kenellä on kirja käsillä: Tuula-Liina Variksen Kaksi kesää, kaksi kirjaa.
Varis luettelee 10 parasta suomalaista romaania. Voisiko joku ystävällisesti täydentää listaani, koska itse muistan juuri tällä hetkellä vain nämä
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Salama: Siinä näkijä missä tekijä
Vartio: Hänen olivat linnut
Lehtonen: Putkinotko
Kivi: Seitsemän veljestä
enkä näistäkään ole varma.
Varis luettelee 10 parasta suomalaista romaania. Voisiko joku ystävällisesti täydentää listaani, koska itse muistan juuri tällä hetkellä vain nämä
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Salama: Siinä näkijä missä tekijä
Vartio: Hänen olivat linnut
Lehtonen: Putkinotko
Kivi: Seitsemän veljestä
enkä näistäkään ole varma.
Vastaukset 3
Vanhimmat
siis pelkkää blancoa...
Täytynee raahautua kirjastoon ottamaan lista ylös.
Ei muuten, mutta aikoinani kirjaa lukiessa olin aika samaa mieltä Varikse kanssa. Lehtosen Putkinotko oli lukematta ja sittemmin yritin sitä, mutta en saanut loihdittua Heimo Lepistön kasvoja pois sieluni silmistä ja kirja jäi kesken.
avuksi...
Oliko muuten juuri tämä Tuula-Liina Variksen kirja se, jossa (eräiden) mieskirjailijoiden lausetta verrattiin osuvasti koivuhalkoon? Siitähän taisi syntyä jonkinlainen kahakka yleisönosastoilla.
listalla ovat
Maria Jotuni: Huojuva talo
Helvi Hämäläinen: Säädyllinen murhenäytelmä
Hannu Salama: Minä, Olli ja Orvokki
Kerttu-Kaarina Suosalmi: Hyvin toimeentulevat ihmiset
Heikki Turunen: Simpauttaja
Tässä kirjassa sivuilla 25-26 T-L Varis todellakin kirjoitti, että "Suomessa arvostetaan lyhytlauseista, kankeakulkuista ja kulmikasta proosaa... (taloudellista kieltä)".
"Suomalaisen proosan lauseen pitää olla kuin koivuklapi, ei minkään näköinen, mutta suuri lämpöarvo. Ja käteen sopiva, että sillä on kätevä kolauttaa toista kaaliin."
Sitä en muista, minkälainen "älämölö" asian tiimoilta syntyi.