Sanokaapa, onko mitään mahiksiä insinööriksi AMK:n kautta, kun lukion arvosanat kolmannella luokalla ovat: Pitkä matikka 9, pitkä kemia 9, pitkä fysikka 8? Merkkaako nuo arvosanat vai pääsykokeet enemmän?
Insinööriksi näillä arvosanoilla?
Naisinsinööri??
256853
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Noilla arvosanoilla pääset heittämällä myös DI-koulutukseen monille aloille. Joudut mahdollisesti pääsykokeessa käymään. Kun lyhyen matikankin lukijat pääsee joillekin aloille (jos osaavat edes vähän fyssaa/kemmaa) helpolla niin sulle vois sanoa että sisäänpääsy (ainakin johonkin koulutusohjelmaan) on melkein taattu! Luulisin siis että myös amk:hon on hyvät mahkut.
No mitäpä luulet itsekin? tietysti sinä tarvitset pitkästä matikasta 11-12 ja fysiikastakin/kemiasta mielellään vähintään se 10. Stipendi myös auttaa paljon.
Järki käteen, hei! tai sitten halusit vähän kalastella kehuja..? ;)
Oikeasti, noilla arvosanoilla, mene yliopistoon. Ehdottomasti. AMK:ssa olet todennäköisesti liian lahjakas joukkoon.
Käy yliopistoa kunnolla, eikä sen jälkeen tarvitse haikailla korkeamman koulutuksen perään. Fakta on, että kunnon pallille vaaditaan nykypäivänä akateeminen koulutus.
Pliis, älä tee samaa virhettä kuin minä. Hatuttaa lähteä näin vanhempana hakemaan akateemista koulutusta, jotta pääsee pikku-managerista eteenpäin uralla.
Suosittelisin petraamaan äidinkieltä.
Tuollaiset arvosanat saava on varmasti käypä sinne Diplomi-insinööriksi ja on varmasti tietoinen pääsystään sinne.
Vaikka Diplomi-insinööri ala mielletään miesten aloiksi, se soveltuu erinomaisesti naisillekin.
Tietysti Tavan insinööri on enemmän miesten juttuja, vaikka sielläkin on äitä naisille soveltuvia, kuten it-insinööri.
Eipä ollut tarkoitus trollailla tai mitään vastaavaa. Meillä kun lukiossa tuo opinto-ohjaus on luokkaa "otapa itse selvää niistä koulutusaloista ja miksi aiotkaan".
Olisi vain kiva kuulla kokemuksia just millä arvosanoilla (lue:pohjatiedoilla) kukakin pääsi millekin alalle. Itseä kiinnostaa tuo tekniikka, olen niitä harvoja tyttöjä ketkä meidän lukiossa ylipäänsä fysiikkaakin lukee.
Pahoittelen, jos trolliksi luulille, mutta kun en tiedä omista mahdollisuuksistani. Tuskin on järkeä minunkaan tavoitella kuuta taivaalta ja sitten pettyä, kun jääkin vaille opiskelupaikkaa, kun muut porskuttaa elämässään etiäpäin...
Että kun piti ottaa asioista itse selvää, niin päätit tulla kyselemään anonyymiltä keskustelupalstalta?
Netistä kyllä löytyy tiedot, millä pisteillä on päässyt minnekkin (amk, yliopisto, linjat), ja kuinka paljon pisteitä saa koulumenestyksestä, pääsykokeista, työkokemuksesta jne... Ja yleensä myös kuinka moni on päässyt ja kuinka paljon on hakijoita.
Että etsimään vaan.
Tarkoitus oli, kuten sanoin kuulla vaikka niitä henk.koht. kokemuksia muilta.
Joo, anteeksi että vaivasin ketään.
Imeisesti olet ihan lahjakas nainen, joka kärsii naisille tyypillisestä vaivasta: itsensä aliarvostamisesta.
Noilla laajan matematiikan ja fysiikan numeroillasi et todellakaan kuulu ammattikorkeakouluun. Sinun osoitteesi on yliopisto. Lahjakkaalle ihmiselle ei sielläkään ole niin vaikeaa ja ihmeellistä kuin sinusta tällä hetkellä saattaa tuntua.
AMK:uun pääset sisään heittämällä. Pääsykokeet ovat huomattavasti helpommat kuin laajan matematiikan ja fysiikan opinnot lukiossa.
Jos epäilet kykyjäsi, tee näin: hae yliopistoihin haluamillesi aloille. Voit myös hakea ammattikorkeakouluun. Ellet sattuisi pääsemään yliopistoon, menet AMK:uun. Huom! M e n e t. Sisäänpääsystä sinun ei tarvitse huolehtia laisinkaan. Seuraavan vuonna haet sitten uudestaan yliopistoon -tosin uskon sinun pääsevän sisään ensiyrittämältä.
Jos haluat varmistaa yliopistoon pääsysi, voithan aina hakea myös Lappeenrantaan. Sinne kyllä pääsee.
Nuo arvosanasi kertovat, että olet matemaattisesti lahjakas: pärjäät teknisellä alalla varmasti. Yo-arvosanat eivät sinua suoraan siivitä kouluun, mutta hyvät arvosanat kertovat osaamisesta, jonka avulla menestyt pääsykokeissa. Pääsykokeisiin joudut luultavasti joka tapauksessa ja pääsykokeisiin kannattaa valmistautua hyvin.
Yliopistoon pääsee helposti lukemaan matematiikkaa ja fysiikkaa. Jos et halua opettajaksi (ja jos insinöörin työt muutenkin kiinnostavat ensisijaisesti) suosittelen kuitenkin hakemista AMK:n insinöörilinjalle JA yliopistolle/korkeakouluun DI-puolelle. AMK:uun pääset heittämällä ja DI-puolellekin todennäköisesti ensimmäisellä yrityksellä.
Älä ahdistu linjavalinnasta vielä tässä vaiheessa: valitse sellainen linja, jolle pääseminen on realistista ja joka myös kiinnostaa sopivasti. Linjan vaihtaminen ja suuntautuminen tapahtuu (etenkin yliopistossa) joka tapauksessa vasta opintojen edetessä. Jos linja vaihtuu ensimmäisen tai parin ensimmäisen vuoden jälkeen, ei hätää: kaikki tekemäsi opinnot saat luettua hyväksi joka tapauksessa (etenkin DI-opinnoissa).
DI-opinnot ovat teoreettisemmat kuin AMK:n opinnot. AMK:ssa työelämä tulee aikaisemmin kuvioihin mukaan. Jos teet AMK-insinööritutkinnon, voit aina tämän tutkinnon jälkeen hakeutua vielä DI-opintoihin. DI-opinnot ovat nykyisin rakenteeltaan seuraavat:
180 op kandidaattiopintoja (n. 3 vuotta) 120 op DI-opintoja (n. 2 vuotta).
Jos teet AMK-insinööritutkinnon 240 op (n. 4 vuotta), voit tämän jälkeen hakeutua (ainakin Tampereelle ja Lappeenrantaan) pelkkiin DI-opintoihin (120 op), joiden tekeminen siis kestää pari vuotta tai AMK:sta tulleelle hieman enemmän. Jos haluat DI:ksi, niin totta kai kannattaa mennä yliopistoon tekemään DI-tutkinto. Halusin kuitenkin sanoa, että jos arastelet yliopistoa tai muuten päädyt AMK-opintoihin ja kiinnostus DI-opintoihin herää vasta myöhemmin, ei DI:ksi pääseminen välttämättä kestä kuin vuoden tai pari pitempään.
Eli älä huoli - jos tekninen koulutus kiinnostaa, hakeudu koulutukseen. Kaikkea ei tarvitse päättää vielä valmiiksi, sillä ehdit ja joudut tekemään paljon valintoja vielä opintojen edetessä.
mielessä.
Noilla papereilla, jos muutkin kuin matemaattiset numerot on noin hyviä, on sinulla mahdollisuuksia kolkutella yliopistojenkin oville. Älä silti etukäteen hehkuta että ovet ovat sinne automaattisesti avoinna. Eihän edes Amk.n ovet sinulle aukea jos pääsykokeet menevät varsin penkinalle. Ei pidä nuolaista ennenkuin tipahtaa.
Tiedän tapauksia jotka eivät pääse mihinkään kouluun koska hakevat aina "yo-papereitaan parempiin paikkoihin" joihin on satoja ja taas satoja hakijoita. Vika ei aina ole papereissa jos ei kouluun pääse. Keskiarvo "hyvä" ei vielä aina riitä. Tekniikka on ala, jossa toisilla linjoilla yksinkertaisesti vaaditaan enemmän ja eriasioita kuin toisilla. Tutki ahkerasti koulujen tarjoamia mahdollisuuksia ja inssikoulujen edustajat varmasti kertovat kysyttäessä että mitkä on mahdollisuudet noin suurinpiirtein. Aina joka koulusta joku ihminen löytyy joka osa kertoa pääsytasosta. Aina paras neuvoja ei ole se joka on kouluun päässyt vaan koulun itsensä edustaja.
Moi!
Niinkuin muutkin ovat sanoneet, noilla arvosanoilla taidat jo suoraankin päästä amk:hon...mikäli muutkin aineet ovat yhtä hyvällä mallilla=).
AMK-haussa päättötodistus ja yo-todistus ovat niitä, joista katsotaan pisteet sisäänpääsyyn. Niiden arvosanat/kirjaimet muutetaan pisteiksi ja se, kumpi tuottaa enemmän pisteitä otetaan hakuun mukaan. Varsinaisesti noita yksittäisiä matemaattisten aineiden numeroita ei tuijotella -niistä on vaan hyötyä pääsykokeissa, kun osaa kuin vettä vain kaikki iisiit mat/fys/kem tehtävät (ja loogista päättelykykyä vaativat tehtävät, jotka ovat oma osa kokeessa!). (HUOM. amk:ssa tekniikan alalla saattaa olla toisinaan yli puolet amiksesta, jossa opetuspohja on ihan erilainen kuin lukiossa).
AMK-inssikoulutus sisältää reilun vuoden kaikkinensa "pelkkiä" matemaattisia (pakollisia) aineita. Voi että kun ne on pitkän matematiikan, pitkän kemian ja pitkän fysiikan lukeneelle niiiiin HELPPOJA=)! (olen siis itse lukenut kaikki aikoinaan lukiossa pitkinä -->amk:ssa matemaat. aineiden kokeista aina täydet pisteet tai pari pistettä vajaa täydet).
AMK on käytännönläheinen paikka verrattuna yliopistoon. Me käytiin ekskursioilla about kymmenessä yrityksessä, tehtiin paljon tiimitöitä jne. Nykytekniikan myötä käytännönläheisyys on myös sitä, että järkätään opintojaksoja (siis kursseja) eri toimintatyökaluista ja ohjelmistojen käytöstä. Meillä oli 3D-piirtokursseja ja simulointityökaluja, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä (yrityksissä sellaisia ovat esim. SAP, Oracle),jne.
AMK on ihan mukava paikka opiskella, vaikka välillä ottikin päähän se, että luokkakaverit oli ihan aivottomia vätyksiä, joilla ei ollut opiskelumotivaatiota. Mutta mitäs niistä, pääasia että ite piti huolen itestä. Nyt 3kk valmistumisen jälkeen sain alan töitä suunnitteluhommien merkeissä. Vakipaikka kaiken lisäksi. Kaipa se nyt sitten näkyi, että on sitä kuitenkin töitäkin kunnolla tehty opiskelujen suhteen. Niinhän se on, että hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä!
Tsemiä valitsemallesi uralle! Äläkä anna meidän vaikuttaa amk-hakupäätökseesi ainakaan kielteisesti -kaikesta huolimatta!
t. insinöörisnainen 22v.
Moi!
Niinkuin muutkin ovat sanoneet, noilla arvosanoilla taidat jo suoraankin päästä amk:hon...mikäli muutkin aineet ovat yhtä hyvällä mallilla=).
AMK-haussa päättötodistus ja yo-todistus ovat niitä, joista katsotaan pisteet sisäänpääsyyn. Niiden arvosanat/kirjaimet muutetaan pisteiksi ja se, kumpi tuottaa enemmän pisteitä otetaan hakuun mukaan. Varsinaisesti noita yksittäisiä matemaattisten aineiden numeroita ei tuijotella -niistä on vaan hyötyä pääsykokeissa, kun osaa kuin vettä vain kaikki iisiit mat/fys/kem tehtävät (ja loogista päättelykykyä vaativat tehtävät, jotka ovat oma osa kokeessa!). (HUOM. amk:ssa tekniikan alalla saattaa olla toisinaan yli puolet amiksesta, jossa opetuspohja on ihan erilainen kuin lukiossa).
AMK-inssikoulutus sisältää reilun vuoden kaikkinensa "pelkkiä" matemaattisia (pakollisia) aineita. Voi että kun ne on pitkän matematiikan, pitkän kemian ja pitkän fysiikan lukeneelle niiiiin HELPPOJA=)! (olen siis itse lukenut kaikki aikoinaan lukiossa pitkinä -->amk:ssa matemaat. aineiden kokeista aina täydet pisteet tai pari pistettä vajaa täydet).
AMK on käytännönläheinen paikka verrattuna yliopistoon. Me käytiin ekskursioilla about kymmenessä yrityksessä, tehtiin paljon tiimitöitä jne. Nykytekniikan myötä käytännönläheisyys on myös sitä, että järkätään opintojaksoja (siis kursseja) eri toimintatyökaluista ja ohjelmistojen käytöstä. Meillä oli 3D-piirtokursseja ja simulointityökaluja, toiminnanohjausjärjestelmän käyttöä (yrityksissä sellaisia ovat esim. SAP, Oracle),jne.
AMK on ihan mukava paikka opiskella, vaikka välillä ottikin päähän se, että luokkakaverit oli ihan aivottomia vätyksiä, joilla ei ollut opiskelumotivaatiota. Mutta mitäs niistä, pääasia että ite piti huolen itestä. Nyt 3kk valmistumisen jälkeen sain alan töitä suunnitteluhommien merkeissä. Vakipaikka kaiken lisäksi. Kaipa se nyt sitten näkyi, että on sitä kuitenkin töitäkin kunnolla tehty opiskelujen suhteen. Niinhän se on, että hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä!
Tsemiä valitsemallesi uralle! Äläkä anna meidän vaikuttaa amk-hakupäätökseesi ainakaan kielteisesti -kaikesta huolimatta!
t. insinöörisnainen 22v.
insinöörilinjalle pääsin pitkän matikan ka:lla 6 ja yhen fysiikan ja kemian kurssin lukeneena ja niistäkin arvosanat 7 :D tosin alaa en lähtenyt kuitenkaan opiskelemaan...
"AMK on käytännönläheinen paikka verrattuna yliopistoon"
Ei kyllä konetekniikassa ole juuri ollenkaan käytännönläheisempi, luuletko oikeasti, että teekkarit lukevat kirjoista miten koneet toimivat ja AMK:ssa niitä oikeasti muka sitten osataan käyttää.
Sanoisinpa, että käytäntöä on aivan yhtä paljon, mutta korkeakoulussa teoreettisissa aineissa on enemmän sisältöä. Niin ja eihän tietenkään teekkarit kerkee mihinkään 3d-ohjelmistoihin perehtyä 5:ssä vuodessa:)
oman elämän pilaamisen lisäksi pilata toistenkin.
Se on paljon hankalampi sitten myöhemmin lähteä yliopistoon. JA Diplomi-insinöörin papereita arvostetaan aivan eri tavalla kuin tavan insinöörin.
Kaikenlisäksi DI voi tehdä samoja suunnitteluhommia, kuin tavan insinoori. Se on lahjojen haaskaamista sulta mennä AMK:N ja muutenkin epävarmat työllistymisen mahdollisuudet.
Nuilla numeroilla yliopisto on ainut järkevä vaihtoehto. Se on sitten myöhemmin paha katua, kun tuli mentyä matalamman aidan alta.
Ihan riippuu omasta opiskelumotivaatiostasi mihin kannattaa hakeutua. Ei AMK alasta riippuen ole mikään läpihuutojuttu, vaikka pitkä matikka ja fysiikka sujuisivatkin. Niillä ei vielä ammattitaitoa amkista saa, eikä kiitettävät arvosanat matemaattisista aineista kaikilla aloilla paljoa vaikuta siihen kuinka ammatti.ihmiseksi valmistut.
Varsinaiset ammattiaineet on asia erikseen eikä niissä välttämättä ole mitään tekemistä pitkän matematiikan kanssa. Tai fysiikan.. Pakkomatikkaa luetaan joillakin aloilla varsin vähän ja vain pakottavista syistä (ovat ns. pakollisia inssi.opintoja). Itse en ole työssäni matematiikkaa tai fysiikkaa koskaan tarvinnut.
Riippuu siis ammattialasta.
Itse olin se vätys lukiossa. Rimaa hipoen edes sain yo-paperit ja lyhyen matikan viidellä ala-arvoisella kurssilla ja fysiikan yhdellä läpäistyllä kurssilla pääsin amkiin inssilinjalle ja valmistuin sieltä yllättäen erittäin hyvin paperein. Matematiikka tosin ei ollut vahvin puoleni mutta läpi meni helposti. Eikä se ole minua estänyt luomasta uraa tai saamasta huippuhommia. Koen melko pieneksi tekijäksi koko matemaattiset aineet inssi.koulutuksessa.
Niille, jotka nostavat itsensä amk.inssejä korkeammalle jalustalle di. tai yliopistokoulutuksensa perusteella, niin kehoitan katsomaan peiliin. Ei se oikeasti ole kovin paljoa häävimpi saavutus. Amk.inssikin voi täydentää itsensä kovin vaivatta diplomi.inssiksi, ja toisaalta on vaan ihan hyvä että kaikilta koulutusaloilta ei suoraan dippoja valmistukaan, saati että kaikilla kouluilla olisi potentiaalia kouluttaa diplomeja.
Omasta itsestä on kiinni mitä haluaa, ja miten opiskella. Ammattiala on se joka varmasti vaikuttaa päätökseesi, kaikkia aloja ei yliopistossa ole. Amk.inssikin on pesunkestävä inssi ja itse päätät pärjäätkö yliopistossa tai dippainssilinjalla. Muistutan että huomioi lähtötilanteessa opiskelumotivaatiosikin, sekä muiden aineiden numerot. Oma kiinnotus alaan varmasti vaikuttaa myös lopputulokseen.
Toisille merkkaa enemmän hyvät numerot paperilla kuin se oikea ammattitaito. Ne on vaan numeroita, ja huonoillakin voi pärjätä tässä kovassa maailmassa. Kun meidän yritykseemme hakee uusia inssejä töihin, katsotaan palkkauksessa muutakin kuin ne todistusten numerot ja tutkinnon taso. Perusinssi on joskus dippaa parempi käytännössä, joskus toki toisinkin päin.
Mieti mitä itse haluat, kokemukset eri kouluista ja eri ihmisiltä melko lailla vaihtelevat. Itse olen Amk ja täydennän parhaillaan diplomiksi. Eron huomaa opetuksen tasossa (eri koulu), ei opintojen vaativuudessa. Itsestä kiinni edelleen.
"Niille, jotka nostavat itsensä amk.inssejä korkeammalle jalustalle di. tai yliopistokoulutuksensa perusteella, niin kehoitan katsomaan peiliin"
Aijaa, Kukahan se tässä omaa tutkintoaan on "ylentämässä"?
En tiedä mitä alaa olet opiskellut, mutta Kone-, rakennus- tai sähköinsinöörinä kyllä joutuu matematiikkaa käyttämään töissä päivittäin. Ellei sitten ole jossain johtotehtävissä.
että jos suoraan lukee dipaksi tai yliopistotasolla niin miksi nostaa itsensä amk.inssejä korkeammalle. (tyyliin "te amk.inssit olette paljon alempia kuin me") mahdollisuudet yletä ovat samat, joskus dipaksi on jopa ainoa vaihtoehto yletä jatkokouluttautumalla amk.inssistä.
niin, johtotehtävissä niin. sanoinkin, että alariippuvaista. minun alallani ei matemaattista lahjakkuutta tarvita pitkää matikkaa tai fysiikkaa huomioiden. perustiedolla selviää. matematiikkaa on mutta ei siihen niitä kaavahirviöitä tahi muita ole tarvittu koskaan. alakohtaista, alakohtaista. eikä mene kauas koneinsinööristä. matemaattista tai laskennallista työtä ja suunnittelua tapahtuu oikeastaan valmiilla ohjelmistoilla, joten kaavojen vääntelyä ei tarvita. riittää että tajuaa asiayhteyden ja oikeiden asioiden hyödyntämisen. kone se on joka laskee.
no, riippuu varmasti myös työtehtävien laadusta. minun paikkojani on harvassa. olen hieman jäävi yleistämään tietämättä kaikesta. mutta näinkin.
ihan vain sitä olin sanomassa että pelkät hyvät numerot matemaattisissa aineissa eivät ole kovin suuntaa antava ponnahduslauta yhtään kellekään. tarvitaan paljon muutakin. oli kyseessä sitten amk tai yliopisto. ei ole häpeä mennä amkiin hyvillä numeroilla. itsestä kiinni kuinka sitä hyödyntää ja muuhun opiskeluunsa motivoituu. elämä amkissa eikä yliopistossa ei ole pelkkää matematiikkaa. se ei kovin pitkälle vie jos ammattiin lukee.
eriasia kai ne jotka lukevät yliopistossa matikkaa fysiikkaa jne. Tekniset käytännön ammatit ja koulutusohjelmat ovat tietääkseni niistä kaukana.
mennä lukemaan Diplomi-insinööriksi.
Pääset sisään helposti useille aloille nuilla arvosanoilla.
Jos aiot tavan inssiks, työllistyminen ei ole mitenkään varmaa, mutta DI:n työllitymistilanne on erinomainen ja tietysti palkat mukavasti paremmat.
Perinteisesti teknillisiin korkeakouluihin on edellytetty lukion laajaa matematiikkaa ja laajaa fysiikkaa. Kurssien suorittamista ei edellytetä, vaan niillä käsiteltävien asioiden hallitsemista. Voit olla siis lukenut esim. lyhyen matematiikan ja pyrkiä silti normaalissa kiintiössä.
Teknillisiin korkeakouluihin on suhteellisen helppo päästä sisään. Noin puolet pyrkijöistä pääsee sisään.
http://www.huippuvalmennus.fi/valmennuskurssit/di/fi_FI/esittely/
Tampereen ammattikorkeakoulussa toista vuotta Rakennustekniikan koulutusohjelmassa (opinahjo Teiskontiellä Taysin läheisyydessä).
Pääsenkö insinööriksi jos rakensin kellarissani toimivan atomipommin jalostamalla tarvittavat aineet käytetyistä palovaroittimista? räjähde oli teholtaan kilotonnin luokkaa ja pamautin sen viimevuoden vaihteessa. voisiko minusta tulla insinööri?
tulee kansanedustaja. olet selvästi luovempi ajattelija kuin viisastelija.
vaalikampanja suorastaan "räjähtäisi" jos sinulla on ydinaseita. Oletko harkinnut perustavasi yritystä? Ydinaseille löytyy varmasti rahakkaita ostajia joten jätä se amkki sikseen.
Olet kaikkien kierrättäjien sankari. Keksit tavan kierrättää käytetyistä palovaroittimista syntyvän radioaktiivisen ongelmajätteen hyötykäyttöön. Niin sitä pitää!
Sinuna miettisin tarkkaan kannattaako opiskella lainkaan. Yleensähän opiskelemaan lähdetään jotta saisi jonkin ammatin paremman toimeentulon takaamiseksi. Sinun toimeentulosi on kuitenkin jo taattu, jos markkinoit tuotteesi oikein. Jos nyt kumminkin haluat jotain vielä opiskella, niin suosittelen kauppatieteitä ja arabian kieltä - niistä on takuulla hyötyä tuotteidesi markkinoinnissa.