tässä luettuani viestiketjua en voi muuta kun ihmetellä, niin moni viesti saa aina jonkun vihan purkaantumaan ja sitten tapellaan somenpäät verillä asiasta ja ylensä asian vierestä...mikä tähän on syynä? Kummallisina on että joku vielä jaksaa käyttää energiaansa siihen että vastaa viestiin...
Ollaan me äidit sitten niin erilaisia???
Ollaan me äidit sitten niin erilaisia???
Vastaukset 6
Vanhimmat
kanssasi aina on joku jonka pitää moittia tai kirjottaa jotain negatiivista kun joku kysyy jotain :( on se kumma.Siksipä minäkin siirryin liberon sivuille siellä on rentoa ja mukavaa
niin olisin minäkin tehnyt mutta palvelu tökkii enkä pääse kirjautumaan sinne vaikka olen rekisteröitynyt eikä asiakaspalvelu auta =(
Näinhän se vaan on. Naisvaltaset työpaikatkin on aivan kauheita juoru/kiusauspaikkoja.
Tämäkin on hieman kaksipiippuinen juttu...
Välillä tapellaan ja haastetaan riitaa ihan turhanpäiväisistä asioista (esim. tämä yksi mummo joka väitti että nuoret äidit kylmettävät lapsensa lattialla) mutta sitten ainakin oman vereni saa kiehahtamaan nämä imetysfriikit jotka eivät vaan anna periksi jos joku ei yksinkertaisesti pysty imettämään! Silloin pitäisi olla sen verran älliä että jättää sellaiset äidit rauhaan ja imettää itse lastaan hyvillä mielin jos siihen kerran kykenee. Väitänpä että todella suuri osa äideistä tekee kaikkensa lapsensa eteen ja siksi ottaa kaaliin jos joku alkaa kettuilemaan ettei näin muka olisi. Itse ainakin puolustan omia oikeuksiani ja lastani viimeiseen saakka, ja se ken uskaltaa moittia kasvatustaitojani niin tehköön sen päin naamaa eikä tälläisillä palstoilla.
Jokaisen pitäisi ymmärtää että ensimmäinen lapsi tuo mieleen täysin erilaiset kysymykset kuin vaikkapa toinen. Ei aina voi toisia teilata jos uskaltautuu kysymään jotakin mieltään askarruttavaa. Silloin ei kannata todellakaan vastata viestiin jos niin tymii, OHITTAKAA AIHE!
Huh kun tuli pitkä juttu mutta pointtini tuli toivottavasti esiin. :)
niin eli samaa mieltä olemme =) Voihan sitä tuoda oman mielipiteensä vähemmän kärkkäästikkin esille ja neuvoa asioissa ihan ystävällisestikkin. Ihmettelen vaan kun se on nykyään jotenkin vaikeeta...Tai sitten jotkut vaan saa mielihyvää siitä että pääsevät edes täällä väittelemään, voisikin laittaa tässä vireille sellaisen ajatuksen että vastattaisiin kaikille kaikessa ystävyydessä ja neuvotaan asiallisesti. Kaipa joku sitten tästäkin viestistä löytää jotain piikiteltävää... no en vastaa sitten ;)
Asiallinenkin vastaus voi jonkun toisen silmissä näyttää viisastelulle tai pätemiselle, ystävällisinkin lause kettuilulle jne. Näissä asioissa mennään niin hiuksen hienoilla rajoilla ja kuitenkin puhutaan hurjan suuresta joukosta erilaisia ihmisiä, erilaisista lähtökohdista ja ajattelumalleista.
Kirjoittaminen jättää pois niin paljon tärkeää oheisviestintää (ilmeet, eleet, äänensävyt) ja lyhyet nimettömät viestit eivät tuo esiin kirjoittajan historiaa tai muuta hänen elämäänsä ja viestintäänsä vaikuttavia kokemuksia.
Tämän valossa olisi siis luonnotonta, ellei yhteenottoja välistä tapahtuisi - olkoonkin, että jokaisen tulisi omalla käyttäytymisellään ja sanomisillaan sellaista parhaansa mukaan välttää.
Toisaalta äiti on sosiaalinen laumaeläin, entisajan suurissa yhteisöissä äidit opastivat toinen toisiaan, oli suuri suku jne. Samalla tavalla täältä haetaan tukea omille ongelmille ja pohdinnoille - toimintatapoja samassa tilanteessa vaan voi olla useita ja jokainen tietysti puolustaa sitä omaansa. Ymmärrys siitä, että ratkaisu, joka toimi yhdelle ei välttämättä ole hyvä (tai edes mahdollinen) toiselle. Aina ei ole kyse lapsien erilaisuudesta, vaan nimenomaan perheiden.