Sirkka Rousu toteaa, että kunnissa on eletty kädestä suuhun ja suunnitelmalliseen lastensuojelun palveluiden järjestämiseen ei ole viime aikoina kiinnitetty huomiota.
Toisaalta lasten tarpeet ja lastensuojelun tarpeet osataan tunnistaa paremmin kuin ennen. Silti Rousun mielestä yhteiskuntaa leimaa ankaruus ja kilpailuhenkisyys, joka ei enää kanna mukanaan erilaisia ihmisiä, varsinkaan heikommin sosiaalisesti ja taloudellisesti varustettuja yksilöitä. Rousu painottaa kuitenkin sitä, että kyky toimia vanhempana on edelleen suurimmalla osalla vanhemmista hyvä.
Nykymaailma vaatii perheiltä paljon ja siksi tarvittaisiin eräänlaista vanhempain koulua, jotta saataisiin lisää aineksi vanhemmuuteen ja sen tunnistamiseen, mitä eri ikäinen lapsi tarvitsee.
Helsingin sosiaaliviraston sijaishuollon päällikkö Pirjo Rissanen pitää eräänä suurena ongelmakenttänä lisääntynyttä päihteiden käyttöä, joka johtuu ehkä myös halvasta alkoholista. Tämä näkyy heikentyneenä kykynä huolehtia omista lapsista.
Muita syitä perheiden ahdinkoon ovat Rissasen mukaan mielenterveysongelmat, työttömyys ja köyhyys. Liiallinen päihteiden käyttö ei kuitenkaan rajoitu mitenkään alhaisen tulotason omaaviin perheisiin, vaan päihdenuorten ongelmat tulevat vastaan riippumatta perheen sosioekonomisesta taustasta.
Rissasen mukaan Helsingissä noin 7 % lapsista on lastensuojelun asiakkaana. Rousu puhuu 'negatiivisesta tasa-arvoistumisesta', mikä tarkoittaa sitä, että lastensuojelun asiakkaiden määrät ovat kasvaneet lähelle keskiarvoja myös maaseutumaisissa kunnissa.
-Lastensuojelun asiakkaiden määrä on viime aikoina enemmän kasvanut pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla.
Päihde- ja väkivaltaongelmat ovat arkea myös maaseutujen perheissä ja samanaikaisesti elämää saattavat kurjistaa töiden loppuminen ja sen myötä taloudelliset huolet.
Rousun mukaan kaikki ne perheet, jotka tänä päivänä tarvitsevat apua, tarvitsevat sitä tehostetusti.
-Auttamisen kanssa samanaikaisesti pitäisi tehdä pitkän tähtäimen kestäviä ratkaisuja, ettei perhe joutuisi köyhyyden kierteeseen.
Rousu varoittaa lapsiperheiden köyhyydestä ja sen pysyvyydestä. Osa lapsiperheistä on erilaisten palveluiden suurkuluttajia ja ylisukupolvisesti köyhiä. Kaikkein pienituloisimpien ihmisten asemaa pitäisi helpottaa.
-Pitäisi tehdä budjettitasolla rakenteellisia muutoksia, vaikkapa sitten poistaa pienituloisten ihmisten verotus.
Rissasen mukaan kaikenlaiset tuet esim. lapsiperheille ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Rahapula on yksi niistä syistä, jotka kiristävät ihmisten ja lapsiperheiden elämää.
-Olisikin hyvä, jos lapsilisät ja muut tuet saataisiin vastaamaan yleistä menokehitystä ja tulonsiirrot olisivat sellaisia, että täysipainoisesti voisi elää tässä yhteiskunnassa, sanoo Rissanen.
Toisaalta lasten tarpeet ja lastensuojelun tarpeet osataan tunnistaa paremmin kuin ennen. Silti Rousun mielestä yhteiskuntaa leimaa ankaruus ja kilpailuhenkisyys, joka ei enää kanna mukanaan erilaisia ihmisiä, varsinkaan heikommin sosiaalisesti ja taloudellisesti varustettuja yksilöitä. Rousu painottaa kuitenkin sitä, että kyky toimia vanhempana on edelleen suurimmalla osalla vanhemmista hyvä.
Nykymaailma vaatii perheiltä paljon ja siksi tarvittaisiin eräänlaista vanhempain koulua, jotta saataisiin lisää aineksi vanhemmuuteen ja sen tunnistamiseen, mitä eri ikäinen lapsi tarvitsee.
Helsingin sosiaaliviraston sijaishuollon päällikkö Pirjo Rissanen pitää eräänä suurena ongelmakenttänä lisääntynyttä päihteiden käyttöä, joka johtuu ehkä myös halvasta alkoholista. Tämä näkyy heikentyneenä kykynä huolehtia omista lapsista.
Muita syitä perheiden ahdinkoon ovat Rissasen mukaan mielenterveysongelmat, työttömyys ja köyhyys. Liiallinen päihteiden käyttö ei kuitenkaan rajoitu mitenkään alhaisen tulotason omaaviin perheisiin, vaan päihdenuorten ongelmat tulevat vastaan riippumatta perheen sosioekonomisesta taustasta.
Rissasen mukaan Helsingissä noin 7 % lapsista on lastensuojelun asiakkaana. Rousu puhuu 'negatiivisesta tasa-arvoistumisesta', mikä tarkoittaa sitä, että lastensuojelun asiakkaiden määrät ovat kasvaneet lähelle keskiarvoja myös maaseutumaisissa kunnissa.
-Lastensuojelun asiakkaiden määrä on viime aikoina enemmän kasvanut pienemmissä kaupungeissa ja maaseudulla.
Päihde- ja väkivaltaongelmat ovat arkea myös maaseutujen perheissä ja samanaikaisesti elämää saattavat kurjistaa töiden loppuminen ja sen myötä taloudelliset huolet.
Rousun mukaan kaikki ne perheet, jotka tänä päivänä tarvitsevat apua, tarvitsevat sitä tehostetusti.
-Auttamisen kanssa samanaikaisesti pitäisi tehdä pitkän tähtäimen kestäviä ratkaisuja, ettei perhe joutuisi köyhyyden kierteeseen.
Rousu varoittaa lapsiperheiden köyhyydestä ja sen pysyvyydestä. Osa lapsiperheistä on erilaisten palveluiden suurkuluttajia ja ylisukupolvisesti köyhiä. Kaikkein pienituloisimpien ihmisten asemaa pitäisi helpottaa.
-Pitäisi tehdä budjettitasolla rakenteellisia muutoksia, vaikkapa sitten poistaa pienituloisten ihmisten verotus.
Rissasen mukaan kaikenlaiset tuet esim. lapsiperheille ovat jääneet jälkeen yleisestä kustannuskehityksestä. Rahapula on yksi niistä syistä, jotka kiristävät ihmisten ja lapsiperheiden elämää.
-Olisikin hyvä, jos lapsilisät ja muut tuet saataisiin vastaamaan yleistä menokehitystä ja tulonsiirrot olisivat sellaisia, että täysipainoisesti voisi elää tässä yhteiskunnassa, sanoo Rissanen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Älyllisesti epärehellistä ottaa nyt syntipukiksi huostaanottoihin viinaveron alennus, kun meillä Suomessa on ollut nouseva trendi ja huikeat huostaanotto- ja sijoitusmäärät jo vuosia ennen viinaveron alennusta. Yhtään vähättelemättä alkoholin haittoja totean, että maassamme on paljon, paljon huostaanotettuja lapsia muista kuin päihteiden käytöstä johtuvista syistä. Ilmeisesti ne syyt ovatkin sitten niin arveluttavia, ettei niistä parane puhua, kun vain tämä yksi ryhmä, päihteidenkäyttäjät, on nostettu ylitse muiden. Pirjo Rissanen tyylikkäästi unohti muut huostaanottoon joutuneet keskittyessään vain päihdeperheisiin. Hän kyllä varoittaa, ihan oikein, köyhyydestä vaikkei köyhyyden perusteella saakkaan keneltäkään huostaanottaa lapsia. Pirjo Rissanen itse, sosiaaliviranomaisena, voi sensijaan antaa ajoissa rahaa akuutissa rahapulassa olevalle köyhälle perheelle, jotta se selviää pahimman yli, eikä murskaudu kurjuudessa päihde- tai mielenterveysongelmiin menettäen lapsensa. Sosiaalivirastostahan hädän hetkellä sitä rahaa tullaan pyytämään, eikö?
Tietenkin laajemmassa mitassa pitää valtiovarainministeriön hoitaa tulonsiirrot lapsiperheitä suosivammiski. Nykyinen ideologia ei kelpaa vaan perheen ja lasten arvoa korostavampi ideologia tarvitaan tilalle valtiovarainministeriöön.
En itse käytä alkoholia, mutta luulen viinaveron alevaikutusten olevan paikkakuntakohtaisia. Meidän naapurin miehen silmät eivät ole olleet mustia viinanhinnan laskun jälkeen ja rahat riittävät myös muuhunkin. Mutta mikä kummallista niin viinan hinnanlasku vaikutti myös käyttötottumuksiin ja ei miestä näe kovin usein anää humalassa. Se edullisen viinan saaminen alkosta varmaankin aiheutti muutoksía ystäväpiirissäkin, sillä en keksi muita selityksiä tapahtuneelle. ne ei ole niin yksinkertaisia mitkään asiat vaan kaikilla asioilla on vaikutusta hyvin moneen muuhun asiaan jos oikein hollille sattuu...
perhearvojen ja lähinnä lapsille tärkeiden arvojen vetäminen vessasta alas on yksi syy lapsiperheiden hajoamisiin ja sitä kautta helpottaa haaskojen työtä huostaanottoasioissa. Sosiaalityöntekijät myös pyrkivät laskemaan lapsille tärkeiden arvojen arvoa. En tiedä onko se laskelmoitua vai ammattitaidottomuutta.
http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?t=10963&start=30
Katso kuvat!
on arkipäivää monille tuo köyhyys ja lasten kuolema on vakava asia. Silti: Mautonta
Perhe rikottiin huostaanotolla. Isä teki kaikkensa elättääkseen perheensä!
Pääministeri Paavo Lipponen jyräsi kahdeksan vuotta kansakuntaa kirjaimellisesti päin helvettiä. Vain eliittiä paapottiin ja paapotaan edelleen. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö sanoi budjettiriihessä 2000, että massatyöttömyys on turvattava. Kun on riittävä määrä työttömiä, jokainen työpaikka tuntuu armopalalta eikä ensiksi tule mieleen ryhtyä vaatimaan palkankorotuksia. Kun on riittävä määrä duunareita kortistossa, he eivät ala heti vaatia veronalennuksia, koska heidät elätetään verovaroilla. Valtiovarainministerit Antti Kalliomäki ja Eero Heinäluoma jatkavat Lipposen viitoittamaa tietä. Heinäluoma ilmoitti vapun alla, että valtion "ylimääräiset" miljoonat eivät riitä köyhille, eläkeläisille tai sairaille. Miljoonat käytetään "tulevien sukupolvien hyväksi". Presidentti Martti Ahtisaari luovutti muruset palkkioistaan työttömille ja koki olevansa hyväntekijä. Ahtisaari ei ryhtynyt toimiin, että virkavallan väärinkäyttö lopetetaan ja virkamiespäätöksillä ei ylläpidettäisi pakkotyöttömyyttä.
----------------------
Presidentti Tarja Halonen julisti konklaavista kirjoitetun muistion salaiseksi Koiviston pyynnöstä. Jos muistio kestäisi päivanvalon, siinä ei olisi salattavaa. Halonen haukkui köyhyydestään valittajat iltaruskon maalareiksi. Korrektia toimintaa Rouva Tasavallan presidentiltä!
------------------------
Virkamies on yhä aina oikeassa, myös ollessaan väärässä. Valtakunnansyyttäjänvirastossakaan ei noudateta perustuslakia. Virasto on ilmoittanut, että pakkotyöttömän oleskelu esimerkiksi Haaparannassa tai Tallinnassa on törkeä petos! Sosiaalitoimistoissa työntekijät saavat jättää täytäntöönpanematta tekemiään maksupäätöksiä, jotka sitten maksatetaan tuensaajilla. Miljoona suomalaista - kansanviidennes - on syösty yhteiskunnan ulkopuolelle, elävinä haudattaviksi. Kansanterveys on romahtanut ja terveydenhuoltopalvelut ajettu alas. Mielialalääkkeiden kulutus on viisinkertaistunut ja joka neljäs lapsi on mielenterveyshoidon tarpeessa, sitä kuitenkaan saamatta.
Miljoona suomalaista - kansanviidennes - on syösty yhteiskunnan ulkopuolelle, elävinä haudattaviksi. Kansanterveys on romahtanut ja terveydenhuoltopalvelut ajettu alas. Mielialalääkkeiden kulutus on viisinkertaistunut ja joka neljäs lapsi on mielenterveyshoidon tarpeessa, sitä kuitenkaan saamatta.
-------------------------------------------
TOISTAN:
Virkamies on yhä aina oikeassa, myös ollessaan väärässä. Valtakunnansyyttäjänvirastossakaan ei noudateta perustuslakia. Virasto on ilmoittanut, että pakkotyöttömän oleskelu esimerkiksi Haaparannassa tai Tallinnassa on törkeä petos! Sosiaalitoimistoissa työntekijät saavat jättää täytäntöönpanematta tekemiään maksupäätöksiä, jotka sitten maksatetaan tuensaajilla.