Mietin, miksi rakastaminen
on niin vaikeaa. Miksi
rakkauden tunnistaa, kun
sen menettää?
Vai oliko se rakkautta?
Ehkä en ole vielä kokenutkaan
rakkautta?
on niin vaikeaa. Miksi
rakkauden tunnistaa, kun
sen menettää?
Vai oliko se rakkautta?
Ehkä en ole vielä kokenutkaan
rakkautta?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sitä ei ehkä huomaa tälläkään palstalla. Mutta on sitä! Jos sinulla ei vielä ole siitä kokemusta, niin varmaan luojamme sinullekin sitä vielä suo!
Joskus tuntuu vain siltä, että miehen ja naisen välinen rakkaus on niin monimutkaista, vaikeaa. Täynnä väärinkäsityksiä, olettamuksia.
Jos se olisikin niin helppoa kuin tunne siitä, kuinka rakastan elämää tai koiriani. Silloin se olisi paljon helpompaa.
Monimutkaisuus alkaa heti, kun seksi tulee kuvioihin. Voihan se mennä hyvinkin seksin kanssa, mutta edellyttää, etteivät kaapit ole täynnä luurankoja ja tunnepuoli mykkä ja käsittelemättä. Kun kuuntelee tai lukee miehiä, niin se monimutkaisuus tuntuu lähtevät sieltä päästä. Ollaan niin vapaita ja sitoutumiskammoisia ja luullaan, että vapaus menee heti, jos vähänkin alkaa tykkäämään. Sitten ne alkavat omistamaan sinua, eivätkä usko mitään, koska eivät luota itseensä. Eräskin mies kyttäsi tuossa nurkalla joka helvetin ilta jokin aika sitten, vaikkei oltu edes sänkyyn asti päästy. Sen varjostamisen jälkeen ei ikinä tulla menemäänkään.
No, en todellakaan ole miesvihaaja, enkä feministi. Ja poikkeuksethan vahvistavat säännön.
Entäs, kun kaksi sitoutumiskammoista jästipäätä törmää toisiinsa? Mitäpä sitä kaunistelemaan..
hyvin se meni, nimittäisin jopa rakkaudeksi.
Oma sitoutumisvaikeuteni on vain sitä, että en siedä pettämistä, enkä huoraamista.
En usko, että todellisessa rakkaudessa tuolle on tilaa. Jos saa mahdollisuuden rakastaa ja saada rakkautta takaisin, niin silloin kyllä sulkeutuu silmät muulta maailmalta ;). Pettämisessä on mielestäni kysymys, ettei jompikumpi ole sitoutunut suhteeseen. Joko pettäjä ei ole sitoutunut tai petetty ei halua sitoutua ja työntää pois toista suhteesta. Jossakin dokumentissa puhuttiin ihastumisesta ja vakiintumisesta. Tulee vaihe, jossa pitää pystyä löytämään toisesta ankkurointipinta-alaa. Tällaisia ajatuksia..
Jos ihmissuhteissa kokenut ja ihmissuhteissa kokematon kohtaavat, niin ennen pitkää on selvä, että se kokematon haluaa "riisuutua munasilleen" useammankin edessä ja kokeilla seksuaalista viehätysvoimaansa.Jopa mainnostaa sitä.
Kun kerta on saanut esimakua.
Kaksi kokenutta ja elämänsä iltapuolella olevaa aikuista ihmistä voi kokeilla vaikka mitä keskenään ja sietää sekä itseään että toista.
Kun pelit on jo pelattu ja se puoli tuttua.
Tietenkin tuo sinun kirjoituksesi kuulosti hyvältä, mutta en usko sinun naiseuteesi, enkä aitouteesi... Lopetaan tämä ketju jo!
Ajatusten esille tuomista tämä on. Olen kyllä oma itseni ja nainen :). Eiköhän kaikilla ole samoja ajatuksia sisimmässään, mutta käytännössä ne eivät aina toimi. Hyvää yötä!