Hei!
En oikein tiedä, mitä alkaisin opiskella, tai oikeastaan en tiedä, mitä lukuisista toivealoistani haluaisin opiskella.
Yksi toiveammattini on lastenhoitaja, mutta minua kiinnostaa myös psykologia, historia, teologia, historia, arkeologia ja maantieto ja vaikka mikä. Myös kotitalous kiinnostaa (opettaja).
Luokanopettaja olisi yksi vaihtoehto, missä voisin yhdistää nuo kaikki, koska opettaja kuitenkin on yksi toiveammateistani, mutta en ole varma, onko ala-asteen opettaja juuri se.
Mitä muita ammatteja olisi?
Olen käynyt lukion. Ehkä seuraava pyrkimykseni olisi lastenohjaaja (siinä yhdistyy uskonto [lastenohjaaja on kristillinen ammatti], psykologia [kehityspsykologia, juuri lempi alani psykologiasta ja muutenkin], lapset, musiikki, taiteet, hoito ym.).
Tämä on kamalaa, kun olisi niin paljon kiinnostavia aloja, ettei tiedä, mitä teen.
Lastenhoitaja on ollut unelma-ammattini pienestä asti, samaten opettaja. Mutta historia, maantieto, uskonto yms. ovat myös niin lähellä sydäntäni, että mielellään tekisin jotain niihinkin liittyvää työkseni.
Ja yksi olisi luokanope, mutta keksittekö muita?
Jos opiskelisin luokanopettajaksi, onko siitä kuinka helppo jatkaa aineenopettajaksi yläasteelle/lukioon?
Jos nyt pitäisi valita, niin en vain osaa päättää, haluanko eniten lastenohjaajaksi, luokanopettajaksi, historian ja uskonnon opettajaksi vai kotitaloudenopettajaksi. Ja toisaalta olisi kiva joku muukin ammatti kuin opettaja, missä yhdistyy noin monet suosikkiaineeni.
Kai minun pitää sitten opiskella opiskelemisen perään. Onko ihan mahdoton ajatus opiskella ensin lastenohjaajaksi ja sitten vaikka tehdä töitä ja katsoa, pyrkisikö luokanopettajaksi ja siitä sitten taas joskus jatkaa aineenopettajaksi?
Lukion siis olen jo käynyt pari vuotta sitten, ja tässä kovasti mietin jatko-opiskeluja.
En oikein tiedä, mitä alkaisin opiskella, tai oikeastaan en tiedä, mitä lukuisista toivealoistani haluaisin opiskella.
Yksi toiveammattini on lastenhoitaja, mutta minua kiinnostaa myös psykologia, historia, teologia, historia, arkeologia ja maantieto ja vaikka mikä. Myös kotitalous kiinnostaa (opettaja).
Luokanopettaja olisi yksi vaihtoehto, missä voisin yhdistää nuo kaikki, koska opettaja kuitenkin on yksi toiveammateistani, mutta en ole varma, onko ala-asteen opettaja juuri se.
Mitä muita ammatteja olisi?
Olen käynyt lukion. Ehkä seuraava pyrkimykseni olisi lastenohjaaja (siinä yhdistyy uskonto [lastenohjaaja on kristillinen ammatti], psykologia [kehityspsykologia, juuri lempi alani psykologiasta ja muutenkin], lapset, musiikki, taiteet, hoito ym.).
Tämä on kamalaa, kun olisi niin paljon kiinnostavia aloja, ettei tiedä, mitä teen.
Lastenhoitaja on ollut unelma-ammattini pienestä asti, samaten opettaja. Mutta historia, maantieto, uskonto yms. ovat myös niin lähellä sydäntäni, että mielellään tekisin jotain niihinkin liittyvää työkseni.
Ja yksi olisi luokanope, mutta keksittekö muita?
Jos opiskelisin luokanopettajaksi, onko siitä kuinka helppo jatkaa aineenopettajaksi yläasteelle/lukioon?
Jos nyt pitäisi valita, niin en vain osaa päättää, haluanko eniten lastenohjaajaksi, luokanopettajaksi, historian ja uskonnon opettajaksi vai kotitaloudenopettajaksi. Ja toisaalta olisi kiva joku muukin ammatti kuin opettaja, missä yhdistyy noin monet suosikkiaineeni.
Kai minun pitää sitten opiskella opiskelemisen perään. Onko ihan mahdoton ajatus opiskella ensin lastenohjaajaksi ja sitten vaikka tehdä töitä ja katsoa, pyrkisikö luokanopettajaksi ja siitä sitten taas joskus jatkaa aineenopettajaksi?
Lukion siis olen jo käynyt pari vuotta sitten, ja tässä kovasti mietin jatko-opiskeluja.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Hyvä ainakin että sulla on paljon kiinnostavia vaihtoehtoja :) Itse meinaan opiskella uskonnon jahistorian opettajaksi ja siitä sitten ehkäpä jatkaa vielä opiskelua sen verran että saisi luokanopettajan pätevyyden. Opo neuvoi, että lyhyemmällä opiskelulla pääsee kun sen tekee niin päin eikä että ensin luokanopeksi sitten aineenopeksi. Sinun tapauksessasi luokanopettaja n ammatti kyllä aika hyvin yhdistelee noita sinun kiinnostuksenkohteitasi, mutta niin varmaan tekisi kyllä aineenopettajakin varsinkin yläasteelle, jossa opettajat vielä enemmän opettavat ehkäpä monia aineita ja myös hieman kummallisiakin aineyhdistelmiä. Eipä tässä nyt ainakaan itään sellaisia vaihtoehtoja tule mieleen mitä sinä et olisi jo listannut. Kannattaa selailla yliopistojen nettisivuja ja katsela sieltä lisää noista kinnostuksen kohteista.
Teologian opinnoissa pystyt yhdistämään suoraan noista haaveistasi aika monta... Esim. srk:n työt...
Lisäksi jos valmistut aineenopettajaksi (huom. historian kiintiöön on ainakin Helsingissä vaikea päästä), voit suorittaa monialaiset ja taas valmistua luokanopettajaksi ja kuitenkin tienata hieman enemmän kuin lo.
Tämä on vain yksi mielipide, mutta kirjoituksesi luettua vaikutti vahvasti siltä, että se voisi olla sinun paikkasi. Ja okl:ään pääseminen voi entisestään vaikeutua, kun pääsykokeiden ovet avautuvat kaikille...Eli kannattaa sitäkin pitää silmällä!
"Lastenhoitaja on ollut unelma-ammattini pienestä asti, samaten opettaja."
Oletko ajatellut, että voisit opiskella lastentarhanopettajaksi! Saisit opettaa pieniä lapsia, sekä hoitaa heitä kuten lastenhoitaja.
Nuo muut kiinnostuksenkohteesi ovat yliopistossa opiskeltavia aloja, niin tuo lastenohoitaja kuulostaa vähän "kummalliselta". Olet kuitenkin lukion käynyt ja tietääkseni lastenhoitajaksi opiskellaan toisen asteen kouluissa/opistoissa. Tuntuu, että alisuoriutuisit: sinulla olisi mahdollisuuksia vaativampaankin opiskeluun.. Päättelen sen siitä, että suunnittelet psykologian, historian, teologian ym. opiskelua yliopistotasolla.
Lastentarhanopettajan opinnoissa on paljon esim. tuota psykologiaa ja siitäkin voi jatkaa luokanopeksi, jos haluaa/pääsee. Myös lto:na voisit työskennellä seurakunnan palveluksessa, vaikkapa lapsityönohjaajana/suunnittelijana tms.
Hei!
Olipa ihanaa nähdä, miten paljon tänne on jo tullut vastauksia. :)
Näistä oli tosi paljon apua.
Olen myös itse miettinyt, jos lastenhoitajan sijaan alkaisin lastentarhanopettajaksi. Onko siitä helpompi jatkaa sitten vaikka aineen- tai luokanopettajaksi kuin toisen asteen opiskeluista?
Eli ymmärsinkö myös siis oikein, että jos vaikka menen lukemaan teologiaa ja valmistun aineenopeksi, niin voin siitäkin jatkaa luokanopeksi? Voiko lastentarhanopettajaksi?
Onko helpompaa päästä lukemaan vaikka teologiaa, historiaa tms. kuin luokan-/lastentarhanopettajaksi?
Tuntuu, että yliopistoon on niin vaikeaa päästä.
Sitten on sellainen juttu, että aluksi olen aika ujo, joten pelkään, että pääsykoekissa puheliaammat jyräävät minut alleen, mutta olen ollut töissä sekä koulussa että päiväkodissa ja pärjännyt hyvin, ja tämä on rauhallisuudestani ja ujoudesta huolimatta lähinnä sydäntäni oleva ala, vaikka niin moni (joka ei ole nähnyt minua työssään!!) on väittänyt, etten pärjäisi tai että minun pitäisi valita epäsosiaalisempi ala. Sen sijaan työaverit ja pomot ovat antaneet minulle valtavasti kehuja ja että sopisin tälle alalle. (:
Ajattelin kommentoida jotain tähän kirjoitukseesi. Siitä ujoudesta... Minäkin olen aika ujo enkä kovin sosiaalinen, ja monet ovat varmasti sitä mieltä, että minusta ei ole opettajaksi. Myös esitelmät jännittävät minua älyttömästi! Mutta kun olin sijaisena koulussa, minua ei yhtään jännittänyt luokan edessä.
Minullakin on aivan samoin, että esiintymistä omassa koulussa jännitin ihan kamalasti. En ole siis koskaan ollut mitään esiintyjätyyppiä sillä tavalla ja lintsailinkin esitelmistä. Muutenkin olen aina ollut hiljainen koulussa ja en ole koskaan ollut puhelias.
Silti olen ollut ala-asteella ja siellä luokan edessä ei jännittänyt yhtään, ja päiväkodissakaan ei lapsiryhmän edessä jännittänyt, ja se tuntuuu juuri oikealta työltä minulle. Ja oikeasti nautin tosi paljon siitä työstä!
Ja pelkään myös, miten selviäisin opiskelusta ja harjoittelusta, ja edes pääsykokeista, varsinkin jos niissä on joku ryhmätilanne.. Niin kuin sanoin, niin pelkään juuri tätä, että siellä kaikki muut on sellaisia kamalan sosiaalisia ja puheliaita, ja jään sitten niiden jalkoihin, ja sellaiset saavat paika ja että minulla ei ole mitään mahdollisuuksiakaan.
Kivaa kuulla, että en ole ainoa opettajan uraa suunnitteleva, joka ujoudestaan ja esiintymispelosta huolimatta tahtoo juuri tällaiseen esiintyjän ammattiin.
Minulla on myös jännittäjiä tutuissani, ja he ovat samoneet samaa, että hoitoalalla oleva ei jännitä potilaita, mutta jännittää työkavereita, ja yksi on kaupassa, mutta ei jännitä asiakkaita, sen sijaan järjettömästi työkavereita ja pomoa.
Itse tänä syksynä okl:ssa aloittaneena täytyy sanoa, ettei täällä ole ketään joka ei esiintymistä jännittäisi. :) Siksi meitä useilla kursseilla kuvataan videolle ja laitetaan pitämään ohjeistuksia ja puheita, jotta pikkuhiljaa pääsisimme jännityksemme yli. Myös harjoitteluissa normaalikoululla pitämiämme tunteja tullaan kuvaamaan ja saamme itse katsoa, miltä näytämme opettaessamme.
Saattaa kuulostaa pelottavalta, mutta se on vain hyvää harjoitusta. Puhumme avoimesti jännittämisestä ja jopa esiintymispelosta, ja on vapauttavaa huomata että myös "luonnollisen näköiset" esiintyjätkin saattavat täristä sisäisesti.
Ryhmässämme on myös monia hiljaisempia ja rauhallisen oloisia opiskelijoita, joten sisään voi päästä vaikkei yltiösosiaalinen olisikaan. On vain hienoa, jos opetustyössä on monenlaisia esiintyjiä ja ammattilaisia. Siinä on erilaisia malleja lapsillekin.
Jos opettajan ammatti kutsuu, niin älä murehdi esiintymisjännitystä tai hiljaisuuttasi. Sen verran täytyy kuitenkin suunsa saada auki, että osaa mielipiteensä ilmaista ja ottaa itselleen tilaa tarpeen tullen.
Meillä on tammikuussa valintakokeet pedagogisiin opintoihin. Itseänikin jännittää, jos ryhmätilanteessa on jotain tosi suulaita tyyppejä. Mutta ehkäpä ne tyypit, jotka puhuvat ryhmäkeskustelussa taukoamatta antamatta suunvuoroa toisille osallistujille, eivät olisikaan parhaita opettajia? Onhan opettajankin kuunneltava oppilaitaan ja annettava heidän kertoa mielipiteensä - ainakin joskus...?