ostettiin vanha puutalo. maadoitetuissa pistorasioissa (keittiö) on maadoituskynnet kytketty nollajohtimeen. mitä tarkoittaa ettei tällaista saa ketjuttaa?
sitäkö, ettei saa käyttää jatkojohtoa?
(toistaiseksi on pakko kun niitä rasioita on liian vähän)
sähköremppa tulee kun vähän muukin remppa selkenee...
ja kiitos asiallisista vastauksista.
sitäkö, ettei saa käyttää jatkojohtoa?
(toistaiseksi on pakko kun niitä rasioita on liian vähän)
sähköremppa tulee kun vähän muukin remppa selkenee...
ja kiitos asiallisista vastauksista.
Vastaukset 10
Vanhimmat
ketjuttaa niin paljon kuin sielu sietää.
Kielto koskee kiinteitä asennuksia.
"Ketjutus-sääntö" tosiaan liittyy pistorasioiden ketjutukseen. Älyn käyttö on suotavaa jatkojohtojenkin käytössä. Et voi opettaa, että niitä saa aina napoa yhteen, niin paljon kuin sielu sietää. Pitkät jatkojohdot ja useat liitokset eivät ole hyvä vaihtoehto. Jossain kohtaa, vaikkapa ulkona, voi syntyä vaarallinen tilanne, jos on hulvattoman pitkiä roikkia ja kosketusjännitesuojaus ei tarpeen tullen toimikkaan ripeästi.
jopa 100 metriä pitkät roikakketjut ihan hyvin ja mitään pituusrajoituksia en ole huomannut.
En opeta mutta kokemuksesta tiedän.
_mitä sanotaan, ettei kartu epämiellyttäviä kokemuksia ja ikävää kokemusperäistä tietoa.
voi olla että sulake ei enää toimi jolloin mahdollinen oikosulkuvirta jää kuumentamaan roikkakaapelia => tulipalo!
Ketjutus tarkoittaa pistorasioiden kytkemistä "peräkkäin" siten, että syöttö (keskukselta tai jakorasialta) tulee yhdelle rasialle, josta jatkuu toiselle jne. Sillä ei siis ole mitään tekemistä jatkojohtojen kanssa. Joskus muinoin suojamaadoituksen sai tehdä ns. nollaamalla, mutta nollattuja rasioita ei saanut silloinkaan ketjuttaa. Uusissa asennuksissa on käytettävä ihan oikeaa suojamaadoitusta.
pikku säännöistä ole joku kirjakin olemassa, jossa on hieman perusteluja? Nämäkin yleensä ihan toimivia kytkentöjä mutta maallikoille olis monasti hyvä vääntää asiat rautalangasta!
Ei oikein nollatuissa vanhoissa asennuksissa ole sen kummempaa turvallisuusriskiä, kun ennenkään, jos kamppeet on muuten kunnossa. Vahinkoja tapahtuu, kun asiaa ymmärtämättömät nollailevat mitä milloinkin. Ei ole tavatonta, että nollataan vaiheeseen, laitteet saattavat toimia mutta ovat hengenvaarallisia. Lähtö saattaa tulla vasta, kun tarttuu nollattuun kuoreen ja vaikka tiskipöytään samanaikaisesti. Näppärimmät ovat tehneet nollatuja jatkojohtoja, ovat tietysti hengenvaarallisia. Nollaamisen ajatus täytyy ihan oikesti ymmärtää, ettei tule haaveria. Vuosien saatossa on asennuksissa käytetty, niin monia johdinvärejä, että ei käytössä olevista kytkennöistä voi pikaopasta kirjailla. On harmaa, on punainen joka on kytketty suojaliuskaan, on punainen joka on vaiheesssa, onko oikein, vaiko ei. Ehkä otin, ehkä en. Sähkärikin joutuu nuo aina selvittämään ja mittaamaan. Mittaaminen on oma operaationsa. Niitä, kun pähkäilee vaikka digitaalisella yleismittarilla, saattaa se näyttää kaikissa naruissa kymmeniä, jos ei liki vaihejänniteen suuruisia jännitteitä.
ja mistä hiivatista se sähkö sen tietää että onko se nollattu keskuksella vai pistorasialla? Juu kiellettyähän se maar oli - nykystandardista en tiedä.
Kymmenen pistorasiaa ketjuun ja nollaukset kaikkiin - mikä siinä ahistaa! Vahoja asennuksia voi tehdä sen ajan "hengessä..."
niin ohmin laki ja jännitteen jakautuminen kaden vastuksen kesken sen tekee huonosti toimivaksi.
Miten on onko sitten järkevää jättää nollaamatta se ketjutettu rasia.