Taloudesta löytyy 3-vuotias sekarotuinen poitsu. Kokoa n. 32 kiloa ja on todella nopea ja ketterä tapaus. Ongelmaan: koira ei osaa innostua ilman, että pitää saada ravata niin paljon kuin jaloista lähtee. Tekee kivat jäljet lattiaan. Ja tämä kaveri innostuu joka pvä vähintään 5 krt jostain asiasta. Liekkiessä sisällä homma on pahimmillaan, muuten on suht rauhallinen.
Myös lähdettäessä lenkille koira on niin innostunut, että rappukäytävässä jalat sutii ja sutii vaan ja takapuoli käy maassa. Jää rappukäytäväänkin kivat jäljet (valitusta odotellessa...). Jos koiran pysäyttää hihnasta rapputasanteille, se odottaa kiltisti, kunnes lähtee taas luvan saatuaan hirveää ravia liikkeelle (eli sutii paikallaan ensin 10 sekuntia).
Tästä johtuen sillä oli pitkään porraskammo, kun pari kertaa kompuroi niissä. Iltalenkiltä tultaessa se kulkee nätisti rapussa, eikä jalat sutaise kertaakaan. Tietää, että oli pvän viimeinen lenkki, eikä ole ruokakaan odottamassa.
Miten ihmeessä saisin vähän hillittyä tuota ravaamisintoa? Eli miten saisin sen kulkemaa nätisti SISÄtiloissa? Jos väsytän sen, se nukkuu tunnin-pari ja taas on virtaa ja ravaamisintoa. En voi sitä mitenkään joka pvä väsyttää pyörälenkillä tai puistoissa. Siihen menee niin paljon aikaa, ettei muuhun sitten jääkään.
Myös lähdettäessä lenkille koira on niin innostunut, että rappukäytävässä jalat sutii ja sutii vaan ja takapuoli käy maassa. Jää rappukäytäväänkin kivat jäljet (valitusta odotellessa...). Jos koiran pysäyttää hihnasta rapputasanteille, se odottaa kiltisti, kunnes lähtee taas luvan saatuaan hirveää ravia liikkeelle (eli sutii paikallaan ensin 10 sekuntia).
Tästä johtuen sillä oli pitkään porraskammo, kun pari kertaa kompuroi niissä. Iltalenkiltä tultaessa se kulkee nätisti rapussa, eikä jalat sutaise kertaakaan. Tietää, että oli pvän viimeinen lenkki, eikä ole ruokakaan odottamassa.
Miten ihmeessä saisin vähän hillittyä tuota ravaamisintoa? Eli miten saisin sen kulkemaa nätisti SISÄtiloissa? Jos väsytän sen, se nukkuu tunnin-pari ja taas on virtaa ja ravaamisintoa. En voi sitä mitenkään joka pvä väsyttää pyörälenkillä tai puistoissa. Siihen menee niin paljon aikaa, ettei muuhun sitten jääkään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun olet lähdössä ulos ja poju kiihtyyy, niin käänny selin ja ole niin kuin et olisikaan. Se hillinnee sen hetken, mut innostus jatkunee (minun sessulla ainakin). Sitten laitoin nakin palan lattialle jota se ei saanut ottaa kuin luvan kanssa (joka toimi) ja niin pääsin ulkovaatteisiin rauhallisesti ja sitten näytin taskun jossa mulla oli nakin tai lihapullan paloja. Ovi auki ja ulos, ravit alkuun mutta ihmeen nopeasti oppi käytöksen nätiksi kun oli herkut tiedossa joka tasanteella. Oikein kurvasi raput ylöspäin ja tasanteelle asentoon (hehe) ja nakki suuhun ja taas mentiin.
Ei nimi tai kielto tai mikään auttanut ennenkuin huomasin...joka kerta kuin läpsäytin kädet yhteen niin koira reagoi ja kun se reagoi ja palasi mun luo niin namit odotti. Viimeinkin yhteinen kieli löytyi, nyt tilanne on se että se makaa rauhallisesti ulos menoa valmistellessa ja portaat mennään upeasti ilman hihnaa (kuin tähtioppilas) ja ulko-ovella odottaa jättikehut namujen kanssa. Itse lenkki on enemmänkin se, että se käyttää päätään kuin jalkojaan, eli menen piiloon ja koira hakee,,,,laitan lelun piiloon ja koira hakee (näytän lelun sille etukäteen jotta tietää mitä hakea) jnejne. On ihan puhki kun tullaan takaisin, jää makaamaan mun jalkoihin. Siis teetä sillä asioita jolla se joutuu käyttämään päätään, ei tarvitse niin paljoa liikuntaa kun väsyy muuten. Mun kouluttaja sanoi kerran (kun minulla on iso rotu) että mitä enemmän sen kanssa liikut sitä parempi kunto sillä on ja sitä enemmän se tarvitsee liikuntaa, eli opeta se väsymään ajatustyöllä.
Ensimmäinen vinkkini olisi että älä leiki mitään riehunta leikkejä sisällä. Sisällä levätään ja toki voi harjoitella jotain rauhallisia toko liikkeitä edellyttäen että koira ei kiihdy. On jo vaarallistakin riehua sisällä sillä tuon kokoiselta koiralta luiskahtaa hyvin äkkiä jokin raaja paikoiltaan.
Esim odottaminen on hyvä, maahanmenoa, sivulle tuloa yms. Vaikka ei ikinä kisaamaan mene on koiralle hyvä kun se saa hieman käyttää aivojaan. Ei koiraa saa väsyttää jatkuvasti sillä että sen kanssa vedetään jotai hillittömiä pyörälenkkejä. Kunto kasvaa eli sinä siinä vain joudut töihin.
Tuossa tulikin sitten hyvä vinkki siihen itse ulosmenoon. Jos koira höösää liikaa takaisin sisälle ja selän kääntö. Kun on nätisti voidaan taas mennä.