Monenko kuntoutustukivuoden jälkeen voi suunnitella jäävänsä toistaiseksi myönnetylle eläkkeelle?
Mua vaan jännittää jo, että kuinka mun kuntoutustuen jatkon kanssa käy ens vuoden alussa. Ensi vuosi olisi mulla kolmas vuosi kuntoutustuella.
Mua vaan jännittää jo, että kuinka mun kuntoutustuen jatkon kanssa käy ens vuoden alussa. Ensi vuosi olisi mulla kolmas vuosi kuntoutustuella.
Vastaukset 20
Vanhimmat
ollut kuin vähän yli puoli vuotta kuntoutustuella, niin eläke tuli jotta napsahti. Takana 20 vuoden työhistoria
Ratkaisee, kuinka vakavasti sairaaksi katsotaan.
39 olin kun sain pysyvän eläkepäätöksen. 11 vuotta sitten.
Nykyään poimin marjoja ja täytän peipposia.
Niin, että mikä sun diagnoosi sitten on?
Päässä kai naksahti siten, että eläkkeenmaksaja katsoi turvallisemmaksi päästää minut pois työelämästä.
Ymmärtääkseni pelättiin, että saatan sairauteni vuoksi olla vaarallinen muille ihmisille sosiaalisissa tilanteissa. Ja vähän muutenkin.
Mutta ei se ihan yhdellä käynnillä selvinnyt. Useampi psykiatrian erikoislääkäri kuunteli ja kirjoitti lopulta lausunnon.
Näin nettikielellä diagnoosi:
'Hullu mikä hullu';)
Ikäähän minulla oli tosinkin jo enemmän kuin sinulla ja kouluttaminen uuteen ammattiin katsottiin vaikeaksi.
Ymmärrän kyllä sen, että edes anonyymina kaikki eivät halua tuoda diagnoosiaan julki.
Periaatteessa sinun kannattaa jättää pysyvien eläkesuunnitelmien teko sikseen pelkästään jo nuoren ikäsi perusteella. Esimerkiksi viisikymppisenä tilanteesi voisi jo olla toinen, nyt siihen näyttää profiilisi perusteella olevan vielä reilusti aikaa.
Toinen asia liittyy masennusdiagnoosiin. Vaikeakaan masennus harvoin kestää vuosikymmeniä. Ainakaan silloin, kun masennusta hoidetaan asianmukaisesti.
Eläkelaitokset haluavat näyttöä sairauksien pysyvyydestä ja peruuttamattomuudesta. Yhtälailla ne haluavat näyttöä kuntoutusmahdollisuuksien olemattomuudesta.
Kuntoutustukeen liittyy aina kuntoutussuunnitelma ja sen noudattamiseen kuntoutettavan on syytä sitoutua. Ihan jo siksi, että kuntoutussuunnitelman laiminlyöminen voi olla riittävä peruste kuntoutustuen keskeyttämiselle.
Kelan ja eläkelaitosten linja on yhä selkeämmin ollut se, että kuntoutustuki ei ole mikään pidennetty sairasloma. Kuntoutusmahdollisuuksien kartoittaminen on ensisijainen asia, jonka jälkeen vasta voidaan päättää pysyvälle eläkkeelle siirtymisestä.
Kuntoutusmahdollisuuksia selvitellään erilaisissa kuntoutuskeskuksissa ja -laitoksissa. Niihin hakeudutaan hoitavan lääkärin lähetteellä, esimerkiksi:
http://www.kuntoutussaatio.fi/
Mun diagnoosi ei ole masennus vaan paranoidinen skitsofrenia. Minusta masennuskin on ihan riittävä syy eläkkeelle, jos toimintakyky on niin vajaa, ettei yksinkertaisesti pärjää työelämässä. Ja paljonhan eläkkeitä myönnetään ihan masennuksesta.
Ikä ei minusta ole ratkaiseva tekijä, kun eläkkeestä päätetään. Eiköhän enemmän vaikuta kumminkin sairauden vakavuus ja pysyvästi alentunut toimintakyky, joka pahimmillaan invalidisoi potilaan.
Olen kuullut saman väitteen aiemminkin, että kuntoutustuella pitäisi sitoutua kuntoutussuunnitelmaan, jos sellaista on edes tehty. Mutta jos ei kykyne edes "kuntouttavaan" toimintaan osallistumaan, niin mitä silloin tekee työvoimatoimistossa?
Halukkaat vajaakuntoiset pitäisi päästää eläkkeelle, koska pätkäeläkeläisyys on aika stressaavaa. Minä taatusti sairastuisin vaikeammin, jos mun kuntoutustuki keskeytettäisiin kahden vuoden jälkeen.
Sori siitä, että luulin sinulla olevan masennusdiagnoosi.
Noin muuten tässä mitenkään ei ole kysymys siitä mikä sinusta (tai minusta) on oikein tai väärin.
Kysymys yksinkertaisesti on niistä käytännöistä, joita eläkelaitokset noudattavat eläkepäätöksiä tehdessään.
Mitä kuntoutussuunnitelmaasi tulee, sinulla on nykyisen lainsäädännön puitteissa oikeus vaatia sellainen. Ehkä sitä kautta sinulle voisi avautua mahdollisuus jouduttaa asiaasi.
Olet näköjään valmis päästämään kaikki halukkaat eläkkeelle. Osaatko täsmentää sen verran, että kenen toimesta hankkeesi rahoitus voitaisiin järjestää?
Minusta on järjetöntä pitää kortistossa sellaista väkeä, joka ei kelpaa minnekään töihin.
Rahaa on tässä maassa enemmän kuin koskaan, joten kyllä valtio muutaman kymmenentuhatta uutta eläkeläistä elättäisi, joista useinmat saisivat kaiken lisäksi pelkkää kansaneläkettä.
se on mitä suurimmassa määrin joutumista. Ja sen jälkeen tulee tarpeettomuuden tunne, "minusta ei ole mihinkään" -fiilikset.
Paljon mieluummin kävisin työssä kuten ennenkin, mutta kun en kelpaa, enkä kykene mt-sairauden vuoksi.
Ei kannata kadehtia.
Mistä nuo juttusi kadehtimisesta ja eläkkeelle "pääsemisestä" ovat peräisin? Eivät ainakaan minulta.
Olen toistaiseksi voimassa olevalla työkyvyttömyyseläkkeellä itsekin. Sitä ennen olin useamman vuoden kuntoutustuella. Tarpeettomuuden tunnetta olen pyrkinyt ennaltaehkäisemään mielekkään tekemisen avulla.
Jospa vielä varmuuden vuoksi kertoisit tuon saman niille, jotka asioista päättävät.
Kyllä mä _pääsin_ eläkkeelle, en joutunut. Masennuspaniikkidiagnoosilla ja olin erittäin helpottunut saadessani päätöksen mikä meni ekalla lävitse. Tosiaan miksi pitää kortistossa ihmisiä joille tuottaa vaikeuksia päästä pelipaikalle oli se sitten työkkäri tai kuntoutus.
Jotenkin ihmettelen tamisen asennetta & pointtia tässä. Mikä se on?
"Jotenkin ihmettelen tamisen asennetta & pointtia tässä. Mikä se on?"
Onko sitä noin vaikea huomata?
Ei tässä sen kummempia asenteita&pointteja ole tarvittu. Asialinjalla pysyminen riittää minulle. Asialinjalla myös siinä tapauksessa, kun asialinjan ottamisen seurauksena on vastakkainasettelu taivaanrannan maalailun & huuhailun kanssa.
Enkö minä sitten ole kirjoituksissani asialinjalla? Jos olet itsekin eläkkeen saanut, miksi et anna muille oikeutta eläkkeeseen?
Olen mielestäni puhunut asiaa, myös sinulle.
Toin esim. esille sellaisen näkökulman, että ehkä sinunkin kannattaisi harkita kuntoutusta. Sehän hyvinkin voisi olla toimiva keino jouduttaa eläkeasiasi selvittämistä.
"Enkö minä sitten ole kirjoituksissani asialinjalla?"
Minusta nuo jutut eläkkeiden myöntämisestä "kaikille halukkaille" eivät vaikuta kovin realistisilta.
"Jos olet itsekin eläkkeen saanut, miksi et anna muille oikeutta eläkkeeseen?"
En ymmärrä logiikkaasi. Mitä tekemistä minun eläkkeelläni on esimerkiksi sinun eläkehakemuksesi kanssa? Ja jos olisikin, tietääkseni Kela ja eläkelaitokset hoitavat sellaisten asioiden murehtimisen minun puolestani.
Mitä jos olen sen verran sairas, että en jaksa käydä kuntoutuksessa. Kuuluisiko multa sitten ottaa kuntoutustuki pois vai pitäisikö mulle kirjoittaa eläkepaperit?
Ei tunnu hyvältä, että sinä auot päätäsi täällä varmasti yhtä sairaalle tai ehkä sairaammalle mt-kuntoutujalle. Sinä olet eläkkeesi saanut, mutta jos minäkin saisin eläkkeen, niin ei se sulta pois ole!
"Mitä jos olen sen verran sairas, että en jaksa käydä kuntoutuksessa. Kuuluisiko multa sitten ottaa kuntoutustuki pois vai pitäisikö mulle kirjoittaa eläkepaperit?"
Tee nyt joka tapauksessa kaikki mahdollinen voitava asiasi eteen, minimissään pohdi eläkemahdollisuuksiasi omalääkärisi kanssa.
"Ei tunnu hyvältä, että sinä auot päätäsi täällä varmasti yhtä sairaalle tai ehkä sairaammalle mt-kuntoutujalle. Sinä olet eläkkeesi saanut, mutta jos minäkin saisin eläkkeen, niin ei se sulta pois ole!"
Alkaa mennä överiksi... Tuntuu nimittäin, että sinulla on joku asennevamme. Onko tarkoituksesi esimerkiksi ruveta vertailemaan B-todistuksia?
Kaikkihan me tiedämme, että elämä on kovaa. Joskus vitun kovaa, mutta mitä sinä sitä minulle tulet itkemään?
Tutustuin kuntoutuksissa ollessani todella sairaisiin ihmisiin.
Ihmisiä, joilla samanaikaisesti oli vaikeita fyysisiä ja mielenterveyden sairauksia, kaksois-, kolmois-, nelos- jne. diagnooseja.
Ihmisiä, jotka joten kuten sinnittelivät työelämän ja kuntoutustuen välimaastossa.
Heihinkö sinä olet itseäsi vertaamassa, kun noin julistat olevasi kaikkein sairain?
Itselläni on kolmoisdiagnoosi. Tarkemmitta erittelyittä: vaikea psykoottistasoinen mielenterveyden sairaus sekä etenevästä lihassairaudesta johtuva vaikea liikuntavamma.
Sori, ei voi mitään, kun tuli tällainen purkaus. Alkoi vain tosiaan vituttamaan tuollainen sisäänpäinkääntyneisyys ja itsesääli.
En pidä sinunkaan asenteesta, että et antaisi työkyvyttömälle masennuspotilaalle eläkettä. Ymmärrän kyllä sen, että sinullakin on vaikeaa, mutta se ei silti oikeuta vähättelemään masentuneen tuskaa.
Sinustako minun kannattaisi mennä kortistoon odottamaan töitä, joita en varmasti pysty tekemään, kun nyt en jaksa edes käydä kuntouttavassa työtoiminnassa.
Sen verran narukiikussa itsekin roikkuneena tiedän, että en koskaan lähtisi väheksymään kenenkään masennusta.
Tosiasia kai kuitenkin on, että masennuksia tulee ja menee. Ilman muuta, jos sinulla nyt on masennuksen akuuttivaihe menossa, on se ensiksi hoidettava alta pois.
Mutta koeta nyt ihmeessä ymmärtää se, että sinun on välttämätön saattaa hoitosuhde omalääkärin kanssa siihen kuntoon, että voit keskustella tästä asiasta hänen kanssaan.
Mulla on lääkäri tällä viikolla. Lääkäri arvioi minun kuntoni uutta B-lausuntoa varten, kun haemme kolmatta vuotta kuntoutustukea. Ja se minun diagnoosi ei ole masennus vaan skitsofrenia.
Olen varautunut jopa siihenkin, että joudun olemaan viisi-kuusi vuotta kuntoutustuella ennen kuin saan toistaiseksi voimassa olevan eläkkeen. Kertokaa nyt kokemuksianne, että kauanko kuntoutustuella pitää olla?