Kuka tietäsi, miksi poliisin tekemästä tutkimattajättämispäätöksestä ja syyttäjän tekemästä syyttäjättämispäätöksestä ei ole muutoksenhakumahdollisuutta ?
Kaikista muista viranomaispäätöksistä on Suomessa muutoksenhakumahdollisuus.
Päätöksistä voi vain kannella, ja kaikkihan me tiedämme, kantelut jotka kohdistuvat viranomaisen menettelyyn eivät johda mihinkään toimenpitesiin.
On ikävä kannella jostai, ja sana "kantelu" on jo sananakin vastenmielinen.
Kaikista muista viranomaispäätöksistä on Suomessa muutoksenhakumahdollisuus.
Päätöksistä voi vain kannella, ja kaikkihan me tiedämme, kantelut jotka kohdistuvat viranomaisen menettelyyn eivät johda mihinkään toimenpitesiin.
On ikävä kannella jostai, ja sana "kantelu" on jo sananakin vastenmielinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kannatan kertausta rikos- ja prosessioikeudessa.
ROL:llia säädettäesä tämä on kyllä otettu huomioon ja muutosta voi hakea kantelemalla. Joku tolkku ainaisella inisemiselläkin pitää olla eli itse saa nostaa syytteen/syyteitä niin paljon kuin lompakko antaa myöten.
Laki oikeudenkäynnistä rikosasioissa 11.7.1997/689
Asianomistajan syyteoikeudesta
14 §
Asianomistaja saa itse nostaa syytteen rikoksesta vain, jos virallinen syyttäjä on päättänyt jättää syytteen nostamatta tai esitutkintaviranomainen taikka syyttäjä on päättänyt, ettei esitutkintaa toimiteta tai että se keskeytetään taikka lopetetaan. Asianomistajan oikeudesta nostaa syyte julkista tehtävää hoidettaessa tehdystä rikoksesta säädetään perustuslain 118 §:n 3 momentissa. (27.6.2003/647)
Se, jota vastaan on tehty syyttämispyyntö tai jota on syytetty rikoksesta, voi aina kuitenkin ilman 1 momentissa tarkoitettua syyttäjän päätöstä nostaa syytteen väärästä ja todistamattomasta ilmiannosta.
Asianomistajalla on oikeus yhtyä virallisen syyttäjän tai toisen asianomistajan nostamaan syytteeseen ja vedota uuteen seikkaan syytteen tueksi. Asianomistaja voi hakea muutosta asiassa annettuun ratkaisuun siitä riippumatta, onko hän käyttänyt asiassa puhevaltaa.
Kaikki jotka vähänkin tuomioistuinmenettelyä tunteavat, tietävät ettei ns. asianomistajasyyttellä ei ole menestymisen mahdollisuutta eikä sijaa suomalaisessa tuomioistuimessa. Rahaa kyllä saataa palaa jos joutuu vielä maksamaan vastapuolen(syytetyn) oikeudenkäyntikulut ja omansa.
Entä tutkinnanjohtajan tutkimattajättämispäätös R-ilmoituksesta ?
Poliisin antamasta suullisesta/kirjallisesta huomautuksesta ei ole muutoksenhakumahdollisuutta/oikutta.
Rangaistusvaatimusta eli kansan kielellä sakkoa voi vastustaa viralliselle syyttäjälle , joten siitä on muutoksenhakumahdollisuus.
Lainsäätäjä on tietoinen siitä, että poliisille tulee vuosittain kymmeniätuhansia hullujen tekemiä rikosilmoituksia ja tutkintapyyntöjä.
Poliisi tietysti seuloo näitä ja kiusallisimmissa tapauksissa laittaa asian vielä syyttäjän ratkaistavaksi. Syyttäjä voi tehdä joko syyttämättäjättämispäätöksen tai tutkinnan rajoittamispäätöksen.
Jos tällaiset kymmenettuhannet hullut pääsivät melskaamaan veronmaksajien rahoilla, niin Suomen oikeusistuimet tukehtuisivat välittömästi ja se myös maksaisi maltaita.
Lainsäätäjä on kyllä jättänyt mahdollisuuden kannella eri kanteluviranomaisille, kuten suhde 18.000 kantelua, joista yksi syyte osoittaa.
Toinen mahdollisuus on, että tyytymätön ottaa oman lompakkonsa esiin ja lähtee käräjille muilla kuin veronmaksajien rahoilla.
Sitä varten on L oikeudenkäynnistä rikosasioissa
1 luvun 14 §
Syyttäjän päätöksestä kannattaa valittaa valtakunnansyttäjänvirastoon.
Ennen kun valittaa kannattaa lukea tarkkaa minkälainen kyseinen syyttämättäjättämispäätös on.
Kyseessä voi päätös joka perustuu siihen ettei näyttöä rikosesta tai tekijästä.
Lisäksi päätös ns. syyksi luettava syyttäjättämispäätös. Eli tekijä on kyllä tehnyt ko. rikoksen, mutta kyseessä on ollut tietämättömyydestä, ajattelemattomuudesta tehty rikos. Nämä päätökset ovat tyypillisiä 15-18 vuotiaan tekijän osalta.
Eli näitähän ne 18.000 kantelua/valitusta, joista yksi johti syytteeseen.
Kantelija tai valittaja kantelee tai valittaa vain hölmöyttään, mutta ei mitään mahdollisuuksia, että menestyisi.