Tosiaan 4 kk. ollut täysin ilman alkoholia. Tekee niin vietävästi mieli paria lonkeroa. Uskaltaisikohan ottaa. Aikaisemmin on monta kertaa käynyt niin, että on alkanut solifer karata käsistä ja näitä 'paria lonkeroa' on tullut otettua tihenevässä määrin. Viimein on sitten löytänyt itsensä hölmöilemässä helikopterikännissä keskeltä kylää.
Mutta jos tällä kertaa olisi jo oppinut. Eipä kai tähän kukaan muu voi vastata kuin itse minä.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia juomisen lopettamisen jälkeen? Minulla tulee n. reilun kuukauden välein tällainen 'pakko saada kaljaa' -fiilis. Kun sen ohi on päässyt voi mennä monta viikkoa, ettei tee yhtään mieli.
Mutta jos tällä kertaa olisi jo oppinut. Eipä kai tähän kukaan muu voi vastata kuin itse minä.
Onko muilla samanlaisia tuntemuksia juomisen lopettamisen jälkeen? Minulla tulee n. reilun kuukauden välein tällainen 'pakko saada kaljaa' -fiilis. Kun sen ohi on päässyt voi mennä monta viikkoa, ettei tee yhtään mieli.
Vastaukset 5
Vanhimmat
viisaat sanovat, että viinakset on kehittäneet aivoihin joitakin reseptoreja(?), jotka aiheuttavat ajoittain hillittömän mieliteon. Voi iskeä monenkin selvän kuukauden jälkeen.
a-klinikalla suositltiin antabuksen käyttöä ainakin vuoden ajan varmuuden vuoksi. Ei tarvitse ottaa joka päivä, mutta siten, että elimistössä pysyy tietty vaste. Erkkikään ei ota antabusta silloin kun tekee viinaa mieli. Joten kannattaa ottaa niinä hyvinä päivinä, kun himoa ei ole.
Tässä laitospäihdehoitoalalta peräisin olevia aikavälejä. Kysymys on kokemusperäisistä nyrkkisäännöistä eikä näitä siksi ole tarkoitus ottaa täysin vakavissaan:
Kaikki fyysiset vieroitusoireet katoavat normaalisti ensimmäisen 3 kk:n aikana, kuitenkin viimeistään ensimmäisen 6 kk:n aikana.
Kaiken kaikkiaan ensimmäiselle raittiusvuodelle ajoittuvia kriisejä tyypillisesti osuu 3 kk:n ja/tai 6 kk:n ja/tai 9 kk:n ja/tai 12 kk:n kohdalle.
Näistä kaksi viimeisintä (9 kk:n ja 12:n kriisit) eivät näin ollen enää liity fyysisiin vieroitusoireisiin.
Tästä eteenpäin kohti 3. raittiusvuoden loppua kriisien aikavälit koko ajan pitenevät. Ja siitä edelleen kohti 5. raittiusvuoden loppua ne lopulta hiipuvat.
Erilaisissa päihdehoitoalan työtehtävissä on paljon entisiä päihteiden väärinkäyttäjiä. Näihin työtehtäviin pääsyn edellytyksenä on ehdoton raittius, jonka myös on oltava "riittävän pitkä".
Työnantajasta riippuen liikutaan jossain kohtaa 3 - 5 vuoden haarukkaa.
t. logiikka
Lainauksessasi oli luonnehdintaa kriiseistä. Täsmää meikäläiseen hyvin.
Viime raitistelussa se kriisi sattui juuri sen 3. kuukauden kohdalle about. Tavallisesti olen varsin hyvin hermonsa hallitseva heppu.
Näin se menee; joku mitättömän pienikin asia paisuu äärettömiin mittasuhteisiin, ja hermoilu sen asian ympärillä painaa päälle kuin jyrä ja nopeasti. Paniikkitunnelmissa suoraan Alkoon - ja pullo kossua päähän. Näin se meni viimeksi (ja jatkui kauan).
Nuo viestisi kokemusperäiset nyrkkisäännöt onkin tosi arvokkaita muistaa seuraavalle kerralle. Kokemus on A ja O. Teoria on jotain muuta.
Näin on. Kun Morasta saa, se sattuu. Riippumatta siitä saako sitä etupuolelta (fyysiset vieroitusoireet) tai selkäpuolelta (henkiset vieroitusoireet).
t. logiikka
Kyllä niitä tulee varmasti "loppuun" asti niitä viinahimoja.Sehän on ihan normaali juttu,ei kai sitä ainetta muuten kannattaisi tehdäkkään.Itse olen täysin varma että jos nyt noin vuoden jälkeen hyvillä mielin joisin pullon viinaa ja kärsisin kankkusen niin se ei aiheuttaisi mitään.Jätän sen kuitenkin tekemättä,ja ajattelen että joskus sitten.