask jatkoi muuten häjyilyään ja ryyppäilyään torilla, kunnes sitten kuoli viinaan
torille. Hän sai kunnian olla ensimmäinen joka kuoli Vaasan kaupungin uudelle torille.
Pentti Suksi
tämä kotiseutuhistoria kiinnostaa erityisen paljon. On vain kiva lukea näitä juttuja ja tuo Isoo-Antti oli jonkin verran tuttu siitä laulusta ja suomenfilmistä :)
Sama vanhemmalla iällä historiasta kiinnostunut kiittää :)
Mathilda Wreden isä Vaasan kuvernööri Wrede alkoi puukkojunkkareitten taltuttamisen ja nimitti Kauhavan ruman vallesmannin Hägglundin virkaansa, joka toimi nimittäjänsä linjan mukaisesti.
Lähde: Ester Ståhlberg: Mathilda Wrede
Ei ne Antin korvaukset ole voinut HUIKEITA !! olla. Tuo "HUIKEA" sana / nimitys on NYKY AJAN MÄRKÄKORVIEN !! pitzojen mättö ja roskaruokien syöjien KEKSINTÖ ! Ennen syötiin kunnon ruokaa / ruokia ja vederttiin TURPAAN . . . . jos oli aihetta.