Huostaanotettu

No eipä ole viel saatu otettuu selvää sil tavalla että huoltajuus olis mulla kokonaan, huoltajuuden siirtoo koitettiin kerran äiti jopa allekirjoitti paperin sitä varten silloisen oikeusavustajan edessä parinpäivän päästä avustaja sai ilmoituksen etä allekirjoitus on tehty vastoin äidin tahtoa vaikka itse sen kirjoitti eikä kukaan siihen pakottanu.

Tapamisten jälkeen ei mun tietääkseni ole ollu mitään oireilua muutakun harmittelee sitä että joutuu taas jättämään pelit ja leikit kesken kun tultiin hakemeen.

silloin huostaanottoa ei pureta!

masentaa, mutta kyllä tuollaisissa tilanteissa on isälle huoltajuuden siirtoa yritetty, eikä onnistu millään, ei edes huippujuristin avustamana. Ei siltikään, vaikka 2 sisarusta on jo isällä asumassa vakituisesti.

Yrittänyttä ei tietysti laiteta, missään asiassa.

En halua ketään kirjoitti:

masentaa, mutta kyllä tuollaisissa tilanteissa on isälle huoltajuuden siirtoa yritetty, eikä onnistu millään, ei edes huippujuristin avustamana. Ei siltikään, vaikka 2 sisarusta on jo isällä asumassa vakituisesti.

Yrittänyttä ei tietysti laiteta, missään asiassa.

Lue lisää

Aikoinani itse kirjoitin alle paperin, jossa oli lause: Kun olosuhteet korjaantuvat (sairaus) huostaanotto voidaan ja tuleekin purkaa.

Hain purkua ja sain kuulla että lapseni on kiintynyt liikaa sijaisperheeseen. Se siitä ja lain tulkinnoista.
Sosiaalitt. olisi voinut pyyhkiä perseensä ko. sopimuspaperilla.

Arvatkaa, luotanko yhteenkään lakiin ja niiden nojalla tehtäviin päätöksiin????

Ja arvatkaa, vihaanko sossuja ja sijareita.
Sijarit vielä hämmensivät "soppaamme" ja asia mutkistui lisää.

Näyttää siltä, että jos LAPSI KERRAN SAADAAN RIISTETTYÄ, on kotiin paluuta turha toivoa. Niin SAIRAS on tämä yhteiskunta!!!

miten ne halutaan tulkita.. kirjoitti:

Aikoinani itse kirjoitin alle paperin, jossa oli lause: Kun olosuhteet korjaantuvat (sairaus) huostaanotto voidaan ja tuleekin purkaa.

Hain purkua ja sain kuulla että lapseni on kiintynyt liikaa sijaisperheeseen. Se siitä ja lain tulkinnoista.
Sosiaalitt. olisi voinut pyyhkiä perseensä ko. sopimuspaperilla.

Arvatkaa, luotanko yhteenkään lakiin ja niiden nojalla tehtäviin päätöksiin????

Ja arvatkaa, vihaanko sossuja ja sijareita.
Sijarit vielä hämmensivät "soppaamme" ja asia mutkistui lisää.

Näyttää siltä, että jos LAPSI KERRAN SAADAAN RIISTETTYÄ, on kotiin paluuta turha toivoa. Niin SAIRAS on tämä yhteiskunta!!!

Lue lisää

Huostaanoton purkupäätösten vitkuttelu on rikos lasta kohtaan. Tottakai purku pitää tehdä rivakasti, ettei lapsi totu väärään perheeseen ja jopa kiinny. Samoin sijaisperheen muut sijoitetut ja omat biologiset lapset kiintyvät vitkuttelun takia sijaislapseen, kun viranomaiset kuppaavat ja keksivät verukkeita. Tähän on tultava muutos ja entiset virheet tulee korvata niistä kärsineille rahallisina vahingonkorvauksina. Käsittääkseni nykyisin voidaan töpeksineeltä virkamieheltä vaatia henkilökohtaisesti korvaus rahassa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Huostaanoton purkupäätösten vitkuttelu on rikos lasta kohtaan. Tottakai purku pitää tehdä rivakasti, ettei lapsi totu väärään perheeseen ja jopa kiinny. Samoin sijaisperheen muut sijoitetut ja omat biologiset lapset kiintyvät vitkuttelun takia sijaislapseen, kun viranomaiset kuppaavat ja keksivät verukkeita. Tähän on tultava muutos ja entiset virheet tulee korvata niistä kärsineille rahallisina vahingonkorvauksina. Käsittääkseni nykyisin voidaan töpeksineeltä virkamieheltä vaatia henkilökohtaisesti korvaus rahassa.

Lue lisää

rahallisen korvauksen hakemisesta? Keneltä sitä haetaan ja millaisia papereita tarvitaan?
Olen nimittäin miettinyt asian viemistä oikeuteen vaikka lapseni ovat jo aikuisia.

Eihän rahalla voi korvata niitä yhteisiä menetettyjä lasten kasvuvuosia, ne on vain surtava ja itkettävä läpi.
Mutta se rahallinen korvaus voisi vähän lievittää tätä törkeää vääryyttä, jossa ihmisarvoni ja lasteni luottamus elämään poljettiin maan rakoon.

Tämän virheen alkuperäinen tekijä oli vielä vt. sosiaalityöntekijä, jolla oli takanaan kehitysvammaisten hoitajan koulutus!!!

enemmän tuosta.. kirjoitti:

rahallisen korvauksen hakemisesta? Keneltä sitä haetaan ja millaisia papereita tarvitaan?
Olen nimittäin miettinyt asian viemistä oikeuteen vaikka lapseni ovat jo aikuisia.

Eihän rahalla voi korvata niitä yhteisiä menetettyjä lasten kasvuvuosia, ne on vain surtava ja itkettävä läpi.
Mutta se rahallinen korvaus voisi vähän lievittää tätä törkeää vääryyttä, jossa ihmisarvoni ja lasteni luottamus elämään poljettiin maan rakoon.

Tämän virheen alkuperäinen tekijä oli vielä vt. sosiaalityöntekijä, jolla oli takanaan kehitysvammaisten hoitajan koulutus!!!

Lue lisää

Se tietenkin joutuu maksamaan vahingonkorvaukset, joka virheen on tehnyt vahinkoa uhrilleen aiheuttanut. Jos sosiaaliviranomainen tekee virheen tuhoten lasten ja heidän vanhempiensa perheelämän, niin juuri tämä sosiaaliviranomainen ja hänen työnantajansa ovat vahingonkorvausvelvollisia oikeusvaltiossa. Sitä en tiedä, että onko Suomi myös käytännön tasolla tälläinen ihanteellinen oikeusvaltio, mutta senhän voi sitten tarkenttaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti vieden, ellei asiaan tule toivottua ratkaisua kansallisella tasolla.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Se tietenkin joutuu maksamaan vahingonkorvaukset, joka virheen on tehnyt vahinkoa uhrilleen aiheuttanut. Jos sosiaaliviranomainen tekee virheen tuhoten lasten ja heidän vanhempiensa perheelämän, niin juuri tämä sosiaaliviranomainen ja hänen työnantajansa ovat vahingonkorvausvelvollisia oikeusvaltiossa. Sitä en tiedä, että onko Suomi myös käytännön tasolla tälläinen ihanteellinen oikeusvaltio, mutta senhän voi sitten tarkenttaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen asti vieden, ellei asiaan tule toivottua ratkaisua kansallisella tasolla.

Lue lisää

Uskoisin, että tilanteessa, jossa huostaanoton syyt ovat poistuneet, mutta lasta ei kuitenkaan enää palauteta biokotiin syystä, että hän on kiintynyt sijaisperheeseen sijoitusvuosien aikana. Lastensuojelulaissa on kohta, joka ylittää kaikki sopimukset, vaitiolot ja huoltajan vaatimukset ja se on: lapsen paras. Lapsen parhaan nimissä voidaan tehdä sellaisiakin päätöksiä, josta ei alkutilanteessa olla vielä tiedetty ja tiedättekö, toisinaan, jos lapsi on vuosikausia elänyt sijaisperheessä, kiintynyt niihin ihmisiin, ympäristöön ja ystäviin syvästi, voi ollakin ihan hyvä, että lasta ei enää revitä siitä kodista, jonka hän on oppinut tuntemaan kodikseen. Biovanhempien luona vietetyt joka toisen tai kolmannen viikonlopun päiväkylä on aika pieni aika tutustua, kotiutua ja kiintyä.

ei ole utopistinen ajatus. tämä voisi olla hyvä keino. jos lapsi viihtyy isänsä kanssa niin miksei kannattaisi kokeilla. ei isän kohdalla ole ainakaan syytä pitää lasta huostassa kun ei ole lasta isältä huostaanotettu. ja jos isällä taustat ja kaikki muut asiat on kunnossa niin kaikkia keinoja kannattaa kokeilla.

Kaisa37 kirjoitti:

Uskoisin, että tilanteessa, jossa huostaanoton syyt ovat poistuneet, mutta lasta ei kuitenkaan enää palauteta biokotiin syystä, että hän on kiintynyt sijaisperheeseen sijoitusvuosien aikana. Lastensuojelulaissa on kohta, joka ylittää kaikki sopimukset, vaitiolot ja huoltajan vaatimukset ja se on: lapsen paras. Lapsen parhaan nimissä voidaan tehdä sellaisiakin päätöksiä, josta ei alkutilanteessa olla vielä tiedetty ja tiedättekö, toisinaan, jos lapsi on vuosikausia elänyt sijaisperheessä, kiintynyt niihin ihmisiin, ympäristöön ja ystäviin syvästi, voi ollakin ihan hyvä, että lasta ei enää revitä siitä kodista, jonka hän on oppinut tuntemaan kodikseen. Biovanhempien luona vietetyt joka toisen tai kolmannen viikonlopun päiväkylä on aika pieni aika tutustua, kotiutua ja kiintyä.

Lue lisää

menettely on vastoin kansainvälisiä lastenoikeussopimuksia ja siitä Suomi on saanut rapsuja jo muutaman kerran.

Huostaanoton pitäisi AINA olla väliaikainen ratkaisu ja mahdollimman lyhyt sellainen. Suomi rikkoo siinäkin lakia, että huostaanottoa pitkitetään monesti syyttä suotta ja sitten vedotaan siihen, että lapsi on kiintynyt sijaisperheeseen.

Ja nuo tapaamisetkin tapahtuvat liian harvakseltaan kun kuitenkin lähtökohdan pitäisi olla se, että sijoitus puretaan heti kun se on mahdollista.

Älkää nyt alkako paasata päihdevanhemmista, jotka eivät tule sovittuihin tapaamisiin. Heidän lapsiaan taitaa olla suurin osa sijaisperheisiin sijoitetuista lapsista?

Aloittajaisälle:

Olen ollut mukana laatimassa 'vanhempien' omaa lakiehdotusta nyt meneillään olevaan Lastensuojelulain uudistusehdotukseen ja siinä yhtenä tärkeänä asiana ajoin sitä, että teidän kaltaisessa tapauksessa isä pitäisi ottaa huomioon mahdollisena huoltajana ennen huostaanottoa. Niin ei nyt tehdä. Sen takia monet isät ovat sitä mieltä, että tuollaiset huostaanotot ovat siltä osin aiheettomia, jos olisi mahdollista siirtää lapsi isälle, joka on kykenevä ottaa vastuun lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta.

Kaisa37 kirjoitti:

Uskoisin, että tilanteessa, jossa huostaanoton syyt ovat poistuneet, mutta lasta ei kuitenkaan enää palauteta biokotiin syystä, että hän on kiintynyt sijaisperheeseen sijoitusvuosien aikana. Lastensuojelulaissa on kohta, joka ylittää kaikki sopimukset, vaitiolot ja huoltajan vaatimukset ja se on: lapsen paras. Lapsen parhaan nimissä voidaan tehdä sellaisiakin päätöksiä, josta ei alkutilanteessa olla vielä tiedetty ja tiedättekö, toisinaan, jos lapsi on vuosikausia elänyt sijaisperheessä, kiintynyt niihin ihmisiin, ympäristöön ja ystäviin syvästi, voi ollakin ihan hyvä, että lasta ei enää revitä siitä kodista, jonka hän on oppinut tuntemaan kodikseen. Biovanhempien luona vietetyt joka toisen tai kolmannen viikonlopun päiväkylä on aika pieni aika tutustua, kotiutua ja kiintyä.

Lue lisää

Lapsi oli luonani alusta pitäen 6 pv/kk ja sitten kun koulu alkoi, perjantaista puolesta päivästä sunnuntai-iltaan.
Myös koulujen lomat olivat meidän siis (oman äidin) ja lapsen yhteistä aikaa. Kesäloma oli kuukauden mittainen.

Joten äläpä sössötä sellaista, mikä ei pidä paikkaansa.
Lisäksi lapsi toi esiin sos.tt palaverissa, että haluaa asua äidin kanssa. Sitäkään ei otettu kuuleviin korviin??

Kyllä tässä meidän tapauksessamme on tehty törkeä virhe ja kaikki asiapaperit ovat myös minulla. Mitään ei ole pihdattu, eikä mitään "outoa" syytä OLE olemassa, miksei lapsi olisi voinut kotiutua.

Mutta minulla on nyt niin hyvä henkinen ja taloudellinen tilanne, että asia luultavasti lähtee oikeuskäsittelyyn.
Lapsi/nuori sitä myös haluaa.

Kaisa37 kirjoitti:

Uskoisin, että tilanteessa, jossa huostaanoton syyt ovat poistuneet, mutta lasta ei kuitenkaan enää palauteta biokotiin syystä, että hän on kiintynyt sijaisperheeseen sijoitusvuosien aikana. Lastensuojelulaissa on kohta, joka ylittää kaikki sopimukset, vaitiolot ja huoltajan vaatimukset ja se on: lapsen paras. Lapsen parhaan nimissä voidaan tehdä sellaisiakin päätöksiä, josta ei alkutilanteessa olla vielä tiedetty ja tiedättekö, toisinaan, jos lapsi on vuosikausia elänyt sijaisperheessä, kiintynyt niihin ihmisiin, ympäristöön ja ystäviin syvästi, voi ollakin ihan hyvä, että lasta ei enää revitä siitä kodista, jonka hän on oppinut tuntemaan kodikseen. Biovanhempien luona vietetyt joka toisen tai kolmannen viikonlopun päiväkylä on aika pieni aika tutustua, kotiutua ja kiintyä.

Lue lisää

lapsen hyvinvointia ja että ei taas tulisi niitä pettymyksiä.
Tämä ainakin meillä on niin pitävä totuus että ei mikään olettamus että bioäiti olisi parempi olemaan vanehmpi tunnepohjaisesti vaikka veri on vettä sakeampaa.

Pelkkä ajatu saa lapsen hysteeriseksi kun bioäiti on vihjaillut että lapsi voisi muuttaa nyt kohta hänen luo.

Aina ei kaikki vanhemmat ymmärrä eivätkä näe sitä totuutta että lapsi kiintyy sinne missä on hyvä- ja turvallinen olla ei lapsi katso kenen veri hänessä kiertää.

Meillä lapsi haluaa päästää ulos sen saastaisen verensä jonka on saanut bioäidiltään ja viiltely on melkein viikottaista "itsensä puhdistamista".

Ymmärtääkö moni vanhempi sitä tunnetta mikä lapsella saattaa olla omaa bioäitiä/-isää kohtaan.
Kuten mainitsit että ympäristökin on erittäin tärkeä elementti lapsen maailmassa.
Minulla hyviä esimerkkiä siitä lasten elämän arjessa.
Meillä lapsi ei millään halua bioäidin kotiympäristöön kun menee tapaamisiin koska siellä on niitä traumaattisia muistoja. Siksi tapaamiset onkin järjestetty muualle. Nyt on uudet erilaiset ystävät ja heihin voi luottaa ystävänä. Ennen ei ollut edes ystäviä vaan ne oli sanotaan vaikka "pohjasakkaa"
Onko se tärkeä pitää yhteys sellaisiin ystäviin ja kotiin jossa muistot heräävät elämään... Näin on valitettavasti monella sijaislapsella meillä esim. kolme lasta ollut tällaisen taustan omaavia.

menee jos ajatellaan kirjoitti:

lapsen hyvinvointia ja että ei taas tulisi niitä pettymyksiä.
Tämä ainakin meillä on niin pitävä totuus että ei mikään olettamus että bioäiti olisi parempi olemaan vanehmpi tunnepohjaisesti vaikka veri on vettä sakeampaa.

Pelkkä ajatu saa lapsen hysteeriseksi kun bioäiti on vihjaillut että lapsi voisi muuttaa nyt kohta hänen luo.

Aina ei kaikki vanhemmat ymmärrä eivätkä näe sitä totuutta että lapsi kiintyy sinne missä on hyvä- ja turvallinen olla ei lapsi katso kenen veri hänessä kiertää.

Meillä lapsi haluaa päästää ulos sen saastaisen verensä jonka on saanut bioäidiltään ja viiltely on melkein viikottaista "itsensä puhdistamista".

Ymmärtääkö moni vanhempi sitä tunnetta mikä lapsella saattaa olla omaa bioäitiä/-isää kohtaan.
Kuten mainitsit että ympäristökin on erittäin tärkeä elementti lapsen maailmassa.
Minulla hyviä esimerkkiä siitä lasten elämän arjessa.
Meillä lapsi ei millään halua bioäidin kotiympäristöön kun menee tapaamisiin koska siellä on niitä traumaattisia muistoja. Siksi tapaamiset onkin järjestetty muualle. Nyt on uudet erilaiset ystävät ja heihin voi luottaa ystävänä. Ennen ei ollut edes ystäviä vaan ne oli sanotaan vaikka "pohjasakkaa"
Onko se tärkeä pitää yhteys sellaisiin ystäviin ja kotiin jossa muistot heräävät elämään... Näin on valitettavasti monella sijaislapsella meillä esim. kolme lasta ollut tällaisen taustan omaavia.

Lue lisää

Mutta etkö hyvä ihminen ymmärrä, että taustat voivat olla täysin erilaiset?
Minullekin ehdotettiin avohuollon tukitoimena lastenkotia, että lapsi voisi olla mahdollisimman paljon myös kotona, jonne hän on kiintynyt.
En kuitenkaan voinut sitä hyväksyä, kun näin ne lapset ja ennen kaikkea heidän käytöksensä???

Omani ei kiroillut, ei ollut tottunut humalaisiin, ei ovien räiskimiseen eikä huutamiseen.
Hän pelkäsi sen ajan jonka siellä yhdessä olimme.

Onko sinun noin vaikea käsittää, että kaikki sijoitukset eivät ole yhtä raskaita???

Lapseni oli normaalisti kehittynyt, kotini siisti ja kävin töissä eroon saakka. Sitten tuli se uupumus, kun mies löysi nuoremman ja kauniimman???

Älä yleistä! Muista, että jokainen sijoitus voi olla aivan erilainen!

taustoja.. kirjoitti:

Mutta etkö hyvä ihminen ymmärrä, että taustat voivat olla täysin erilaiset?
Minullekin ehdotettiin avohuollon tukitoimena lastenkotia, että lapsi voisi olla mahdollisimman paljon myös kotona, jonne hän on kiintynyt.
En kuitenkaan voinut sitä hyväksyä, kun näin ne lapset ja ennen kaikkea heidän käytöksensä???

Omani ei kiroillut, ei ollut tottunut humalaisiin, ei ovien räiskimiseen eikä huutamiseen.
Hän pelkäsi sen ajan jonka siellä yhdessä olimme.

Onko sinun noin vaikea käsittää, että kaikki sijoitukset eivät ole yhtä raskaita???

Lapseni oli normaalisti kehittynyt, kotini siisti ja kävin töissä eroon saakka. Sitten tuli se uupumus, kun mies löysi nuoremman ja kauniimman???

Älä yleistä! Muista, että jokainen sijoitus voi olla aivan erilainen!

Lue lisää

jos luet niin en syytä ja yleistä sinua enkä muitakaan vaan kerron sen totuuden mikä meitä kohtaa päivittäin joten yritä ymmärtää ei kikilla ole elämä yhtähyvin kuin sinulla ja lapsellasi.

menee jos ajatellaan kirjoitti:

lapsen hyvinvointia ja että ei taas tulisi niitä pettymyksiä.
Tämä ainakin meillä on niin pitävä totuus että ei mikään olettamus että bioäiti olisi parempi olemaan vanehmpi tunnepohjaisesti vaikka veri on vettä sakeampaa.

Pelkkä ajatu saa lapsen hysteeriseksi kun bioäiti on vihjaillut että lapsi voisi muuttaa nyt kohta hänen luo.

Aina ei kaikki vanhemmat ymmärrä eivätkä näe sitä totuutta että lapsi kiintyy sinne missä on hyvä- ja turvallinen olla ei lapsi katso kenen veri hänessä kiertää.

Meillä lapsi haluaa päästää ulos sen saastaisen verensä jonka on saanut bioäidiltään ja viiltely on melkein viikottaista "itsensä puhdistamista".

Ymmärtääkö moni vanhempi sitä tunnetta mikä lapsella saattaa olla omaa bioäitiä/-isää kohtaan.
Kuten mainitsit että ympäristökin on erittäin tärkeä elementti lapsen maailmassa.
Minulla hyviä esimerkkiä siitä lasten elämän arjessa.
Meillä lapsi ei millään halua bioäidin kotiympäristöön kun menee tapaamisiin koska siellä on niitä traumaattisia muistoja. Siksi tapaamiset onkin järjestetty muualle. Nyt on uudet erilaiset ystävät ja heihin voi luottaa ystävänä. Ennen ei ollut edes ystäviä vaan ne oli sanotaan vaikka "pohjasakkaa"
Onko se tärkeä pitää yhteys sellaisiin ystäviin ja kotiin jossa muistot heräävät elämään... Näin on valitettavasti monella sijaislapsella meillä esim. kolme lasta ollut tällaisen taustan omaavia.

Lue lisää

Koko silloinen paikkakuntakin toi pelkkiä p.. muistoja mieleen että muutin pois.
Sain vuosien kuluttua lapsen, jota rakastan koko sydämestäni, isänsä taas... No, kai niitä isukkeja on muitakin jotka lapsistaan viis veisaavat vaikka ensin oli niin lapsimyönteinen.

Ymmärrän hyvin kovia kokeneita lapsia, jotka haluavat kauas ympäristöstä joka ei tuo mieleen muuta kuin ahdistusta.
Olkoon heillä se oikeus niin kuin meillä aikuisillakin. Eihän pahat asiat unohdu, mutta niiden kanssa oppii elämään ja toivon mukaan jonakin päivänä ne ovat myös silmitön voimavara, tieto mitä ei omilleen koskaan tee, saati kumppanilleen.

sijaisisä kirjoitti:

ei ole utopistinen ajatus. tämä voisi olla hyvä keino. jos lapsi viihtyy isänsä kanssa niin miksei kannattaisi kokeilla. ei isän kohdalla ole ainakaan syytä pitää lasta huostassa kun ei ole lasta isältä huostaanotettu. ja jos isällä taustat ja kaikki muut asiat on kunnossa niin kaikkia keinoja kannattaa kokeilla.

Lue lisää

taannoin yksinhuoltajuus myönnettiin isälle, jolla oli rikollista taustaa.
Hänen "taustansa" ei kuitenkaan vaikuttanut millään lailla isyyteensä, etenkin kun ei "alaa harrastanut".
Täällä päin huoltajuuskiistat päätyvät yleensä äidin hyväksi vaikkei tämä välttämättä olisi se parempi vaihtoehto lapsen huoltajaksi.

Ko. tapauksen lapsi sijoitettiin siis isälleen, joten ei kaikki ole kiveen kirjoitettu. Suurin osa vain.

enemmän tuosta.. kirjoitti:

rahallisen korvauksen hakemisesta? Keneltä sitä haetaan ja millaisia papereita tarvitaan?
Olen nimittäin miettinyt asian viemistä oikeuteen vaikka lapseni ovat jo aikuisia.

Eihän rahalla voi korvata niitä yhteisiä menetettyjä lasten kasvuvuosia, ne on vain surtava ja itkettävä läpi.
Mutta se rahallinen korvaus voisi vähän lievittää tätä törkeää vääryyttä, jossa ihmisarvoni ja lasteni luottamus elämään poljettiin maan rakoon.

Tämän virheen alkuperäinen tekijä oli vielä vt. sosiaalityöntekijä, jolla oli takanaan kehitysvammaisten hoitajan koulutus!!!

Lue lisää

On meillä laki:

"
Virkamies: Virkamiehen vastuu

Onko virkamies vastuussa virkatoimistaan?

Suomen lain mukaan virkamies vastaa virkatoimiensa lainmukaisuudesta. Hän on myös vastuussa sellaisesta toimielimen päätöksestä, jota hän on tuon toimielimen jäsenenä kannattanut. Päätöksen esittelijä on myös vastuussa päätöksestä, ellei hän ole kirjannut tehtyyn päätökseen eriävää mielipidettään.

Jokaisella, joka on kärsinyt oikeudenloukkauksen tai vahinkoa virkamiehenlainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen. Lisäksi on mahdollisuus vaatia julkisyhteisöltä tai virkamieheltä itseltään vahingonkorvausta. Pääsääntöisesti julkisyhteisö vastaa ns. isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai muun työntekijänsä aiheuttamasta virheestä tai laiminlyönnistä. Virkamies saattaa kuitenkin joutua myös itse korvausvastuuseen, mikäli hänen katsotaan aiheuttaneen vahingon tahallisesti tai tuottamuksellisesti.
"
Lähde:
http://www.laki24.fi/ihpe-oikeusturva-virkamies.html

Minusta virkamiesten olisi hyvä tiedostaa tämä henkilökohtainen vahingonkorvausvelvollisuus eikä huseerata niin huolettomasti, kuin mitä on nähty. Jos kanne virkamiestä vastaan ei menesty Suomessa, niin sen voi viedä EU-tasolle. Tuleepahan sitten sinnekin selväksi Suomen kummalliset käytännöt vailla vastuuta.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Huostaanoton purkupäätösten vitkuttelu on rikos lasta kohtaan. Tottakai purku pitää tehdä rivakasti, ettei lapsi totu väärään perheeseen ja jopa kiinny. Samoin sijaisperheen muut sijoitetut ja omat biologiset lapset kiintyvät vitkuttelun takia sijaislapseen, kun viranomaiset kuppaavat ja keksivät verukkeita. Tähän on tultava muutos ja entiset virheet tulee korvata niistä kärsineille rahallisina vahingonkorvauksina. Käsittääkseni nykyisin voidaan töpeksineeltä virkamieheltä vaatia henkilökohtaisesti korvaus rahassa.

Lue lisää

Minun nuori on sanonut että hän ei kiinny vieraisiin eikä halua kiintyä. Haluaa kotiin ja piste.

Lapselle on siunaus, että hänellä on oma biologinen isä, joka halua hänet kotiin vieraiden, toimeksiantovanhempien luota. Yhtä lailla, kun lapsi kiintyy sijaisvanhempiin, kuten täällä niin usein on kerrottu tapahtuvan iästä riippumatta, niin aivan yhtä lailla tai oikeastaan sitä paremmin ja todennäköisemmin lapsi kiintyy biologiseen isäänsä tai äitiinsä päästessään heidän hoitoonsa. Eihän lasta mitenkään ole etukäteen harjoitettu kiintymään sijaisperheeseenkään, vaan sinnehän hänet on paiskattu joitakin tutustumiskertoja lukuunottamatta. Kuinka biologiseen vanhempaan kiintymistä nyt epäillään niin paljon. Onko biologinen vanhemmuus jokin riski tai este kiintymyssuhteen luomiselle sijaivanhempien mielestä? Vauvana huostaanotettukin voi kiintyä biologisiin vanhempiinsa vuosien päästä yhtä lailla kun vauvana kotonaan ollut voi kiintyä sijaisvanhempiin heidän kertomansa mukaan jopa niin, että alkavat äitittelyn. Virhe on tapahtunut, mikäli vauvana huostaanotettu on erehdytetty luulemaan olevansa sijaisperheen lapsi pysyvästi. Kuka sellaisen vallan tähän lapseen on voinut ottaa, mielivallan siis. Lapsi kiintyy biologiseen isäänsä aivan rajattomasti kun tietää miten isä on taistellut heidän yhteisen tulevaisuutensa eteen ja ennakkoluuloja vastaan. Jokainen lapsi olisi onnellinen sellaisesta isästä.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Lapselle on siunaus, että hänellä on oma biologinen isä, joka halua hänet kotiin vieraiden, toimeksiantovanhempien luota. Yhtä lailla, kun lapsi kiintyy sijaisvanhempiin, kuten täällä niin usein on kerrottu tapahtuvan iästä riippumatta, niin aivan yhtä lailla tai oikeastaan sitä paremmin ja todennäköisemmin lapsi kiintyy biologiseen isäänsä tai äitiinsä päästessään heidän hoitoonsa. Eihän lasta mitenkään ole etukäteen harjoitettu kiintymään sijaisperheeseenkään, vaan sinnehän hänet on paiskattu joitakin tutustumiskertoja lukuunottamatta. Kuinka biologiseen vanhempaan kiintymistä nyt epäillään niin paljon. Onko biologinen vanhemmuus jokin riski tai este kiintymyssuhteen luomiselle sijaivanhempien mielestä? Vauvana huostaanotettukin voi kiintyä biologisiin vanhempiinsa vuosien päästä yhtä lailla kun vauvana kotonaan ollut voi kiintyä sijaisvanhempiin heidän kertomansa mukaan jopa niin, että alkavat äitittelyn. Virhe on tapahtunut, mikäli vauvana huostaanotettu on erehdytetty luulemaan olevansa sijaisperheen lapsi pysyvästi. Kuka sellaisen vallan tähän lapseen on voinut ottaa, mielivallan siis. Lapsi kiintyy biologiseen isäänsä aivan rajattomasti kun tietää miten isä on taistellut heidän yhteisen tulevaisuutensa eteen ja ennakkoluuloja vastaan. Jokainen lapsi olisi onnellinen sellaisesta isästä.

Lue lisää

Noinhan sitä luulisi.... Mutta ei se ole noin. Kiintymyssuhteen luominen ei ole aivan niitä helpoimpia hommia, ei edes biologisille vanhemmille. Kun se sitten on saatu kohdalleen sijaiskodissa, niin on todella RASKASTA LAPSELLE lähteä uuteen kiintymyssuhteen muodostamiseen. Et taida nyt oikein tietää, mistä puhutaan. Kiintyä kyllä ja rakastaa voi, mutta kerta toisensa jälkeen uuden kiintymyssuhteen luominen on LAPSELLE KOHTUUTONTA. Nyt ei ole kysymys tykkäämisestä tai rakastamisesta tai kateudesta ja mustasukkaisuudesta. Puhutaan vieläkin syvemmistä asioista, jotka VAIKUTTAVAT PITKÄLLE LAPSEN ELÄMÄÄN.

Missä tieto? kirjoitti:

Noinhan sitä luulisi.... Mutta ei se ole noin. Kiintymyssuhteen luominen ei ole aivan niitä helpoimpia hommia, ei edes biologisille vanhemmille. Kun se sitten on saatu kohdalleen sijaiskodissa, niin on todella RASKASTA LAPSELLE lähteä uuteen kiintymyssuhteen muodostamiseen. Et taida nyt oikein tietää, mistä puhutaan. Kiintyä kyllä ja rakastaa voi, mutta kerta toisensa jälkeen uuden kiintymyssuhteen luominen on LAPSELLE KOHTUUTONTA. Nyt ei ole kysymys tykkäämisestä tai rakastamisesta tai kateudesta ja mustasukkaisuudesta. Puhutaan vieläkin syvemmistä asioista, jotka VAIKUTTAVAT PITKÄLLE LAPSEN ELÄMÄÄN.

Lue lisää

Tiedän itse tapauksen, jossa lapsi on ollut huostaanotettuna päihdeongelmaisten vanhempien vuoksi. Isä meni vieroitukseen ja selvisi monen vuoden jälkeen ongelmistaan. Hän sai oikeuden tavata lastaan ja pikkuhiljaa tapaamisia oli enemmän ja enemmän. Lapsi oli tässä vaiheessa erittäin kiintynyt sijaisvanhempiinsa, mutta samalla hän oli onnellinen, että hänellä oli elämässään biologinen isä. Isä halusi saada itselleen lapsen huoltajuuden. Lapselta kysyttiin hänen mielipidettään ja ensin hän ilmoitti haluavansa asua sijaisperheessä. Myöhemmin hän oli kuitenkin niin kiintynyt isäänsä, että halusi kuitenkin asua hänen kanssaan. Prosessi aloitettiin uudestaan ja lapsi muutti biologisen isänsä luokse ja asuu edelleen onnellisena hänen luonaan.

Tapaus on yksi harvoista, tiedän, mutta tässä tapauksessa kaikki (isä, sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät) kunnioittivat lapsen tahtoa. Kotiin palaamisprosessissa kesti muutama vuosi. Kyse ei ollut hidastelusta, vaan siitä, että sekä lapsella että isällä oli aikaa tutustua uudelleen toisiinsa ja olla varmoja siitä, että he haluavat elää yhdessä. Vauhkoamisella ja riitelyllä ei saa kukaan mitään aikaiseksi.

Missä tieto? kirjoitti:

Noinhan sitä luulisi.... Mutta ei se ole noin. Kiintymyssuhteen luominen ei ole aivan niitä helpoimpia hommia, ei edes biologisille vanhemmille. Kun se sitten on saatu kohdalleen sijaiskodissa, niin on todella RASKASTA LAPSELLE lähteä uuteen kiintymyssuhteen muodostamiseen. Et taida nyt oikein tietää, mistä puhutaan. Kiintyä kyllä ja rakastaa voi, mutta kerta toisensa jälkeen uuden kiintymyssuhteen luominen on LAPSELLE KOHTUUTONTA. Nyt ei ole kysymys tykkäämisestä tai rakastamisesta tai kateudesta ja mustasukkaisuudesta. Puhutaan vieläkin syvemmistä asioista, jotka VAIKUTTAVAT PITKÄLLE LAPSEN ELÄMÄÄN.

Lue lisää

"omien kanssa, oman suvun" kanssa
ei olekaan lapselle mitenkään niin tärkeää.
Siihen voidaan suhtautua väheksyen, vähätellen
sekä sivuuttaen sen tärkeyden
sijoitetulle lapselle.
Eikä sitä tarvitse tukea eikä mitenkään kenenkään
esimerkiksi sosiaaliviranomaisten taholta
edesauttaa
tai pitää lapsen suhteita omiin vanhempiinsa yllä ..

mutta kun on kysymys rahan edestä tehtävästä sijoitetun, perheessä asuvan
vieraan lapsen hoidosta ja huollosta
sitä on tuettava, edesautettava ja pidettävä "pyhänä" ja koskemattomana
sekä sijoitetun lapsen kannalta
koskaan ja ikinä muuttumattomana?

tietoa kirjoitti:

Tiedän itse tapauksen, jossa lapsi on ollut huostaanotettuna päihdeongelmaisten vanhempien vuoksi. Isä meni vieroitukseen ja selvisi monen vuoden jälkeen ongelmistaan. Hän sai oikeuden tavata lastaan ja pikkuhiljaa tapaamisia oli enemmän ja enemmän. Lapsi oli tässä vaiheessa erittäin kiintynyt sijaisvanhempiinsa, mutta samalla hän oli onnellinen, että hänellä oli elämässään biologinen isä. Isä halusi saada itselleen lapsen huoltajuuden. Lapselta kysyttiin hänen mielipidettään ja ensin hän ilmoitti haluavansa asua sijaisperheessä. Myöhemmin hän oli kuitenkin niin kiintynyt isäänsä, että halusi kuitenkin asua hänen kanssaan. Prosessi aloitettiin uudestaan ja lapsi muutti biologisen isänsä luokse ja asuu edelleen onnellisena hänen luonaan.

Tapaus on yksi harvoista, tiedän, mutta tässä tapauksessa kaikki (isä, sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät) kunnioittivat lapsen tahtoa. Kotiin palaamisprosessissa kesti muutama vuosi. Kyse ei ollut hidastelusta, vaan siitä, että sekä lapsella että isällä oli aikaa tutustua uudelleen toisiinsa ja olla varmoja siitä, että he haluavat elää yhdessä. Vauhkoamisella ja riitelyllä ei saa kukaan mitään aikaiseksi.

Lue lisää

Miten todistettiin mainitsemasi lapsen erityinen kiintymys sijaisvanhempiin, tehtiinkö sijaisvanhempien ja lapsen välillä jokin psykiatrinen selvitystyö kiintymyssuhteen totemiseksi? Vai oliko lausunto sijaisvanhempien mutu-lausunto omasta hyvästään käsin.

Mitä varten lapsi kiinnytettiin sijaisvanhempiin ja sitten taas uudelleen isään, eikö tuossa prosessissa mene lapselta koko lapsuus ja pystyykö lapsi solmimaan pysyviä aikuissuhteita tuollaisen jälkeen.

Pitikö isä ollenkaan yhteyttä lapseen välillä vai oliko pitkä tauko? Nimittäin mitä pitkää kiinnittämistä lapsi tarvitsi isäänsä, jos kiinnittyminen oli jo lapsena kerran tapahtunut ( mitä en usko, koska alkoholistilla ei ole kiinnityspintaa lapsen tarttua ). Anteeksi vain, mutta jotenkin haiskahtaa, nimittäin jos on taukoa tapaamisissa ja lapsi on kiinnittynyt sijaisperheeseen, lasta ei käytännössä enää palauteta vanhemmilleen.
Tietysti saattaa puoltavana seikkana olla tuo, että isä on entinen ( entistä alkoholistia ei tosiasiallisesti ole, vaan he kitkuttelevat päivän kerralaan )alkoholisti. Heille sosiaaliväeltä riittää ymmärrystä ja lapsia pallotellaan näiden luokse ja takaisin sijoitukseen.
Lapsen laittamisella alkoholismin kanssa kamppailevan vanhemman luo yritetään voimistaa alkkiksen voimavaroja ja pysymään selvin päin. Sosiaalisen paineen avulla myös. Mutta lapsen etu tulee noissa tapauksissa vasta toissijaisena. Lapsen kasvu ja kehitys on vaarannettuna jokaisena päivänä, lapsi jännittää pystyykö vanhempi olemaan ilman päihteitä. Ei sellaista saa sosiaalityöntekijät lapsilta vaatia, lapsen tulee saada olla lapsi. Alkoholistit ja varsinkin "entiset" vaativat läheisiltään pönkitystä huonoon itsetuntoonsa ja ovat erittäin läheisriippuvaisia, hallitsevia.

Onko isä vaadittu käymään mielenterveyshoidossa edelleen vai jättivätkö sosiaalit hänet "herran huomaan", lapsi huoltajanaan?

tietoa kirjoitti:

Tiedän itse tapauksen, jossa lapsi on ollut huostaanotettuna päihdeongelmaisten vanhempien vuoksi. Isä meni vieroitukseen ja selvisi monen vuoden jälkeen ongelmistaan. Hän sai oikeuden tavata lastaan ja pikkuhiljaa tapaamisia oli enemmän ja enemmän. Lapsi oli tässä vaiheessa erittäin kiintynyt sijaisvanhempiinsa, mutta samalla hän oli onnellinen, että hänellä oli elämässään biologinen isä. Isä halusi saada itselleen lapsen huoltajuuden. Lapselta kysyttiin hänen mielipidettään ja ensin hän ilmoitti haluavansa asua sijaisperheessä. Myöhemmin hän oli kuitenkin niin kiintynyt isäänsä, että halusi kuitenkin asua hänen kanssaan. Prosessi aloitettiin uudestaan ja lapsi muutti biologisen isänsä luokse ja asuu edelleen onnellisena hänen luonaan.

Tapaus on yksi harvoista, tiedän, mutta tässä tapauksessa kaikki (isä, sijaisvanhemmat, sosiaalityöntekijät) kunnioittivat lapsen tahtoa. Kotiin palaamisprosessissa kesti muutama vuosi. Kyse ei ollut hidastelusta, vaan siitä, että sekä lapsella että isällä oli aikaa tutustua uudelleen toisiinsa ja olla varmoja siitä, että he haluavat elää yhdessä. Vauhkoamisella ja riitelyllä ei saa kukaan mitään aikaiseksi.

Lue lisää

Uskoisinpa kuitenkin kertomasi perusteella, että kysymys oli juuri siitä, että lapselle ihan oikeasti sallittiin tuon tärkeän kiintymyssuhteen muodostaminen sijaisperheeseen. Sen takia myös palautuminen biologiselle isälle on ollut mahdollista ja onnistunut varmaankin ihan hyvin. Hyvä kiintymyssuhde siis takaa usein myös myöhempien tärkeiden suhteiden muodostumisen. Sallikaa se lapselle!

kiintymys tai yhteenkuuluvuus kirjoitti:

"omien kanssa, oman suvun" kanssa
ei olekaan lapselle mitenkään niin tärkeää.
Siihen voidaan suhtautua väheksyen, vähätellen
sekä sivuuttaen sen tärkeyden
sijoitetulle lapselle.
Eikä sitä tarvitse tukea eikä mitenkään kenenkään
esimerkiksi sosiaaliviranomaisten taholta
edesauttaa
tai pitää lapsen suhteita omiin vanhempiinsa yllä ..

mutta kun on kysymys rahan edestä tehtävästä sijoitetun, perheessä asuvan
vieraan lapsen hoidosta ja huollosta
sitä on tuettava, edesautettava ja pidettävä "pyhänä" ja koskemattomana
sekä sijoitetun lapsen kannalta
koskaan ja ikinä muuttumattomana?

Lue lisää

niin lapselle pitää antaa toinen mahdollisuus eheään lapsuuteen mahdollisimman pian. Sillä aikaa sinä hoitelet itsesi kuntoon, kunnes ymmärrät, mikä on lapsen etu. Vasta sitten alkaa todellinen vanhemmuus.
Voi olla että siihen menee kauemman aikaa kuin haluaisit ja taatusti menetät myös jotain, mutta. Muista, että lapsesi on viimeinkin saavana osapuolena. Unohda hetkeksi itsekeskeisyys ja kasva aikuiseksi.

lapselle kirjoitti:

Miten todistettiin mainitsemasi lapsen erityinen kiintymys sijaisvanhempiin, tehtiinkö sijaisvanhempien ja lapsen välillä jokin psykiatrinen selvitystyö kiintymyssuhteen totemiseksi? Vai oliko lausunto sijaisvanhempien mutu-lausunto omasta hyvästään käsin.

Mitä varten lapsi kiinnytettiin sijaisvanhempiin ja sitten taas uudelleen isään, eikö tuossa prosessissa mene lapselta koko lapsuus ja pystyykö lapsi solmimaan pysyviä aikuissuhteita tuollaisen jälkeen.

Pitikö isä ollenkaan yhteyttä lapseen välillä vai oliko pitkä tauko? Nimittäin mitä pitkää kiinnittämistä lapsi tarvitsi isäänsä, jos kiinnittyminen oli jo lapsena kerran tapahtunut ( mitä en usko, koska alkoholistilla ei ole kiinnityspintaa lapsen tarttua ). Anteeksi vain, mutta jotenkin haiskahtaa, nimittäin jos on taukoa tapaamisissa ja lapsi on kiinnittynyt sijaisperheeseen, lasta ei käytännössä enää palauteta vanhemmilleen.
Tietysti saattaa puoltavana seikkana olla tuo, että isä on entinen ( entistä alkoholistia ei tosiasiallisesti ole, vaan he kitkuttelevat päivän kerralaan )alkoholisti. Heille sosiaaliväeltä riittää ymmärrystä ja lapsia pallotellaan näiden luokse ja takaisin sijoitukseen.
Lapsen laittamisella alkoholismin kanssa kamppailevan vanhemman luo yritetään voimistaa alkkiksen voimavaroja ja pysymään selvin päin. Sosiaalisen paineen avulla myös. Mutta lapsen etu tulee noissa tapauksissa vasta toissijaisena. Lapsen kasvu ja kehitys on vaarannettuna jokaisena päivänä, lapsi jännittää pystyykö vanhempi olemaan ilman päihteitä. Ei sellaista saa sosiaalityöntekijät lapsilta vaatia, lapsen tulee saada olla lapsi. Alkoholistit ja varsinkin "entiset" vaativat läheisiltään pönkitystä huonoon itsetuntoonsa ja ovat erittäin läheisriippuvaisia, hallitsevia.

Onko isä vaadittu käymään mielenterveyshoidossa edelleen vai jättivätkö sosiaalit hänet "herran huomaan", lapsi huoltajanaan?

Lue lisää

missään! Kukaan ei voi väkisin kiinnyttää lasta sijaisvanhempiin tai biologisiin vanhempiin, niin kuin kommenteillasi haluat antaa ymmärtää. Se on sanomattakin selvää, että lapsi ei ollut yhteydessä biologiseen isäänsä sinä aikana, kun hänellä oli päihdeongelma. Sehän olisi lapsen turvallisuuden kannalta ollut ihan mahdoton ajatus. Taisin jo sanoa, että prosessissa kesti pitkään juuri sen vuoksi, että isällä oli päihdeongelma ja vieroituksen jälkeen hänen tietenkin täytyi pystyä todistamaan pitkän aikavälin jälkeen, että ongelma on myös varmasti poistunut ja että hän on kykeneväinen olemaan perheen isä. Terapioista ym. en tiedä sen enempää, mutta ei lasta samantien takaisin kotiin lähetetä, kun vanhemmat ovat muutaman päivän olleet kuivilla. Niin valitettavaa kuin se onkin, näissä asioissa saattaa kestää hyvinkin pitkään. Silloin se on normaalia, että lapsi ehtii kiintyä sijaisperheeseensä. Mutta onko se sitten huono asia? Pitäisikö lasten mielestäsi tuntea itsensä koko ajan vieraaksi sijaisperheessä?

ei toteuteta kirjoitti:

missään! Kukaan ei voi väkisin kiinnyttää lasta sijaisvanhempiin tai biologisiin vanhempiin, niin kuin kommenteillasi haluat antaa ymmärtää. Se on sanomattakin selvää, että lapsi ei ollut yhteydessä biologiseen isäänsä sinä aikana, kun hänellä oli päihdeongelma. Sehän olisi lapsen turvallisuuden kannalta ollut ihan mahdoton ajatus. Taisin jo sanoa, että prosessissa kesti pitkään juuri sen vuoksi, että isällä oli päihdeongelma ja vieroituksen jälkeen hänen tietenkin täytyi pystyä todistamaan pitkän aikavälin jälkeen, että ongelma on myös varmasti poistunut ja että hän on kykeneväinen olemaan perheen isä. Terapioista ym. en tiedä sen enempää, mutta ei lasta samantien takaisin kotiin lähetetä, kun vanhemmat ovat muutaman päivän olleet kuivilla. Niin valitettavaa kuin se onkin, näissä asioissa saattaa kestää hyvinkin pitkään. Silloin se on normaalia, että lapsi ehtii kiintyä sijaisperheeseensä. Mutta onko se sitten huono asia? Pitäisikö lasten mielestäsi tuntea itsensä koko ajan vieraaksi sijaisperheessä?

Lue lisää

Miten kiintymyksen olemassa olo sijaisvanhempiin ja myöhemmin isään todistettiin, että lapsi saattoi sen puoleen vaihtaa huoltajaa. Kuka antoi todistuksen siitä, että kiintymyssuhde oli siirtynyt.
Mitä itse tunnen entistä päihdeongelmaista, niin kyllä se päihdeongelma on siinä läsnä koko ajan. Pysyäkseen ilman pulloa äiti käy AA-kerhossa viikottain ja puheenaiheet on sitä, että milloin käy lomalla päihdelaitoksissa ja saa siivoojan sossusta. Hänen lastaan ei kylläkään ole huostaanotettu vaan uhkasivat että mikäli ei suostu katkaisuun ottavat lapsen huostaan. Lapselle on kasautunut erittäin pahoja ongelmia ja on hyvin aikuisennälkäinen. Lapsen pitäisi saada olla kuitenkin ottavana osapuolena silloin kun vastapuolena on aikuinen.

kiintymyksestä kysyisin kirjoitti:

Miten kiintymyksen olemassa olo sijaisvanhempiin ja myöhemmin isään todistettiin, että lapsi saattoi sen puoleen vaihtaa huoltajaa. Kuka antoi todistuksen siitä, että kiintymyssuhde oli siirtynyt.
Mitä itse tunnen entistä päihdeongelmaista, niin kyllä se päihdeongelma on siinä läsnä koko ajan. Pysyäkseen ilman pulloa äiti käy AA-kerhossa viikottain ja puheenaiheet on sitä, että milloin käy lomalla päihdelaitoksissa ja saa siivoojan sossusta. Hänen lastaan ei kylläkään ole huostaanotettu vaan uhkasivat että mikäli ei suostu katkaisuun ottavat lapsen huostaan. Lapselle on kasautunut erittäin pahoja ongelmia ja on hyvin aikuisennälkäinen. Lapsen pitäisi saada olla kuitenkin ottavana osapuolena silloin kun vastapuolena on aikuinen.

Lue lisää

Jotkut ne jaksaa jauhaa alkoholisteista. Aloittaja ei ole alkoholisti. Uskotaan, alkoholisteja on, mutta nyt aloittajan tapauksessa ei ole siitä kyse, kuten ei monella muullakaan. Onko totta, että muuta perustetta huostaanoton jatkamiseen ei ole kuin päihteiden käyttö, kun siihen pitää aina palata joka keskustelussa. Mitään syytä estää aloittajalta lapsensa kasvatus ei ole. Asia olisi pitänyt hoitaa aloittajan ja hänen lapsensa eduksi aloittajan toivomalla tavalla jo heti huostaanottotarpeen ilmetessä. Miksi sossut menivät sooloilemaan tässäkin tapauksessa kun ilmiselvästi lasta, jolla on isä, ei olisi tarvinnut repiä sukujuuriltaan sijaisperheeseen?

kiintymyksestä kysyisin kirjoitti:

Miten kiintymyksen olemassa olo sijaisvanhempiin ja myöhemmin isään todistettiin, että lapsi saattoi sen puoleen vaihtaa huoltajaa. Kuka antoi todistuksen siitä, että kiintymyssuhde oli siirtynyt.
Mitä itse tunnen entistä päihdeongelmaista, niin kyllä se päihdeongelma on siinä läsnä koko ajan. Pysyäkseen ilman pulloa äiti käy AA-kerhossa viikottain ja puheenaiheet on sitä, että milloin käy lomalla päihdelaitoksissa ja saa siivoojan sossusta. Hänen lastaan ei kylläkään ole huostaanotettu vaan uhkasivat että mikäli ei suostu katkaisuun ottavat lapsen huostaan. Lapselle on kasautunut erittäin pahoja ongelmia ja on hyvin aikuisennälkäinen. Lapsen pitäisi saada olla kuitenkin ottavana osapuolena silloin kun vastapuolena on aikuinen.

Lue lisää

ja osaavat ilmaista mielipiteitään. Yleensä lapset käyvät psykologeilla tällaisissa tilanteissa ja sen kautta saadaan niitä "tarvitsemiasi todisteita" mutta jos ei ihan pienestä lapsesta ole kysymys, voi lapsen käytöksestä jo päätellä, että kehen hän on kiintynyt.

ymmärtävät kirjoitti:

ja osaavat ilmaista mielipiteitään. Yleensä lapset käyvät psykologeilla tällaisissa tilanteissa ja sen kautta saadaan niitä "tarvitsemiasi todisteita" mutta jos ei ihan pienestä lapsesta ole kysymys, voi lapsen käytöksestä jo päätellä, että kehen hän on kiintynyt.

Lue lisää

kiintyneet seilatessaan edestakaisin sota-aikana Suomen ja Ruotsin välillä?

Monet palasivat todella köyhiin ja kurjiin oloihin Suomeen rikkaasta Ruotsista.
Silti näin vuosikymmentenkin jälkeen
he muistavat ilonsa ja onnellisuuden tunteensa saadessaan palata omaan kotiinsa!

lasta olivat kirjoitti:

kiintyneet seilatessaan edestakaisin sota-aikana Suomen ja Ruotsin välillä?

Monet palasivat todella köyhiin ja kurjiin oloihin Suomeen rikkaasta Ruotsista.
Silti näin vuosikymmentenkin jälkeen
he muistavat ilonsa ja onnellisuuden tunteensa saadessaan palata omaan kotiinsa!

Lue lisää

kiintymyssuhde oli muodostunut lujaksi varhaislapsuudessa ja lapsuudessa. Vanhemmat ajattelivat lapsen etua lähettäessään lapsen pakoon sotaa - he olivat aikuisia, jotka välittivät lapsestaan ohi oman etunsa ja tarpeittensa.

ymmärtävät kirjoitti:

ja osaavat ilmaista mielipiteitään. Yleensä lapset käyvät psykologeilla tällaisissa tilanteissa ja sen kautta saadaan niitä "tarvitsemiasi todisteita" mutta jos ei ihan pienestä lapsesta ole kysymys, voi lapsen käytöksestä jo päätellä, että kehen hän on kiintynyt.

Lue lisää

Kyseisiä testejä tulkitaan niin, mikä on testejä pyytäneen tahon ajatus. Jos lapsi halutaan väkisin pitää sijareilla, jotka eivät saa omia lapsia, niin testit tulkitaan niin, että ne ovat sijareita tukevia.

Eli lapsen saa hyvin helposti manipuloitua puhumaan mitä vain, lupaamalla jotain kivaa. Myös lapsi osaa käyttäytyä "huijaamalla".

Oletteko sijarit niin tyhmiä, että uskotte tuollaisia testejä????

Onhan monta insestiepäilyäkin kaadettu, koska sen toteen näyttäminen on pienen lapsen kohdalla lähes mahdotonta. Ja insestiin kouluttautuneet psykologit ovat sentään opiskelleet vähän enemmän kuin nykyisten perseneuvoloitten tantat.

Omakin lapseni aikoinaan kävi ps. ja kertoi vuosia myöhemmin, että hänelle autossa sijarit sanoivat mitä saa puhua!
Lapsi/nuori kertoi vielä jännittäneensä, muistaako hän kaiken oikein, koska sijari-kuraperseet olivat uhanneet lapsen jäävän muuten ilman kotia!
Melkoinen taakka pienelle ihmiselle, joka nyt saa vihasta voimaa käsitellä asioitaan. Sijareihinsa hän ei halua pitää mitään yhteyttä.

Siitä olen toki minäkin hyvin iloinen!!!!!!

koska kirjoitti:

kiintymyssuhde oli muodostunut lujaksi varhaislapsuudessa ja lapsuudessa. Vanhemmat ajattelivat lapsen etua lähettäessään lapsen pakoon sotaa - he olivat aikuisia, jotka välittivät lapsestaan ohi oman etunsa ja tarpeittensa.

Lue lisää

Lapsen oikeat vanhemmat ole kiintyneet terveellä tavalla, jos ovat vuosia hoitaneet hyvin oman lapsensa?
Sitten tuleekin ero ja äiti uupuu ja sairastuu. Tämä voisi sattua sinullekin?

Eikö tämä äiti silloin anna lapsen edun mennä omansa edelle, kun suostuu vapaaehtoiseen (mutta tilapäiseksi luvattuu sijoitukseen)? Näin meillä kävi.
Tämä sijoitus vain oli harkittu huijaus, koska perhe johon lapsi muutti, ei saanut omia lapsia.

Elikkä, hoidin/hoidimme lapsen yhtä hyvin tai paremmin kuin äidit sota-aikana!
Silti sotalapset saatiin kotiin takaisin, mutta sijoitettua ei, koska on rauhanomaiset olosuhteet, mutta julmuus, kierous ja lain väärintulkinnat rehottavat!
Mieti tätä ennen kuin kirjoittelet moista roskaa!!

luuletko ettei.. kirjoitti:

Lapsen oikeat vanhemmat ole kiintyneet terveellä tavalla, jos ovat vuosia hoitaneet hyvin oman lapsensa?
Sitten tuleekin ero ja äiti uupuu ja sairastuu. Tämä voisi sattua sinullekin?

Eikö tämä äiti silloin anna lapsen edun mennä omansa edelle, kun suostuu vapaaehtoiseen (mutta tilapäiseksi luvattuu sijoitukseen)? Näin meillä kävi.
Tämä sijoitus vain oli harkittu huijaus, koska perhe johon lapsi muutti, ei saanut omia lapsia.

Elikkä, hoidin/hoidimme lapsen yhtä hyvin tai paremmin kuin äidit sota-aikana!
Silti sotalapset saatiin kotiin takaisin, mutta sijoitettua ei, koska on rauhanomaiset olosuhteet, mutta julmuus, kierous ja lain väärintulkinnat rehottavat!
Mieti tätä ennen kuin kirjoittelet moista roskaa!!

Lue lisää

Mehän siis olimme samaa mieltä, vai? Taidat käydä ylikierroksilla. Mutta en sitä ihmettele, jos joko et oikein ymmärrä omaa tilaasi tai sitten ihan oikeasti olet kokenut suuren vääryyden.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jotkut ne jaksaa jauhaa alkoholisteista. Aloittaja ei ole alkoholisti. Uskotaan, alkoholisteja on, mutta nyt aloittajan tapauksessa ei ole siitä kyse, kuten ei monella muullakaan. Onko totta, että muuta perustetta huostaanoton jatkamiseen ei ole kuin päihteiden käyttö, kun siihen pitää aina palata joka keskustelussa. Mitään syytä estää aloittajalta lapsensa kasvatus ei ole. Asia olisi pitänyt hoitaa aloittajan ja hänen lapsensa eduksi aloittajan toivomalla tavalla jo heti huostaanottotarpeen ilmetessä. Miksi sossut menivät sooloilemaan tässäkin tapauksessa kun ilmiselvästi lasta, jolla on isä, ei olisi tarvinnut repiä sukujuuriltaan sijaisperheeseen?

Lue lisää

Sijari meni lapsen kaa naapurin papukaijaa (lintua) katsomaan. Miäs päästi linnun häkistää ja sijari säikky et lintu vaik purree.
Tähän miäs tokasi: Lintu on niin viisas, ettei noki mitään saastaa! BUaaahaahaaaaaaaaaaaaaaaaaa

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Jotkut ne jaksaa jauhaa alkoholisteista. Aloittaja ei ole alkoholisti. Uskotaan, alkoholisteja on, mutta nyt aloittajan tapauksessa ei ole siitä kyse, kuten ei monella muullakaan. Onko totta, että muuta perustetta huostaanoton jatkamiseen ei ole kuin päihteiden käyttö, kun siihen pitää aina palata joka keskustelussa. Mitään syytä estää aloittajalta lapsensa kasvatus ei ole. Asia olisi pitänyt hoitaa aloittajan ja hänen lapsensa eduksi aloittajan toivomalla tavalla jo heti huostaanottotarpeen ilmetessä. Miksi sossut menivät sooloilemaan tässäkin tapauksessa kun ilmiselvästi lasta, jolla on isä, ei olisi tarvinnut repiä sukujuuriltaan sijaisperheeseen?

Lue lisää

Keskustelun rönsyäminen johtunee osaltaan lienee siitä, että miksi isä ei tai mikä oli isän ongelma silloin kun huostaanottoa oltiin tekemässä eikä isä silloin ollut ilmoittanut halukkuuttaan ottaa omaa lastaan huoltoonsa.
Jokin seikka on viivyttänyt isää. Onko hän jotenkin nyt saanut heräyksen, että hänellä on lapsi. Missä isä siis luurasi kun olisi tarvittu silloin aikanaan olemaan isä.
Työssä käyminen toisella paikkakunnalla ei ole vastaus isän näkymättömyyteen. Lapsen olisi voinut ottaa asumaan luokseen sinne toisellekin paikkakunnalle.
Itse taivun ajattelemaan, ettei isä ole ollut myöskään äidin tukena silloin kun aika oli ja nyt ehkä on liikkeellä miehisen statuksensakin takia. Voin olla pahasti väärässä, joten korjata sopii.

tarvittaisiin kirjoitti:

Keskustelun rönsyäminen johtunee osaltaan lienee siitä, että miksi isä ei tai mikä oli isän ongelma silloin kun huostaanottoa oltiin tekemässä eikä isä silloin ollut ilmoittanut halukkuuttaan ottaa omaa lastaan huoltoonsa.
Jokin seikka on viivyttänyt isää. Onko hän jotenkin nyt saanut heräyksen, että hänellä on lapsi. Missä isä siis luurasi kun olisi tarvittu silloin aikanaan olemaan isä.
Työssä käyminen toisella paikkakunnalla ei ole vastaus isän näkymättömyyteen. Lapsen olisi voinut ottaa asumaan luokseen sinne toisellekin paikkakunnalle.
Itse taivun ajattelemaan, ettei isä ole ollut myöskään äidin tukena silloin kun aika oli ja nyt ehkä on liikkeellä miehisen statuksensakin takia. Voin olla pahasti väärässä, joten korjata sopii.

Lue lisää

omaava isä on lapsensa huoltajuuden saanut, tarkoittaa se mielestäni että hän on joutunut todella tiukkaan syyniin, läpäissyt sen ja hoitaa nyt lastaan. Isä on siis todettu isäksi, vaikka taatusti on hänestäkin tuntunut että kallion läpi on yrittämässä.

Toista maata ovat ne, jotka eivät osaa olla paikalla koska veri on muualle vetänyt. Lisäksi huoltajuusasioissa on paljon sellaista, joita jätetään kertomatta, kuten se ettei ehkä ihan pulmusia ollakaan, "rehellisestä kansalaisuudesta" huolimatta.

Nykyinen laki on todellakin lastensuojelulain sijasta sijaisperheiden suojelulaki!!!!

ihmeiden aika ei olekaan ohi. Mutta miten ihmeessä äideiltä, jotka eivät käytä alkoholia, työssäkäyviä ainakin ennen huostaanottoa, lapsensa työllään elättäneet, opiskelleet ja harrastaneet lapset on huostassa.
Onko isillä jokin alempi kriteeri vanhemmuuteen kuin äideillä. Tämän nyt ymmärsin tästä kirjoituksesta. Muistaakseni jossain käräjäoikeudessakin miespuolinen henkilö sai alemman raiskaustuomion, kun hänellä oli työpaikka.

Mistähän näissä huostaanotoissa oikein loppujen lopuksi on kyse. Sossujen puolelta äiti vihastako, vihataan naisia jotka ovat lapsia kohdussaan kantaneet ja tämä joukko on yhteisellä asialla liittynyt naisiaan vihaavaan miesjoukkoon. Miesten jotka itse jäivät valtaa pitävien äitiensä helmoihin eivätkä sen takia pystynyt omaa naistaan, omien lastensa äitiä pitämään. Yhteistyön pitää koossa äitiviha ja päämäärässä molemmat osapuolet saavat hyötyä. Yhteistyö on kirjattu "lapsen etu" otsikon alle huoltosuunnitelmissa.

Palstalla on kirjoitellut äitejä, joiden lapset on otettu huostaan väkivaltaisen isän ilmoituksen perusteella isän tarkoituksena saada lapset itselleen ja sosiaali on toiminut tämän luuseri-isän pyynnöstä.

näköjään kirjoitti:

ihmeiden aika ei olekaan ohi. Mutta miten ihmeessä äideiltä, jotka eivät käytä alkoholia, työssäkäyviä ainakin ennen huostaanottoa, lapsensa työllään elättäneet, opiskelleet ja harrastaneet lapset on huostassa.
Onko isillä jokin alempi kriteeri vanhemmuuteen kuin äideillä. Tämän nyt ymmärsin tästä kirjoituksesta. Muistaakseni jossain käräjäoikeudessakin miespuolinen henkilö sai alemman raiskaustuomion, kun hänellä oli työpaikka.

Mistähän näissä huostaanotoissa oikein loppujen lopuksi on kyse. Sossujen puolelta äiti vihastako, vihataan naisia jotka ovat lapsia kohdussaan kantaneet ja tämä joukko on yhteisellä asialla liittynyt naisiaan vihaavaan miesjoukkoon. Miesten jotka itse jäivät valtaa pitävien äitiensä helmoihin eivätkä sen takia pystynyt omaa naistaan, omien lastensa äitiä pitämään. Yhteistyön pitää koossa äitiviha ja päämäärässä molemmat osapuolet saavat hyötyä. Yhteistyö on kirjattu "lapsen etu" otsikon alle huoltosuunnitelmissa.

Palstalla on kirjoitellut äitejä, joiden lapset on otettu huostaan väkivaltaisen isän ilmoituksen perusteella isän tarkoituksena saada lapset itselleen ja sosiaali on toiminut tämän luuseri-isän pyynnöstä.

Lue lisää

eli kynnys vanhemmuuteen isällä on joka "sektorilla" alempi. Eli huoltajuuskiistoissa (nykyään, on muotia siirtää isälle), siinä, huostaanotetaanko yh-isiltä lapsia ( siis kynnys korkea) ja käsittääkseni myös jopa rikosasioissa. Vastikään oli mm. iltasanomissa juttu, jossa äiti sai syytteet ja tuomion siitä, että oli jättänyt humalaiselle ex:lleen lapsen hoitoon lapselle oli sattunut jokin paha juttu mutta kas kummaa tämä mies ei saanut syytettä vaikka oli tapaturman aiheuttanut.

asiaan huomiota kirjoitti:

eli kynnys vanhemmuuteen isällä on joka "sektorilla" alempi. Eli huoltajuuskiistoissa (nykyään, on muotia siirtää isälle), siinä, huostaanotetaanko yh-isiltä lapsia ( siis kynnys korkea) ja käsittääkseni myös jopa rikosasioissa. Vastikään oli mm. iltasanomissa juttu, jossa äiti sai syytteet ja tuomion siitä, että oli jättänyt humalaiselle ex:lleen lapsen hoitoon lapselle oli sattunut jokin paha juttu mutta kas kummaa tämä mies ei saanut syytettä vaikka oli tapaturman aiheuttanut.

Lue lisää

Meitä suomalaisia on helpompi hallita kun emme pidä yhtä. Heikoin ja haavoittuvin lenkki, johon sossukin voi pelkäämättä käydä kiinni on pienten lasten äiti, joka lasten menettämisen uhatessa tietenkin vähintään masentuu. Sehän on luonnollinen reaktio, koska sen suurempaa uhkaa ei äidille voi tulla kuin lastensa menetys. Se, että ryhmänä solvataan milloin äitejä milloin isiä, ei auta lasta pätkääkään. Jos äidit ja isät pitäisivät enemmän yhtä sossuja vastaan, olisivat molemmat vahvemmassa asemassa. Suosittelen tässä lastensuojelumme tilanteessa luopumaan Suomeen pesiytyneestä sukupuolivihasta ja keskittymään yhteistyöhön miesten ja naisten välillä. Se vasta olisi kauhistus sossuille, jos vanhemmat kikkailisivat keskinäisellä sopimisella huoltajuuspaperit toiselle osapuolelle niin, että huostaanotto menettäisi lainvoiman. Siinä voittaisi lapsi ja molemmat vanhemmat. Ei ole mikään ihme, että perheissä syntyy ristiriitoja tämän päivän kyttäys-Suomessa ja ihmisiltä menee hermot, mutta tulevaisuuden ei tarvitse olla menneisyyden kaltainen.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Meitä suomalaisia on helpompi hallita kun emme pidä yhtä. Heikoin ja haavoittuvin lenkki, johon sossukin voi pelkäämättä käydä kiinni on pienten lasten äiti, joka lasten menettämisen uhatessa tietenkin vähintään masentuu. Sehän on luonnollinen reaktio, koska sen suurempaa uhkaa ei äidille voi tulla kuin lastensa menetys. Se, että ryhmänä solvataan milloin äitejä milloin isiä, ei auta lasta pätkääkään. Jos äidit ja isät pitäisivät enemmän yhtä sossuja vastaan, olisivat molemmat vahvemmassa asemassa. Suosittelen tässä lastensuojelumme tilanteessa luopumaan Suomeen pesiytyneestä sukupuolivihasta ja keskittymään yhteistyöhön miesten ja naisten välillä. Se vasta olisi kauhistus sossuille, jos vanhemmat kikkailisivat keskinäisellä sopimisella huoltajuuspaperit toiselle osapuolelle niin, että huostaanotto menettäisi lainvoiman. Siinä voittaisi lapsi ja molemmat vanhemmat. Ei ole mikään ihme, että perheissä syntyy ristiriitoja tämän päivän kyttäys-Suomessa ja ihmisiltä menee hermot, mutta tulevaisuuden ei tarvitse olla menneisyyden kaltainen.

Lue lisää

Ettekö ole sitä jo huomanneet suomalaisessa politiikassa. Anneli Jäätteenmäki jyrättiin keinottomaksi, joten hän erosi.
Mutta, eräs rikollinen on parhaillaan hallituksessa, kun sattuu olemaan munat jalkojen välissä??

Minun tilanteessani tämä kateus, naisviha (olin aika nätti silloin) tai jokin muu syy sai väliaikaiseksi tarkoitetun sijoituksen jäämään pysyväksi!!
Lapseni isä tuli siinä vaiheessa taisteluun mukaan, jotta saadaan lapsi kotiin.

Sosiaalitoimi keksi todella kieron keinon (saattoi kyllä olla isäkin).
Isältä luvattiin jättää elatusmaksut perimättä, jos hän luopuu taistelusta.
Kyllähän ahne kala tällaisen syötin nappaa.

Joten jäin yksin taistelemaan ja tietty lapseni ei palannut kotiin.

Yhdessä olisimme saaneet lapsen, koska isällä hyvä työ ja minäkin olin jo palailemassa takaisin työelämään. Kumpikaan emme käyttäneet alkoa ja isällä oli uudesta perheestä 2 lasta ja omakotitalo.
Eli ISÄ myi rahasta oman lapsensa!!

Eihän miehen tarvitse kuin nostaa sossun pudonnut nenäliina ja vähän hymyillä hän saa naisen jalat alta ja kaikki päätökset koituvat miehen mieleisiksi.

Kyllä tämä p... yhteiskunta on MIESTEN temmellyskenttä, kuten naisen eurokin todistaa!!

Tämä kirjoitus on sanasta sanaan totta. Mitään keksittyä tai liioteltua ei löydy. Mitä tuumitte näin sairaasta menettelystä???

yhteiskunta.. kirjoitti:

Ettekö ole sitä jo huomanneet suomalaisessa politiikassa. Anneli Jäätteenmäki jyrättiin keinottomaksi, joten hän erosi.
Mutta, eräs rikollinen on parhaillaan hallituksessa, kun sattuu olemaan munat jalkojen välissä??

Minun tilanteessani tämä kateus, naisviha (olin aika nätti silloin) tai jokin muu syy sai väliaikaiseksi tarkoitetun sijoituksen jäämään pysyväksi!!
Lapseni isä tuli siinä vaiheessa taisteluun mukaan, jotta saadaan lapsi kotiin.

Sosiaalitoimi keksi todella kieron keinon (saattoi kyllä olla isäkin).
Isältä luvattiin jättää elatusmaksut perimättä, jos hän luopuu taistelusta.
Kyllähän ahne kala tällaisen syötin nappaa.

Joten jäin yksin taistelemaan ja tietty lapseni ei palannut kotiin.

Yhdessä olisimme saaneet lapsen, koska isällä hyvä työ ja minäkin olin jo palailemassa takaisin työelämään. Kumpikaan emme käyttäneet alkoa ja isällä oli uudesta perheestä 2 lasta ja omakotitalo.
Eli ISÄ myi rahasta oman lapsensa!!

Eihän miehen tarvitse kuin nostaa sossun pudonnut nenäliina ja vähän hymyillä hän saa naisen jalat alta ja kaikki päätökset koituvat miehen mieleisiksi.

Kyllä tämä p... yhteiskunta on MIESTEN temmellyskenttä, kuten naisen eurokin todistaa!!

Tämä kirjoitus on sanasta sanaan totta. Mitään keksittyä tai liioteltua ei löydy. Mitä tuumitte näin sairaasta menettelystä???

Lue lisää

Eihän tän kirjotuksena ollut mitenkään asettaa isiä ja äitejä vastakkain. Eiks teille nyt mikään kelpaa. Jos kerran äiti ei kerta kaikkiaan pysty eikä kykene tai edes halua, niin miksi ei lapsen oma isä saisi, jos kerran tuntee selviytyvänsä, kuten tarinassanikin todettiin, niin on myös pärjännyt. Eikö saa antaa arvostusta miehelle joka kantaa vastuunsa ja hoitaa lapsensa vaan siksi, että hän on mies. Lapsilla on yleensä kaksi vanhempaa isä, joka laittaa lapsen alulle ja äiti, joka kantaa ja synnyttää. Lain mukaan he ovat täysin saman arvoisia vanhempina. Käytännössä kylläkin hyvin usein äiti on kuitenkin se parempi, ainakin omasta mielestään ja hyvin usein myös todellisesti. Tässä "meidän" tapauksessa, isä ei voittanut mitään huoltajuuskiistaa, koska mitään kiistaa ei ollut. Äiti ei edes halunnut, kun tiesi ettei hänestä ole huolehtimaan lapsesta. Tämä oli muutenkin erikoinen tapaus, kun äiti itse halusi lapsensa sij.perheeseen mielummin, kuin sukulaisille ja olisi halunnut et lapsi jää meille, mutta kun ymmärsi, et lapsikin haluaa oman isänsä luo, niin taipui sitten lapsen tahtoon. Kai hän vain halusi lapsensa parasta, joka meni oman ylpeydenkin edelle. Eiks olis kiva, jos kaikki isät olisi luotettavia, lapsistaan huolehtivia ja vastuunsa kantavia. Niinhän ei valitettavasti ole isissä on myös paljon tod. paskiaisia, jotka ei ymmärrä lapsista mitään, mut kyl on joissakin äideissä sellasia, et ei voi koskaan yleistää. Ei ole kaikki äidit hyviä eikä isät paskiaisia eikä päinvastoin. Tämä Isä josta kerroin ei mielistellyt ketään, hän oli hyvin rehellinen ja määrätietoinen ja teki sen minkä oli päättänyt ja kun näytöt oli riittävät, hän sai tahtonsa läpi. Siihen koko prosessiin meni yhteensä kuusi vuotta siitä kun hän lapsen synnyttyä päätti ruveta kantamaan vastuunsa lapsestaan, siihen kun se käytännössä vihdoin toteutui.

yhteiskunta.. kirjoitti:

Ettekö ole sitä jo huomanneet suomalaisessa politiikassa. Anneli Jäätteenmäki jyrättiin keinottomaksi, joten hän erosi.
Mutta, eräs rikollinen on parhaillaan hallituksessa, kun sattuu olemaan munat jalkojen välissä??

Minun tilanteessani tämä kateus, naisviha (olin aika nätti silloin) tai jokin muu syy sai väliaikaiseksi tarkoitetun sijoituksen jäämään pysyväksi!!
Lapseni isä tuli siinä vaiheessa taisteluun mukaan, jotta saadaan lapsi kotiin.

Sosiaalitoimi keksi todella kieron keinon (saattoi kyllä olla isäkin).
Isältä luvattiin jättää elatusmaksut perimättä, jos hän luopuu taistelusta.
Kyllähän ahne kala tällaisen syötin nappaa.

Joten jäin yksin taistelemaan ja tietty lapseni ei palannut kotiin.

Yhdessä olisimme saaneet lapsen, koska isällä hyvä työ ja minäkin olin jo palailemassa takaisin työelämään. Kumpikaan emme käyttäneet alkoa ja isällä oli uudesta perheestä 2 lasta ja omakotitalo.
Eli ISÄ myi rahasta oman lapsensa!!

Eihän miehen tarvitse kuin nostaa sossun pudonnut nenäliina ja vähän hymyillä hän saa naisen jalat alta ja kaikki päätökset koituvat miehen mieleisiksi.

Kyllä tämä p... yhteiskunta on MIESTEN temmellyskenttä, kuten naisen eurokin todistaa!!

Tämä kirjoitus on sanasta sanaan totta. Mitään keksittyä tai liioteltua ei löydy. Mitä tuumitte näin sairaasta menettelystä???

Lue lisää

Nim. yhteiskunta.., sinuna rupeaisin kaivelemaan elatusmaksun vapauttamista poliisin kanssa. Saattaa nimittäin olla, että sossu, joka vapautti isän elatusmaksuista on aikaisemminkin käyttänyt lastasi kauppatavarana, kun näköjään busineksenteko luonnistuu noinkin napakasti. Syy siihen, että sossu on noin alas vajonnut estääkseen sijoituksen loppumisen voikin olla siinä, että kyseinen sossu on alunperin lahjusta vastaan hoidellut ja luvannut sijaisperheelle lapsesi pysyvästi. Tästä syystä sossun voi ymmärtää ryhtyvän jopa verovaroja tuhlaavaan isän vapauttamiseen elatusmaksuista, jotta diili pitäisi kanssa. Muuta syytä siihen, että sossu alentui isän lahjomiseen elatusmaksujen vapauttamisen muodossa ei ole nähtävissä. Kyseessä on verovarojen väärinkäyttö, eikä tietääkseni sossulla ole valtuuksia edes päättää elatusmaksujen perimisestä yhtikäs mittään. Ota yhteys poliisiin (ei paikallispoliisiin vaan esim. keskusrikospoliisiin). Ties vaikka korruptio sossupiireissä olisi yleisempääkin kuin mitä me sinisilmäiset kanslaiset uskomme ja ymmärrämme.
Huolena on myös, että lapsesi voi saada vaatimattomampaa kohtelua kyseiseltä kunnalta, kun hyvin toimeentuleva isä ei osallistu hoitokustannuksiin vaikka varaa olis.

amalia kirjoitti:

Eihän tän kirjotuksena ollut mitenkään asettaa isiä ja äitejä vastakkain. Eiks teille nyt mikään kelpaa. Jos kerran äiti ei kerta kaikkiaan pysty eikä kykene tai edes halua, niin miksi ei lapsen oma isä saisi, jos kerran tuntee selviytyvänsä, kuten tarinassanikin todettiin, niin on myös pärjännyt. Eikö saa antaa arvostusta miehelle joka kantaa vastuunsa ja hoitaa lapsensa vaan siksi, että hän on mies. Lapsilla on yleensä kaksi vanhempaa isä, joka laittaa lapsen alulle ja äiti, joka kantaa ja synnyttää. Lain mukaan he ovat täysin saman arvoisia vanhempina. Käytännössä kylläkin hyvin usein äiti on kuitenkin se parempi, ainakin omasta mielestään ja hyvin usein myös todellisesti. Tässä "meidän" tapauksessa, isä ei voittanut mitään huoltajuuskiistaa, koska mitään kiistaa ei ollut. Äiti ei edes halunnut, kun tiesi ettei hänestä ole huolehtimaan lapsesta. Tämä oli muutenkin erikoinen tapaus, kun äiti itse halusi lapsensa sij.perheeseen mielummin, kuin sukulaisille ja olisi halunnut et lapsi jää meille, mutta kun ymmärsi, et lapsikin haluaa oman isänsä luo, niin taipui sitten lapsen tahtoon. Kai hän vain halusi lapsensa parasta, joka meni oman ylpeydenkin edelle. Eiks olis kiva, jos kaikki isät olisi luotettavia, lapsistaan huolehtivia ja vastuunsa kantavia. Niinhän ei valitettavasti ole isissä on myös paljon tod. paskiaisia, jotka ei ymmärrä lapsista mitään, mut kyl on joissakin äideissä sellasia, et ei voi koskaan yleistää. Ei ole kaikki äidit hyviä eikä isät paskiaisia eikä päinvastoin. Tämä Isä josta kerroin ei mielistellyt ketään, hän oli hyvin rehellinen ja määrätietoinen ja teki sen minkä oli päättänyt ja kun näytöt oli riittävät, hän sai tahtonsa läpi. Siihen koko prosessiin meni yhteensä kuusi vuotta siitä kun hän lapsen synnyttyä päätti ruveta kantamaan vastuunsa lapsestaan, siihen kun se käytännössä vihdoin toteutui.

Lue lisää

näin että minä äitinä en saanut lastani takaisin, vaikka sijoitus oli alunperin tarkoitettu lyhytaikaiseksi? Minulle siis törkeällä tavalla valehdeltiin ja auttamisen nimissä lapseni jäi sijareille.

Jos olisin ollut isä ja tilanteeni olisi ollut sama, lapseni olisi luultavasti kotiutunut. Olin kuntoutunut jo työelämään, kun hain purkua.

En tarkoita sitä, ettei asiansa hyvin hoitava isä olisi kelpaava vanhempi.
Tarkoitan, että purkutilanteessa nainen (siis äiti) ei ole mitään, ei selviä, ei jaksa yms..
mutta kun kyse on miehestä (isästä) hän kyllä jaksaa????
Tämä kertoo vain omaa kieltään sosiaalitanttojen järjenjuoksusta ja kateudesta, kun "vastapuolella" on nainen!!

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Nim. yhteiskunta.., sinuna rupeaisin kaivelemaan elatusmaksun vapauttamista poliisin kanssa. Saattaa nimittäin olla, että sossu, joka vapautti isän elatusmaksuista on aikaisemminkin käyttänyt lastasi kauppatavarana, kun näköjään busineksenteko luonnistuu noinkin napakasti. Syy siihen, että sossu on noin alas vajonnut estääkseen sijoituksen loppumisen voikin olla siinä, että kyseinen sossu on alunperin lahjusta vastaan hoidellut ja luvannut sijaisperheelle lapsesi pysyvästi. Tästä syystä sossun voi ymmärtää ryhtyvän jopa verovaroja tuhlaavaan isän vapauttamiseen elatusmaksuista, jotta diili pitäisi kanssa. Muuta syytä siihen, että sossu alentui isän lahjomiseen elatusmaksujen vapauttamisen muodossa ei ole nähtävissä. Kyseessä on verovarojen väärinkäyttö, eikä tietääkseni sossulla ole valtuuksia edes päättää elatusmaksujen perimisestä yhtikäs mittään. Ota yhteys poliisiin (ei paikallispoliisiin vaan esim. keskusrikospoliisiin). Ties vaikka korruptio sossupiireissä olisi yleisempääkin kuin mitä me sinisilmäiset kanslaiset uskomme ja ymmärrämme.
Huolena on myös, että lapsesi voi saada vaatimattomampaa kohtelua kyseiseltä kunnalta, kun hyvin toimeentuleva isä ei osallistu hoitokustannuksiin vaikka varaa olis.

Lue lisää

En usko mihinkään korruptioon enkä salaliittoihin, koska olen nähnyt kaikki asiakirjat.
Sijoitushan tapahtui minun pyynnöstäni väliaikaisena.

Ainoastaan siinä valehdeltiin, että sijoitus muuttui pysyväksi.
Samoin perhe valehteli monessa asiassa, joista olen nyt nuoreltani kuullut.

Mietimme yhdessä ja ystäväni kanssa, mikä olisi nyt viisain ratkaisu.
Voihan isä halutessaan "heittäytyä" rahattomaksi.
Hän on valtion virkamies ja tietää lain kiertotiet.
Lisäksi hänen korrekti käytöksensä ja hyvä supliikki sai sossuämmän jalat hyytelöksi. Kyllähän silloin sossukin unohtaa olevansa viranhaltija??

Jos pääsisin jotenkin hänen verotustietoihinsa (siis isän) käsiksi, niin minulla olisi dokumenttia?

Mutta kaikesta kärsimyksestä huolimatta uskon, että totuus tulee julki.
Asioilla on tapana järjestyä.

siksi.. kirjoitti:

näin että minä äitinä en saanut lastani takaisin, vaikka sijoitus oli alunperin tarkoitettu lyhytaikaiseksi? Minulle siis törkeällä tavalla valehdeltiin ja auttamisen nimissä lapseni jäi sijareille.

Jos olisin ollut isä ja tilanteeni olisi ollut sama, lapseni olisi luultavasti kotiutunut. Olin kuntoutunut jo työelämään, kun hain purkua.

En tarkoita sitä, ettei asiansa hyvin hoitava isä olisi kelpaava vanhempi.
Tarkoitan, että purkutilanteessa nainen (siis äiti) ei ole mitään, ei selviä, ei jaksa yms..
mutta kun kyse on miehestä (isästä) hän kyllä jaksaa????
Tämä kertoo vain omaa kieltään sosiaalitanttojen järjenjuoksusta ja kateudesta, kun "vastapuolella" on nainen!!

Lue lisää

kantaa tähän sinun epäonnistuneeseen sij.purkutapaukseesi, kun en tiedä taustoja, mut tuli vaan mieleeni, et yrititköhän purkua liian hätäisesti. Usein joutuu antamaan näyttöä omasta pärjäämisestään pitkäänkin, ennen kuin saa vakuutettua vir.omaiset. Toivon, että et olisi ainakaan heittänyt pyyhettä kehään. Sijoitukset on ymmärtääkseni aina voimassa toistaiseksi, ehkä ainoastaan jos lapsi on täys orpo, niin siitä en tiedä, mutta kyllä omilla vanhemmilla on aina mahdollisuus saada lapsensa takaisin, mutta tosi hyvät näytöt pitää olla. Neuvoisin nyt sinua vaan jatkamaan elämäsi järjestämistä siihen malliin,että voit saada lapsesi takaisin, jos kerran sitä todella haluat. Vaikka et heti saisikaan lastasi/lapsiasi heti pysyvästi kotiin, niin jos vir.omaiset uskovat, että olet tosissasi ja pystyt näyttämään heille, että et ole päihderiippuvainen, sinulla on hyvä koti, mihin lapsi voi tulla, pystyt täysin huolehtimaan lapsesta, niin tulet saamaan lapsen luoksesi aina useammin ja pidemmäksi aikaa ja sitten lopulta jos kaikki on mennyt hyvin, niin lapsi voi muuttaa tak. pysyvästi. Pidä lapseesi yhteyttä niin paljon kuin voit, soittele, käy tapaamassa, lähetä kortteja jne. Sillä pystyt osoittamaan myös hoitavalle perheelle, että todella välität ja olet tosissasi. Niin monet äidit kyllä uhoaa tekevänsä vaikka mitä, mutta ei oikein voi ottaa vakavasti, jos äiti soittaa ehkä kerran joka toinen vuosi ja käy lasta tapaamassa 5-6 vuoden välein. Vai saisiko äiti sinut vakuutettua em. käytöksellä? Ei kai ole ihme, jos lapset sitten vieraantuvat tällä menolla omista vanhemmistaan ja paremman puutteessa kiintyvät hoitajiinsa. Minusta on julmaa, että äidit vaativat lapsiaan olemaan kiintymättä yhtään kehenkään, vaikka itseä ei näy vuosiin. Meilläkin lapset kutsuvat minua äidiksi eikä heidän oma äitinsä pidä siitä yhtään. Minä olen sanonut, että saavat kutsua minua siten kun haluavat joko etunimellä, tädiksi tai äidiksi. Luulen, että äiti-sanan valintaan vaikutti se, että meillä oli kotona silloin vielä kaksi omaa lasta, jotka luonnollisesti kutsuivat minua äidiksi, niin nämä taaperotkin sitten halusivat. En kyllä olisi mitenkään hennonut sitä heiltä kieltääkään, esim. sanomalla et en minä teidän äitinne ole, vaan ainoastaan näiden omien lasten. Haluan olla samanarvoinen äiti niin omille kuin toistenkin tekemille lapsille. Minähän olen niin hullu, et puhuttelen itseäni äidiksi myös koirille, kissoille ja jopa kanoille. Minusta aina tuntuukin siltä, kun menen kanojen luo, että ne juoksevat kaikki minua vastaan huutaen, äiti tuli, äiti tuli, mitä se taas tuo meille. No hullu mikä hullu. Minä kuitenkin aina kutsun lasten omaa äitiä heille äidiksi. Olikohan tos lauseessakaan mitään mitään järkeä? Saitko selvää. Eli en käytä esim. lapsille heidän äideistään puhuessani äidin etunimeä vaan sanon, et teidän äiti. Huh, huh, alkaa näköjään jo väsymys painaa, eihän tästä ota kohta selvää Erkkikään. Nyt meen nukkumaan.

petetty äiti kirjoitti:

En usko mihinkään korruptioon enkä salaliittoihin, koska olen nähnyt kaikki asiakirjat.
Sijoitushan tapahtui minun pyynnöstäni väliaikaisena.

Ainoastaan siinä valehdeltiin, että sijoitus muuttui pysyväksi.
Samoin perhe valehteli monessa asiassa, joista olen nyt nuoreltani kuullut.

Mietimme yhdessä ja ystäväni kanssa, mikä olisi nyt viisain ratkaisu.
Voihan isä halutessaan "heittäytyä" rahattomaksi.
Hän on valtion virkamies ja tietää lain kiertotiet.
Lisäksi hänen korrekti käytöksensä ja hyvä supliikki sai sossuämmän jalat hyytelöksi. Kyllähän silloin sossukin unohtaa olevansa viranhaltija??

Jos pääsisin jotenkin hänen verotustietoihinsa (siis isän) käsiksi, niin minulla olisi dokumenttia?

Mutta kaikesta kärsimyksestä huolimatta uskon, että totuus tulee julki.
Asioilla on tapana järjestyä.

Lue lisää

Totean vaan, että on valtiolle erittäin noloa, että valtion virkamies on vapautettu elatusmaksuista. Kaikkien ihmisten verotiedot on saatavissa, mikäli poliisia asia kiinnostaa. Jos kyseinen virkamies nyt heittäytyy varattomaksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on saanut virastaan palkkaa tähän saakka ja on ollut täysin kykenevä maksamaan elatusmaksuja. Korruptiota on se, että hänet vapautettiin elatusmaksuista ja vastalahjaksi hän hyväksyi lapsensa pysyvän huostaanoton. Vaikkei olisi hyväksynytkään, niin korruptiota on se, että valtion virkamiehen ei tarvitse maksaa elatusmaksuja siten kuin muiden isien. Kuvottava juttu kaikenkaikkiaan ja häpeäksi kansallemme.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Totean vaan, että on valtiolle erittäin noloa, että valtion virkamies on vapautettu elatusmaksuista. Kaikkien ihmisten verotiedot on saatavissa, mikäli poliisia asia kiinnostaa. Jos kyseinen virkamies nyt heittäytyy varattomaksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on saanut virastaan palkkaa tähän saakka ja on ollut täysin kykenevä maksamaan elatusmaksuja. Korruptiota on se, että hänet vapautettiin elatusmaksuista ja vastalahjaksi hän hyväksyi lapsensa pysyvän huostaanoton. Vaikkei olisi hyväksynytkään, niin korruptiota on se, että valtion virkamiehen ei tarvitse maksaa elatusmaksuja siten kuin muiden isien. Kuvottava juttu kaikenkaikkiaan ja häpeäksi kansallemme.

Lue lisää

Pienipalkkaisia veronmaksajia höynäytetään, elatusmaksuissakin. Lasteni isältä ei sossu koskaan pyytänyt tulo ja varallisuustodistusta kun elatusmaksusta "sovittiin" isän löytäessä itsensä. Kun vastustin alhaista elatusmaksua, sossu uhkasi heti ottaa lapset huostaan ellen suostu.

Sosiaalinaiset on himmeenä näihin virkamies-isiin.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Totean vaan, että on valtiolle erittäin noloa, että valtion virkamies on vapautettu elatusmaksuista. Kaikkien ihmisten verotiedot on saatavissa, mikäli poliisia asia kiinnostaa. Jos kyseinen virkamies nyt heittäytyy varattomaksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on saanut virastaan palkkaa tähän saakka ja on ollut täysin kykenevä maksamaan elatusmaksuja. Korruptiota on se, että hänet vapautettiin elatusmaksuista ja vastalahjaksi hän hyväksyi lapsensa pysyvän huostaanoton. Vaikkei olisi hyväksynytkään, niin korruptiota on se, että valtion virkamiehen ei tarvitse maksaa elatusmaksuja siten kuin muiden isien. Kuvottava juttu kaikenkaikkiaan ja häpeäksi kansallemme.

Lue lisää

Isähän voi vedota suuren omakotitalon rakentamisen aikana syntyneisiin velkoihin? Suuriin korkomenoihin? Oman perheen (nykyisen) sairasteluun ym, ym.

Hänelle lasketaan normi ja todetaan ns. varattomaksi, vaikka hän onkin kokopäiväisesti töissä.
Tämähän tekee asiasta niin hankalan?

Sitten kun sopivasti osaa "nuoleskella" sossuja, niin vapauttamispäätös on nuijankopaus! Ja sika röhkii karsinassaan!!

mutta, mutta.. kirjoitti:

Isähän voi vedota suuren omakotitalon rakentamisen aikana syntyneisiin velkoihin? Suuriin korkomenoihin? Oman perheen (nykyisen) sairasteluun ym, ym.

Hänelle lasketaan normi ja todetaan ns. varattomaksi, vaikka hän onkin kokopäiväisesti töissä.
Tämähän tekee asiasta niin hankalan?

Sitten kun sopivasti osaa "nuoleskella" sossuja, niin vapauttamispäätös on nuijankopaus! Ja sika röhkii karsinassaan!!

Lue lisää

vauhti olettamuksissasi ja mielikuvituksellasi ei ole rajaa.
Kuulostaa niin sairaalta.
Näin kait tekisit itse jos olisit se päättäjä eli asioiden hoitaja.
Haluasitko tulla itse nuolluksi vaikuttaa siltä nämä sinun utopiset juttusi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Totean vaan, että on valtiolle erittäin noloa, että valtion virkamies on vapautettu elatusmaksuista. Kaikkien ihmisten verotiedot on saatavissa, mikäli poliisia asia kiinnostaa. Jos kyseinen virkamies nyt heittäytyy varattomaksi, niin se ei muuta sitä tosiasiaa, että hän on saanut virastaan palkkaa tähän saakka ja on ollut täysin kykenevä maksamaan elatusmaksuja. Korruptiota on se, että hänet vapautettiin elatusmaksuista ja vastalahjaksi hän hyväksyi lapsensa pysyvän huostaanoton. Vaikkei olisi hyväksynytkään, niin korruptiota on se, että valtion virkamiehen ei tarvitse maksaa elatusmaksuja siten kuin muiden isien. Kuvottava juttu kaikenkaikkiaan ja häpeäksi kansallemme.

Lue lisää

onko enään parempaa olettamusta vai elätkö sairaassa mielivallassa.

sinulla taas kova kirjoitti:

vauhti olettamuksissasi ja mielikuvituksellasi ei ole rajaa.
Kuulostaa niin sairaalta.
Näin kait tekisit itse jos olisit se päättäjä eli asioiden hoitaja.
Haluasitko tulla itse nuolluksi vaikuttaa siltä nämä sinun utopiset juttusi.

Lue lisää

Eräässä neuvottelussa kävi ilmi, että lapseni isä oli vapautettu elatusmaksusta. Ehtona oli, että hän luopuu osallistumisesta huostaanoton purkuun.

Olin aavistanut tämän jujun ja nyt mietin, jaksaisinko alkaa tehtyä sotkua vielä ratkomaan.
Isä on siis valtion virkamies. En uskalla kirjoittaa ammattia, jottemme ihan "paljastu".

Luultavasti sosiaaliviranomaisen lahjominen on rikos, mutta toisaalta kun he ovat suostuneet maksujen vapautukseen, jää kyseenalaiseksi kuka lopulta on toiminut vastoin lakia?

Otan äitinä joka tapauksessa yhteyden asianajajaan.

Tärkeintä tietenkin asiassa on, että lapseni on kauan aikaa sitten jo kotiutunut, mutta tuo "lahjonta" viivästytti ho. purkua??

ja sun korruptiosi kirjoitti:

onko enään parempaa olettamusta vai elätkö sairaassa mielivallassa.

Jos verovaroistamme palkattu virkamies on niin huonoa materiaalia, että ei edes elatusmaksuja halua maksaa yhdestä lapsestaan, jonka sallii hoidettavan huostaanotettuna meidän veronmaksajien kustannuksella erossa äidistään ja itsestään, vaikka tämä samainen virkamies samanaikaisesti kykenee elättämään ja huolehtimaan kahdesta muusta lapsestaan omakotitalossaan, niin olemmehan me veronmaksajat epäonnistuneet surkeasti kyseisen henkilön rekrytoidessamme meitä palvelemaan. Miten täällä on haksahdettu kuvittelemaan että kansalainen on virkamiehen palvelija vaikka asia on päinvastoin. Virkamies on kansan palvelija (virkamies = englanniksi civil sevant).