Kyseisessä tekstissä arvostellusta kirjasta viis, mutta mikä ihme on lukuromaani? Termiin törmää useimmiten ylipaisutetun pitkien, joutavanpäiväisten romanssihömppäkirjojen kohdalla kirjakerhojen kuvastoissa, mutta nyt tätä tautologiaa näemmä viljellään jo ihan Hesarissakin. Mikä "lukuromaani"?? Seuraavaksi aletaan varmaan puhua istumatuolista ja katsomatelevisiosta. Mitä kirjalla tehdään jos sitä ei lueta?
joko Hesarikin sortuu typeryyksiin?
nellinen
111266
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lukuromaani tarkoittaa aika lailla samaa kuin viihderomaani, siis romaani jolla ei ole varsinaista syvempää merkitystä. Se on siis melko helppolukuinen, tarkoitettu lähinnä ajanvietteeksi.
Minä ymmärtäisin lukuromaanillla tarkoitettavan sellaisia teoksia kuin Waltarin Sinuhe egyptiläinen tai Jane Austenin Ylpeys ja ennakkoluulo, eli kirjoja jotka kyllä lukee joutuisasti mutta jotka silti voivat olla merkittäviä, syvällisiä ja kunnianhimoisia. Ne siis ovat jotain muuta kuin viihderomaanit (esim. Kaari Utrion Vaskilintu), mutta myös jotain muuta kuin vaikeatajuiset kokeelliset taideromaanit (esim. Woolfin Majakka).
juuri tuota lukuromaanilla on perinteisesti tarkoitettu. Viihde on eri asia. Sanaa on käytetty aina tuossa merkityksessä, ei ole mikään uusi ilmaus.
sana on typerä. Kaikki romaanit ovat lukuromaaneja, paitsi äänikirjat.
ilmaus tyhjänpäiväiselle kirjalle, jota voi lukea ajanvietteeksi.
ei ole tyhjänpäiväistä ajanvietettä, vaikka lukuromaani onkin
Olisiko lukuromaani sellainen, jossa on lukemista, eli paksu romaani? Jotakin yli 600 sivun alkaisi jo olla melkoinen lukuromaani?
Äänikirja? Kuuloromaani?
kirjallisuudesta jotain ymmärtävä kutsuu lukuromaaniksi.
kutsun silti sitä lukuromaaniksi, sillä se ei ole kokeileva eikä avantgardistinen, vaikka kunnianhimoinen ja korkeatasoinen kirja onkin. En siiis tarkoita lukuromaanillla mitään viihdekirjaa tyyliiin kaari utrio, mutta en liioin mitäään tajunnanvirtaa joycen tai woolfin malliin.
aikamoinen jötikkä on myös Proustin Kadonnuttta aikaa etsimässä, eikä sitä oikein voi lukuromaaniksi nimittää.