Tuli tässä mieleen tuosta Edward Saksikäsi -elokuvasta joka tuli tässä vähän aikaan sitten...
Edwardiahan pidetään yleisesti sööttinä mumelina, jokainen tyttö haluaisi oman Edwardin. Elokuvassa hän on niin lutumuten todella monen tytön mielestä ja sitten huokaillaan kotisohvilla kuinka ihana mumeli se Edward on. Hän on ujo ja hiljainen, yksinäinen taiteilija joka hissukseen siellä veistelee taideteoksia jäästä ja puskista eikä vahingoittaisi kärpästäkään. Hän on viaton ja kiltti. Hän ei koskaan tarkoita pahaa.
Ajatelkaapas jos Edward olisikin oikea ja sattuisi eksymään tänne Suomeen tyttöjen nenän eteen. Meidän maailmassa Edwardia sitten katsottaisiin ujoksi ja yksinäiseksi (mutta ei hyvällä mielellä), kummajaiseksi, friikiksi, köyhäksi ja pummiksi. Hänen kiltteyttään ei kukaan huomaisi täällä. Meidän maailmassa hän ei saisi sääliä eikä tytöt pitäisi hänestä ollenkaan. Hänhän olisi köyhä pummi, ei rahaa ei rakkautta. Niin se toimii tässä maailmassa. Hän ei myöskään tarkoittaisi kenellekään pahaa ikinä, mutta se ei ketään kiinnostaisi täällä oikeasti.
Edward Saksikäsi on romantisoitu näkemys yksinäisestä ja köyhästä meidän maailman ihmisestä. Itse olen aivan kuin Edward. Olen ujo, hiljainen, kiltti, taiteilija, yksinäinen, köyhä pummi ja kai jopa "friikkikin" jollakin asteella. Enkä ikinä olekaan seurustellut tästä hyvästä. Elän päiväni yksinäni "linnassani" ja teen omia taideteoksiani. Olen aivan kuin Edwardkin mutta tytöille en ole kelvannut. He näkevät vain onnettoman köyhän luuserin minussa.
Alan olemaan vakuuttunut että pitäisi alkaa juomaan ja käyttäytymään muutenkin renttumaisesti että tulisi huomatuksi ja saisi tyttöystävän.
Edwardiahan pidetään yleisesti sööttinä mumelina, jokainen tyttö haluaisi oman Edwardin. Elokuvassa hän on niin lutumuten todella monen tytön mielestä ja sitten huokaillaan kotisohvilla kuinka ihana mumeli se Edward on. Hän on ujo ja hiljainen, yksinäinen taiteilija joka hissukseen siellä veistelee taideteoksia jäästä ja puskista eikä vahingoittaisi kärpästäkään. Hän on viaton ja kiltti. Hän ei koskaan tarkoita pahaa.
Ajatelkaapas jos Edward olisikin oikea ja sattuisi eksymään tänne Suomeen tyttöjen nenän eteen. Meidän maailmassa Edwardia sitten katsottaisiin ujoksi ja yksinäiseksi (mutta ei hyvällä mielellä), kummajaiseksi, friikiksi, köyhäksi ja pummiksi. Hänen kiltteyttään ei kukaan huomaisi täällä. Meidän maailmassa hän ei saisi sääliä eikä tytöt pitäisi hänestä ollenkaan. Hänhän olisi köyhä pummi, ei rahaa ei rakkautta. Niin se toimii tässä maailmassa. Hän ei myöskään tarkoittaisi kenellekään pahaa ikinä, mutta se ei ketään kiinnostaisi täällä oikeasti.
Edward Saksikäsi on romantisoitu näkemys yksinäisestä ja köyhästä meidän maailman ihmisestä. Itse olen aivan kuin Edward. Olen ujo, hiljainen, kiltti, taiteilija, yksinäinen, köyhä pummi ja kai jopa "friikkikin" jollakin asteella. Enkä ikinä olekaan seurustellut tästä hyvästä. Elän päiväni yksinäni "linnassani" ja teen omia taideteoksiani. Olen aivan kuin Edwardkin mutta tytöille en ole kelvannut. He näkevät vain onnettoman köyhän luuserin minussa.
Alan olemaan vakuuttunut että pitäisi alkaa juomaan ja käyttäytymään muutenkin renttumaisesti että tulisi huomatuksi ja saisi tyttöystävän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Alan olemaan vakuuttunut että pitäisi alkaa juomaan ja käyttäytymään muutenkin renttumaisesti että tulisi huomatuksi ja saisi tyttöystävän. "
Älä missään nimessä tee tuota!
kuulostat aivan täydelliseltä poikaystävältä luonteeltasi. Ihme, ettet ole löytänyt ketään vielä... Miltä näytät ulkoisesti? silläkin on nimittäin jonkin verran väliä... ainakin aluksi.
ehk tää on läpäää vaan..
mielestäni ulkonäöllä ei ole mtn merkitystä suhteessa. ihminen on sellainen kuin on. itse olen kanssa hyvin yksinäinen, ujo, hiljainen..
ihmettelen ettet ole löytänyt ketään vielä, koska vaikutat unelmalta.
oletko koittanut käydä ihmisten ilmoilla.?
en tarkoita pahalla, mut jos tää ei oo mkn läppä ni voit mailata.. [email protected]