Kertokaa onko

ei tietenkään ole synti kyseenalaistaa niitä 70-luvun vääriä toimintatapoja, ylilyöntejä ja vääryyksiä, joita ko. hoitokokouksissa tapahtui.
Sitten on eri asia se, että koko prosessia ei ehkä ole syytäkään pitää suurten erehdysten sarjana, ehkäpä vain osaa ja ehkäpa vain osia osasista.
Vakampia ovat ne opilliset asiat, siis väärät opetukset, jotka jäivät elämään.
Synti on sydämen luopumista Jumalasta. Jos uskot että Jumala johti kansaansa tuolloinkin, noinakin aikoina, on synti taistella hänen tahtoaan vastaan. Mutta; senkin synnin sa uskoa anteeksi.
Jos taas uskot, että kyseessä oli kokonaisuudessaan vain ihmistyö ja -teko, niitä toki voi arvostella, kun sen tekee rakentavasti.

mikä hoitokokous on?

Itse kamppailen jatkuvasti raskaiden kysymysten keskellä, on hyvin ahdistavaa olla. En välillä ymmärrä miksi ihmisiä hoidettiin niin väärin ja miksi se koetaan kuitenkin siunauksesksi seuroissa, että oli kovia hoitoja. Välillä näen sen kaiken hoitomiesten touhun kauheana syntinä, vakavana Jumalan sanaa vastaan hyökkäämisenä. Ihmettelen miksi hoitokokouksia ei voida selvittää.

Välillä koko nykyinen vl-usko tuntuu ihan väärältä. Eksyneeltä, kun se perustuu suurelta osin hoitokokouksiin. Hoitokokouksissa päätettyihin asioihin ja niistä alkaneisiin vääriin uskon käsityksiin. Tekisi mieli soittaa jollekin puhujalle ja sanoa, että mitä kummaa te kiitollisina muistelette sellaista kauheutta.


Yhtäkkiä sitten tulee hirveä tunne! Kenelle vl-ihmiselle uskallan kertoa että olen arvostelllut hoitokokouksia ja kirjoittanut tänne niistä. Joudunko helvettiin jos en nyt heti tee parannusta kirjoituksistani ja siitä, että olen epäillyt vl-uskoa ja hoitokokouksia? Joudunko helvettiin jos en näe joitakin asioita syntinä ja tunne että vl usko on suurelta osin manipulaatiota.

Monesti kun ajattelee, että alan viimeinkin saada nämä asiat päässäni selviksi ja näkemään viimeinkin oikein tämän vanhoillislestadiolaisuuden ja hoitokokousten julmuudet, niin tulee yhtäkkiä tunne että en pääse taivaaseen! Olen syntinen ja Jumalan hylkäämä ihminen, jos en hyväksy kaikkea vl-uskossa!! Kenellekään ei oikein voi puhua näistä ajatuksista. Rukoilen Jumalaa, että auttaisi ja hän selvittäisi asiat. Selvittäisi vielä hoitokokouksetkin oikein, niin että itsemurhatkin tehneet saisivat rauhan sielulleen. Onhan se ollut kauhea tieto, että jotkut tappoivat itsensä, kun heitä kiusattiin ja pahasti väärin hoidettiin.

Ei näistä asioista hetkessä tule selvää. Välillä sitä pelkää sitä helvettiä, minne joutuu vl-uskon mukaan kaikki jotka eivät usko kuten vl:t. Mutta kun en voi nähdä kaikkea vl-uskon opetusta oikeana.

Ei tämä ole mikään kadehdittava osa ja varmasti loppuikäni tulen kamppailemaan näiden kysymysten kanssa, aina se pelko helvetistä tulee mieleen joka päivä. SRK:lleko tässä pitäsi soittaa ja pyytää anteeksi kun on pitänyt pahoina hoitomiehiä? Mikähän vastaus sieltäkin tulisi? Ei, se olisi kyllä virhe soittaa sinne. En halua tulla hoidetuksi, sitten minä kyllä sairastuisin psyykkisesti lopullisesti. Aika sairaastihan minä ajattelen jo nytkin, helvetin pelko kun ei ole mikään pieni pelko.

Mistä tähän saa apua? Ei seuroissa tähän saa apua.