Moikkelis!
Mä oon tässä miettiny, että mikä mulla nyt sitten niinku oikeesti mahtaa olla. Tiedän, että ainakin sosiaalisten tilanteiden pelkoa minulla on. Kävin joskus asian takia terapeutilla ja sain lääkehoidosta hieman apua. Nyt aikuisempana tää taas uusi uusien tilanteiden myötä. Nyt tosin tuntuu, että tähän liittyy jotain uutta. Sekoamisen pelkoa on esiintynyt, kaupoissa on kaamea olla, joskus jätän ystävieni tapaamiset vain siksi, että tunnen oloni erittäin ahdistuneeksi heidän seurassaan. Koulussa en ole oma itseni, pelkään aivan piruksi! Hain taas lääkkeet ja olen käyttänyt niitä nyt n. kuukauden. On ollut hetkiä, että on ollut hyvä olo..tänään oli taas paniikkipäivä sitten taas! Tuli kauhea olo kun olin syömässä ulkona. Tuntui koko ajan, että on päästävä äkkiä kotiin yksin omaan rauhaan! Lisäksi uutena minulle on tullut kahvikuppineuroosi..Tunnen olevani todellisessa umpikujassa. Minun pitäisi mennä pian juttelemaankin asiasta ammattilaiselle. syön nyt vielä toisen kuukauden lääkkeitä ja katson miten ne alkavat toimimaan. Ei ole elämä reilua ei..Onko tämä paniikkihäiriötä myös? Minulla ei ole kuitenkaa mitään hengenahdistusta enkä saa kohtauksia yksinollessani.
Mä oon tässä miettiny, että mikä mulla nyt sitten niinku oikeesti mahtaa olla. Tiedän, että ainakin sosiaalisten tilanteiden pelkoa minulla on. Kävin joskus asian takia terapeutilla ja sain lääkehoidosta hieman apua. Nyt aikuisempana tää taas uusi uusien tilanteiden myötä. Nyt tosin tuntuu, että tähän liittyy jotain uutta. Sekoamisen pelkoa on esiintynyt, kaupoissa on kaamea olla, joskus jätän ystävieni tapaamiset vain siksi, että tunnen oloni erittäin ahdistuneeksi heidän seurassaan. Koulussa en ole oma itseni, pelkään aivan piruksi! Hain taas lääkkeet ja olen käyttänyt niitä nyt n. kuukauden. On ollut hetkiä, että on ollut hyvä olo..tänään oli taas paniikkipäivä sitten taas! Tuli kauhea olo kun olin syömässä ulkona. Tuntui koko ajan, että on päästävä äkkiä kotiin yksin omaan rauhaan! Lisäksi uutena minulle on tullut kahvikuppineuroosi..Tunnen olevani todellisessa umpikujassa. Minun pitäisi mennä pian juttelemaankin asiasta ammattilaiselle. syön nyt vielä toisen kuukauden lääkkeitä ja katson miten ne alkavat toimimaan. Ei ole elämä reilua ei..Onko tämä paniikkihäiriötä myös? Minulla ei ole kuitenkaa mitään hengenahdistusta enkä saa kohtauksia yksinollessani.
Vastaukset 2
Vanhimmat
joo, just tollasta mulla oli. viittaa yleistyneeseen ahdistushäiriöön... mulla auttoi buspar cipralex
mul on Seronil..miten kauan sulla meni, et lääke alko auttaa kunnolla?