mitä alkoholi on tehnyt mulle

Arvoisa Heidi!
Oletko katsonut koskaan peiliin, miksi otat alkoholia. Syitähän tähän löytyy varmasti lukemattomia; jo pelkät lapsuuden traumat saattavat saada juomaan nuorella iällä. Kaveripiiri on yksi motivoiva tekijä myös. Ellei Sinulla ole mitään harrastuksia, niin voisit aloittaa jostakin sellaisesta, jota olet aina halunut tehdä, mutta ei vain ole tullut tehdyksi. Otat päivän kerrallaan. Tee itsestäsi omassa mielessäsi SANKARI - eli vähennä hissukseen alkoholinkäyttöä ja palkitse se omassa mielessäsi. MINÄ TEIN SEN, OLIN OTTAMATTA KALJAA, VAIKKA KUINKA TEKI MIELI. Palkitse omassa mielessäsi itsesi, ja ota myös muiden antamat kannustukset tosissasi. Olet vielä sen verran nuori, että älä pilaa elämääsi. Alkoholi tuo kyllä tarpeeksi Sinulle haittoja tulevaisuudessa ellei sen käyttö pysy hallinnassa. Se ei haittaa, jos alkoholia ottaa silloin tällöin, mutta, että sen käyttö pysyy hallinnassa, onkin jo vaikeampi juttu ja henkilökohtainen asia. Mikä on hallinnassa pysymistä ja mikä on kohtuullista käyttöä?? Se pitää ratkaista itse, sivulliset kyllä mainitsevat siitä. "Kaverit" kannustavat, että ethän sinä edes juo. "Ystävät", ne todelliset ovat sitten huolissaan, jos otat heidän mielestään liikaa. Meillä kaikilla täytyy joskus katsoa peiliin. Kalja lihottaa, kuten alkoholi yleensä, vie mielen turraksi, laskut ja kaikki normaalit elämän velvoitteet jää tekemättä. Ei silti tarvitse olla raivoraitis, että selviää elämässä ja kestää kolhut ottamatta aina päätä täyteen. On osattava vain tulla toimeen ajatuksella, että minä en tarvitse viinaa. Ei tarvitse tulla uskovaiseksi, että Jeesus pelastaa - se on ainoa tie raittiuteen tai pelkästään A-klinikka tai AA-kerho on ne ainoat oikeat vaihtoehdot. Kaiken on lähdettävä itsestä, omasta itsestään, muuten asioita ei saa hallintaan, olipa se ryyppäämistä tai mitä tahansa, joka voi vahingoittaa itseään tai lähiomiasia tai ystäväpiiriä.

Ehdotan sinulle Heidi, että pysähdyt nyt hetkeksi ja katsot peiliin, kysyt itseltäsi, että mitä haluat elämältä? Jos et halua muuta kuin ryypätä, niin siitä vain, anna mennä ja tuhoudu hissukseen sillä tiellä menettäen kaikki mitä ehkä olisit tulevaisuudessa saava vielä ihanalta elämältä, joka ei tällä hetkellä tunnu niin ihanalta. Toisaalta, jos haluat miettiä, että perkele, minähän en tarvitse kaljaa niin usein. Vähennän sitä nyt ainakin sikspäkkiin viikossa ja siitä sitten kokonaan pois. Sen minä teen, tuli mitä tuli. Haluan nähdä, mitä minun selvä elämäni tuo tullessaan vuosien kuluessa. Sitä minä en tiedä, mutta jos minä ryyppään, se minä tiedän. Yritä ainakin tätä viimeistä vaihtoehtoa, pallo ja pullo on Sinulla, miten etenet on Sinun käsissäsi. Yhden askeleen olet kuitenkin ottanut eteenpäin, kun kirjoitit alkoholista. Toinen askel lähestyy, mihin suuntaan, sitä jäämme odottamaan. Toivon rauhallista ja fiksua raitistumista. Tauno.

Tauno kirjoitti:

Arvoisa Heidi!
Oletko katsonut koskaan peiliin, miksi otat alkoholia. Syitähän tähän löytyy varmasti lukemattomia; jo pelkät lapsuuden traumat saattavat saada juomaan nuorella iällä. Kaveripiiri on yksi motivoiva tekijä myös. Ellei Sinulla ole mitään harrastuksia, niin voisit aloittaa jostakin sellaisesta, jota olet aina halunut tehdä, mutta ei vain ole tullut tehdyksi. Otat päivän kerrallaan. Tee itsestäsi omassa mielessäsi SANKARI - eli vähennä hissukseen alkoholinkäyttöä ja palkitse se omassa mielessäsi. MINÄ TEIN SEN, OLIN OTTAMATTA KALJAA, VAIKKA KUINKA TEKI MIELI. Palkitse omassa mielessäsi itsesi, ja ota myös muiden antamat kannustukset tosissasi. Olet vielä sen verran nuori, että älä pilaa elämääsi. Alkoholi tuo kyllä tarpeeksi Sinulle haittoja tulevaisuudessa ellei sen käyttö pysy hallinnassa. Se ei haittaa, jos alkoholia ottaa silloin tällöin, mutta, että sen käyttö pysyy hallinnassa, onkin jo vaikeampi juttu ja henkilökohtainen asia. Mikä on hallinnassa pysymistä ja mikä on kohtuullista käyttöä?? Se pitää ratkaista itse, sivulliset kyllä mainitsevat siitä. "Kaverit" kannustavat, että ethän sinä edes juo. "Ystävät", ne todelliset ovat sitten huolissaan, jos otat heidän mielestään liikaa. Meillä kaikilla täytyy joskus katsoa peiliin. Kalja lihottaa, kuten alkoholi yleensä, vie mielen turraksi, laskut ja kaikki normaalit elämän velvoitteet jää tekemättä. Ei silti tarvitse olla raivoraitis, että selviää elämässä ja kestää kolhut ottamatta aina päätä täyteen. On osattava vain tulla toimeen ajatuksella, että minä en tarvitse viinaa. Ei tarvitse tulla uskovaiseksi, että Jeesus pelastaa - se on ainoa tie raittiuteen tai pelkästään A-klinikka tai AA-kerho on ne ainoat oikeat vaihtoehdot. Kaiken on lähdettävä itsestä, omasta itsestään, muuten asioita ei saa hallintaan, olipa se ryyppäämistä tai mitä tahansa, joka voi vahingoittaa itseään tai lähiomiasia tai ystäväpiiriä.

Ehdotan sinulle Heidi, että pysähdyt nyt hetkeksi ja katsot peiliin, kysyt itseltäsi, että mitä haluat elämältä? Jos et halua muuta kuin ryypätä, niin siitä vain, anna mennä ja tuhoudu hissukseen sillä tiellä menettäen kaikki mitä ehkä olisit tulevaisuudessa saava vielä ihanalta elämältä, joka ei tällä hetkellä tunnu niin ihanalta. Toisaalta, jos haluat miettiä, että perkele, minähän en tarvitse kaljaa niin usein. Vähennän sitä nyt ainakin sikspäkkiin viikossa ja siitä sitten kokonaan pois. Sen minä teen, tuli mitä tuli. Haluan nähdä, mitä minun selvä elämäni tuo tullessaan vuosien kuluessa. Sitä minä en tiedä, mutta jos minä ryyppään, se minä tiedän. Yritä ainakin tätä viimeistä vaihtoehtoa, pallo ja pullo on Sinulla, miten etenet on Sinun käsissäsi. Yhden askeleen olet kuitenkin ottanut eteenpäin, kun kirjoitit alkoholista. Toinen askel lähestyy, mihin suuntaan, sitä jäämme odottamaan. Toivon rauhallista ja fiksua raitistumista. Tauno.

kiitän kannustavasta kirjoituksesta!todellakin askel eteenpäin on otettu ja kyllä minulla on halu irrottautua tästä juomisesta.hitaasti mutta varmasti,sillä en todellakaan haluaisi että elämäni menisi pilalle viinaksien takia..ja sehän on totta että itsestään tämä kaikki on kiinni,eikä siitä että joku käskee tekemään toisin..mutta näin.suunta ylöspäin on otettu ainakin mielen tasolla..katsotaan mihin tämä johtaa..kiitoksia teille yhteydenotosta..kannustus parempaan ei ainakaan voi olla pahaksi:)

mielelläni voisin vaihtaa tuntemuksia ja kokemuksia aiheesta..tiedän että helppoa ei irrottautuminen juomisesta varmaankaan ole mutta kunhan edes alkuun pääsee niin se on jo jotain...olen saanut kannustusta hankkeelleni ja oma halukin lopettaa juomistavat on korkealla..odotan vain pystynkö fyysisesti irrottautumaan alkoholista..vaikka kyllä pitää myöntää että on sitä ihan ajatustenkin tasolla tehnyt mieli..viimeksi eilen otin...mutta palaillaan asiaan..

heidi kirjoitti:

mielelläni voisin vaihtaa tuntemuksia ja kokemuksia aiheesta..tiedän että helppoa ei irrottautuminen juomisesta varmaankaan ole mutta kunhan edes alkuun pääsee niin se on jo jotain...olen saanut kannustusta hankkeelleni ja oma halukin lopettaa juomistavat on korkealla..odotan vain pystynkö fyysisesti irrottautumaan alkoholista..vaikka kyllä pitää myöntää että on sitä ihan ajatustenkin tasolla tehnyt mieli..viimeksi eilen otin...mutta palaillaan asiaan..

Hyvä Heidi!
Takapakkeja tulee juomisen suhteen, vaikka kuinka yrittää aina vannoa itselleen, että en ota, niin hinku käy niin kovaksi, ettei mahda sille mitään. On vain hissukseen opittava elämään asian kanssa, että en tarvitse niin paljon, enkä niin usein. Tämä vie aikaa - toivottavasti ymmärtäjiä ja tukijoita riittää, sillä usein tulet heille sanomaan, että nyt minä en enää juo. Juominen loppu tähän..... ja kuitenkin se jatkuu. Jossakin vaiheessa joudut käymään vielä itsesi kanssa kovan taistelun, se odotuttaa vielä.

Sitten kun tiedät, että voit olla juomatta jo viikon, ehkä vähän toista, niin kannattaa ajatella yhtenä vaihtoehtona hoidon tukemisessa ottaa huomioon esim. Antabus-tabletit. Niistä puhutaan paljon pahaa, mutta se on hyvä hoidontue. Itse en ole käyttänyt koskaan, koska ei ole ollut tarve, mutta tiedän ystävistäni sen, että heillä tämä on toiminut. Tässä tapauksessa täytyy sitten muistaa, että deodorantin ja kaikenlainen hiuslakan käyttö on hetkeksi sitten unohdettava - kannattaa miettiä jossakin vaiheessa. Antabusta saa esim. A-klinikoilta tietääkseni ilmaiseksi, ja lääkäriltä saa kyllä reseptin kun pyytää ja kertoo ongelmastaan.

Onhan niitä A-klinikoita ja AA-kerhoa, mutta minusta tuntuu henkilökohtaisesti, että ensin Sinun on itse yritettävä, koska ei ole vielä myöhäistä. Mieti, miksi Sinun pitää ottaa olutta niin usein, mikä on vialla??? - Ehkä tiedät sen, mutta et tietenkään ole sitä kertonut tällä palstalla. Asian syvempää puolta kannattaa kuitenkin pohtia vaikka jonkun hyvän ystävän kanssa, joka ei ole ensimmäisenä työntämässä Sinulle korkinavaajaa tai ehdottelemassa, että puhutaan asioista baarissa. Asiasta voidaan jatkaa keskustelua eteenpäin, vaikka tiedänkin, että takapakkeja tulee, silti elämä kannattaa ja "raittiina" se tuntuu kaikesta paskasta huolimatta paremmalta kuin emäkännissä ja muistamattomana. Tauno.

heidi kirjoitti:

mielelläni voisin vaihtaa tuntemuksia ja kokemuksia aiheesta..tiedän että helppoa ei irrottautuminen juomisesta varmaankaan ole mutta kunhan edes alkuun pääsee niin se on jo jotain...olen saanut kannustusta hankkeelleni ja oma halukin lopettaa juomistavat on korkealla..odotan vain pystynkö fyysisesti irrottautumaan alkoholista..vaikka kyllä pitää myöntää että on sitä ihan ajatustenkin tasolla tehnyt mieli..viimeksi eilen otin...mutta palaillaan asiaan..

Päätin lauantaina, että edes viikolla ryyppääminen saa loppua. Nyt olen ollut ilman jo viidettä päivää ja on olo ihan toinen. Eipä tarvii aamulla herätä pää tunkkaisena töihin.

Otin aina iltaisin murheeseeni ja sitten kun ei ollut mitään tekemistä, niin ajan kuluksi. No, nyt olen keksinyt kaikkea mahdollista iltaisin, ettei tuu mieleenkään.

Toivottavasti tää jatkuu. En mitään raittiuslupausta päättänyt tehdä, vaan todella ihan ensiksi pieni tavoite ja siitä sitten eteenpäin.

Tukea antava kirjoitti:

Päätin lauantaina, että edes viikolla ryyppääminen saa loppua. Nyt olen ollut ilman jo viidettä päivää ja on olo ihan toinen. Eipä tarvii aamulla herätä pää tunkkaisena töihin.

Otin aina iltaisin murheeseeni ja sitten kun ei ollut mitään tekemistä, niin ajan kuluksi. No, nyt olen keksinyt kaikkea mahdollista iltaisin, ettei tuu mieleenkään.

Toivottavasti tää jatkuu. En mitään raittiuslupausta päättänyt tehdä, vaan todella ihan ensiksi pieni tavoite ja siitä sitten eteenpäin.

olen iloisesti yllättynyt siitä että olet pystynyt olemaan jo noin kauan ilman alkoholia...itselläni ei kyllä vielä mene niin loistavasti..meinaan että eilen tuli taas otettua..onneksi mieheni kanssa laitoimme minulle vaipat sillä aamulla olisi muuten ollut sänky märkänä..tätäkin nimittäin ihmettelen..mieheni voi ottaa vaikka sammumiseen asti alkoholia eikä hänen tarvitse aamulla herätä omasta kusestaan mutta mikä ihme mulla on ku aina kun juon vaan enemmälti ni jo olis sänky märkä ellei vaippoja ois ollu..