Ulommaisen ikkunan jäätyminen

Leikkaa uloimman ikkunan tiivisteistä ylhäältä ja alhaalta vaikka kahdesta kohtaa sentin pätkät pois.Tämä on ohje jonka sain aikoinani ja se tepsi aikakin niihin ikkunoihin.

ainakin melkein. Tehtaan edustajakin on käynyt tarkastamassa ja säätämässä saranat just oikeeksi.
Toki hieman voi fuskata sälekaihtimen reiästä, mutta ne ovat vain T-ikkunan alaosissa. Ilmaventtiili ikkunan yläosassa on koko talven ollut kiinni. Siitä voi hivenen mennä ilmaa ulos, mutta voiko niin paljon, että ko. ikkunan yläosa menisi täysin jäähän.
Tiivisteet ovat uudet niinkuin ikkunatkin, ulkopokan tiivisteissä reilut ilmaraot.

Mökin lahoamisesta en pidä uhkana, sillä talossani ei muoveja, selluvillaeristys ja ulospäin rakenne harvenee ja tuplailmavälit ulkopuolella. Mutta 2 ikkunan yläosissa sama ongelma (ikkunoita yli 20). Muissa ei mitään ongelmaa -32 pakkasessa.
Kiitos kuitenkin.

Ainako jäässä kirjoitti:

ainakin melkein. Tehtaan edustajakin on käynyt tarkastamassa ja säätämässä saranat just oikeeksi.
Toki hieman voi fuskata sälekaihtimen reiästä, mutta ne ovat vain T-ikkunan alaosissa. Ilmaventtiili ikkunan yläosassa on koko talven ollut kiinni. Siitä voi hivenen mennä ilmaa ulos, mutta voiko niin paljon, että ko. ikkunan yläosa menisi täysin jäähän.
Tiivisteet ovat uudet niinkuin ikkunatkin, ulkopokan tiivisteissä reilut ilmaraot.

Mökin lahoamisesta en pidä uhkana, sillä talossani ei muoveja, selluvillaeristys ja ulospäin rakenne harvenee ja tuplailmavälit ulkopuolella. Mutta 2 ikkunan yläosissa sama ongelma (ikkunoita yli 20). Muissa ei mitään ongelmaa -32 pakkasessa.
Kiitos kuitenkin.

Lue lisää

jos sulla painuu ilma ikkunoiden väliin ja jäätyy sinne, niin samalla tavalla sitä painuu sinne muovittomaan seinäänkin ja siellä on kans jäätä!

Sälekaihtimine rei'istä menee kyllä riittävästi ilamaa ikkunoiden väliin jos talo on vähänkin ylipaineen puolella. Omassa rakenteilla olevassa talossa oli pakkasten aikana muutaman päivän ilmanvaihto pois päältä ja ikkunat alkoivat vetää jäähän ja selkeästi sälekaihtimien reikien puolelta.

ano kirjoitti:

jos sulla painuu ilma ikkunoiden väliin ja jäätyy sinne, niin samalla tavalla sitä painuu sinne muovittomaan seinäänkin ja siellä on kans jäätä!

Sälekaihtimine rei'istä menee kyllä riittävästi ilamaa ikkunoiden väliin jos talo on vähänkin ylipaineen puolella. Omassa rakenteilla olevassa talossa oli pakkasten aikana muutaman päivän ilmanvaihto pois päältä ja ikkunat alkoivat vetää jäähän ja selkeästi sälekaihtimien reikien puolelta.

Lue lisää

ja ainoastaan T-mallisten ikkunoiden yläikkunassa. Muut reilu 20 ikkunaa pysyy puhtaina. Näistä 11 on samanlaisia T-ikkunoita, loput 1-osaisia ikkunoita.
Sälekaihtimia ei ole T-ikkunan yläosassa yläkerrassa, ei tarvitse. Alakerrassa joissakin ikkunoissa on myös yläosassa, ei ongelmaa.
No, tehtaan edustaja tulee taas ja koettaa keksiä keinoja ikkunoiden puhtaana pysymiseen. Vaihtakoon vaikka koko ikkunat, jos ei muuten auta.
Muovittomien seinien sisään saa mennäkin ja menee sisäilman kosteutta. Minulla on 1 huone vielä rakentamatta yläkertaan ja siellä selluvilla puhallettu seiniin ja kattoon samalla kertaa kuin muutkin eristeet eli 4 vuotta sitten. Tila on kylmänä. Eristevahvuus vaihtelee seinissä 10-15 sentin välillä, eriste on aivan rutikuiva kylmältä puolelta katsottuna ja koeteltuna, ei varmasti minkäänlaista kosteusongelmaa, pikemminkin tilaa nyt rakenteita paukutellessa ongelmana kuivuus. Selluvilla pölisee seinistä. Selluvillan pöly ei tosin ala yskittämään niinkuin lasivilla. Todennäköisesti hiukkaskoko erilainen.
Mutta lasien huurtuminen ja jäätymisen korjaus vielä odottaa, näissä 2 ikkunassa, jotka hieman erikokoisia kuin muut T-ikkunat.

Muovittomien seinien sisään saa mennäkin ja menee sisäilman kosteutta. Kun seinät hengittää, eli ovat ulospäin harvempia, vaikka seinän sisään menisikin kosteutta ja jäätyisi, se kuivuu nopeasti.
Nopeasti kuivuvat materiaalit eivät menetä lämmöneristävyyttään juurikaan vielä vaikka niissä olisi kosteutta 25 paino-%.
Esim. lasivillahan ei kuivu helposti ja alkaa menettämään eristävyyttään jo muutaman paino-%:n kosteudessa.

Minulla on 1 huone vielä rakentamatta yläkertaan ja siellä selluvilla puhallettu seiniin ja kattoon samalla kertaa kuin muutkin eristeet eli 4 vuotta sitten. Tila on kylmänä. Eristevahvuus vaihtelee seinissä 10-15 sentin välillä, eriste on aivan rutikuiva kylmältä puolelta katsottuna ja koeteltuna, ei varmasti minkäänlaista kosteusongelmaa, pikemminkin tilaa nyt rakenteita paukutellessa ongelmana kuivuus. Selluvilla pölisee seinistä. Selluvillan pöly ei tosin ala yskittämään niinkuin lasivilla. Todennäköisesti hiukkaskoko erilainen.

Muovittomien seinien sisään saa mennäkin ja menee sisäilman kosteutta. Se kuivaa nopeasti, kun sellaiset olosuhteet.
Minulla on 1 huone vielä rakentamatta yläkertaan ja siellä selluvilla puhallettu seiniin ja kattoon samalla kertaa kuin muutkin eristeet eli 4 vuotta sitten. Tila on kylmänä. Eristevahvuus vaihtelee seinissä 10-15 sentin välillä, eriste on aivan rutikuiva kylmältä puolelta katsottuna ja koeteltuna, ei varmasti minkäänlaista kosteusongelmaa, pikemminkin tilaa nyt rakenteita paukutellessa ongelmana kuivuus. Selluvilla pölisee seinistä. Selluvillan pöly ei tosin ala yskittämään niinkuin lasivilla. Todennäköisesti hiukkaskoko erilainen.

Ainako jäässä kirjoitti:

Muovittomien seinien sisään saa mennäkin ja menee sisäilman kosteutta. Kun seinät hengittää, eli ovat ulospäin harvempia, vaikka seinän sisään menisikin kosteutta ja jäätyisi, se kuivuu nopeasti.
Nopeasti kuivuvat materiaalit eivät menetä lämmöneristävyyttään juurikaan vielä vaikka niissä olisi kosteutta 25 paino-%.
Esim. lasivillahan ei kuivu helposti ja alkaa menettämään eristävyyttään jo muutaman paino-%:n kosteudessa.

Minulla on 1 huone vielä rakentamatta yläkertaan ja siellä selluvilla puhallettu seiniin ja kattoon samalla kertaa kuin muutkin eristeet eli 4 vuotta sitten. Tila on kylmänä. Eristevahvuus vaihtelee seinissä 10-15 sentin välillä, eriste on aivan rutikuiva kylmältä puolelta katsottuna ja koeteltuna, ei varmasti minkäänlaista kosteusongelmaa, pikemminkin tilaa nyt rakenteita paukutellessa ongelmana kuivuus. Selluvilla pölisee seinistä. Selluvillan pöly ei tosin ala yskittämään niinkuin lasivilla. Todennäköisesti hiukkaskoko erilainen.

Lue lisää

Eikös se selluvilla ole myrkytetty boorilla? Ei taatusti tee hyvää keukoille.

ano kirjoitti:

Eikös se selluvilla ole myrkytetty boorilla? Ei taatusti tee hyvää keukoille.

... teetin ympäristöviranomaisilla mittaukset (ilmainen), jossa boorin määrä mitattiin näytteistä. Haihtuvan boorin määrä oli mitättömän pieni. Ensimmäisillä viikoilla seiniin puhalletusta villasta haihtuu booria ns. liikaa, kun eriste kuivaa. Seiniä ei laiteta umpeen ennenkuin eriste kuva (n. 2 viikkoa riippuen lämpötilasta).
Luotan keukojen pysyvän kunnossa. Onhan selluvillaa käytetty USA:ssa jo vuosikymmeniä.

Ainako jäässä kirjoitti:

Muovittomien seinien sisään saa mennäkin ja menee sisäilman kosteutta. Kun seinät hengittää, eli ovat ulospäin harvempia, vaikka seinän sisään menisikin kosteutta ja jäätyisi, se kuivuu nopeasti.
Nopeasti kuivuvat materiaalit eivät menetä lämmöneristävyyttään juurikaan vielä vaikka niissä olisi kosteutta 25 paino-%.
Esim. lasivillahan ei kuivu helposti ja alkaa menettämään eristävyyttään jo muutaman paino-%:n kosteudessa.

Minulla on 1 huone vielä rakentamatta yläkertaan ja siellä selluvilla puhallettu seiniin ja kattoon samalla kertaa kuin muutkin eristeet eli 4 vuotta sitten. Tila on kylmänä. Eristevahvuus vaihtelee seinissä 10-15 sentin välillä, eriste on aivan rutikuiva kylmältä puolelta katsottuna ja koeteltuna, ei varmasti minkäänlaista kosteusongelmaa, pikemminkin tilaa nyt rakenteita paukutellessa ongelmana kuivuus. Selluvilla pölisee seinistä. Selluvillan pöly ei tosin ala yskittämään niinkuin lasivilla. Todennäköisesti hiukkaskoko erilainen.

Lue lisää

Hengittävällä rakenteella ei ole mitään tekemistä ilmanvaihdon kanssa. Jos sinut suljetaan hengittävään paperipussiin ole entinen jo muutaman minuutin kuluttua. Useampikerroksisten talojen ongelma on että kellarista ullakolle on avoin porras. Ilma noudattaa luonnon lakeja ja nousee sieltä mistä se helpoimmin pääsee eikä hae pieniä hormeja. Yläkerrasta lämmin ilma pyrkii ulos ja tiivistyy heti kylmään pintaan. Ikkunaan, vesikatteseen.(homevaara)Jos haluat tervee talon on ainut mahdollisuus rakentaa lämmön talteenotolla varustettu tulo- ja poistoilmanvaihto. Siinäkin joudut valisemaan kahden tyypin välillä. Jos talossanne on runsas kosteuden tuotto tai teillä sähkölämmitys valisisin ristivirtaukseen perustuvan laitteen, jossa on kyllä heikompi hyötysuhde. Jos kaukolämpö tai öljy olisi valinat regeneratiivinen laite joka palauttaa kosteutta enemmän takaisin. Lopuksi varmista että ulkoseinän tuloilmasäleiköön jää itikkaverkkoa, sillä se menee tukkoon muutamassa kuukaudessa ja itse et sitä huomaa.

Yläkerrassa venttiili on ikkunan karmissa tehtaalla tehty, ei mene seinän läpi. Jos vesi tiivistyy, niin ikkunan karmin sisään.
Yläkerran venttiilit on ollut kiinni koko talvikauden. Ei juuri tule sisään ilmaa, jos avaa.
Kuuraa ei ole yhtään ulkopuolella, johtuu varmaan venttiilin kiinni-asennosta.
Ilma vaihtuu talossani aivan riittävästi, väljät tilat auttavat. Eipä ole koskaan tunkkaista, vaikka olisi paljon väkeä talossa.

Tosi tietenkin on, että jos ala- ja yläkerran venttiilit on auki, niin ilma pyrkii tulemaan alakerrasta ja poistumaan yläkerrasta. Eipä tämäkään olisi ongelma. Mutta jos ikkunoiden jäätyminen on tästä johtuva (huonot 2 ikkunaa) kiinni, on muodostunut ongelma.

Näennäisen ilmastoinnin etuja väljässä rakennuksessa on, että ei ole turhia ääntä pitäviä laitteita, ilmanvaihto silti täysin säädettävissä (paitsi kovilla helteillä, jolloin tekniikka apuun), kustannuksetkin vähäiset, huollon tarve vähäinen ja asumismukavuus huipussaan.

Ainako jäässä kirjoitti:

Yläkerrassa venttiili on ikkunan karmissa tehtaalla tehty, ei mene seinän läpi. Jos vesi tiivistyy, niin ikkunan karmin sisään.
Yläkerran venttiilit on ollut kiinni koko talvikauden. Ei juuri tule sisään ilmaa, jos avaa.
Kuuraa ei ole yhtään ulkopuolella, johtuu varmaan venttiilin kiinni-asennosta.
Ilma vaihtuu talossani aivan riittävästi, väljät tilat auttavat. Eipä ole koskaan tunkkaista, vaikka olisi paljon väkeä talossa.

Tosi tietenkin on, että jos ala- ja yläkerran venttiilit on auki, niin ilma pyrkii tulemaan alakerrasta ja poistumaan yläkerrasta. Eipä tämäkään olisi ongelma. Mutta jos ikkunoiden jäätyminen on tästä johtuva (huonot 2 ikkunaa) kiinni, on muodostunut ongelma.

Näennäisen ilmastoinnin etuja väljässä rakennuksessa on, että ei ole turhia ääntä pitäviä laitteita, ilmanvaihto silti täysin säädettävissä (paitsi kovilla helteillä, jolloin tekniikka apuun), kustannuksetkin vähäiset, huollon tarve vähäinen ja asumismukavuus huipussaan.

Lue lisää

Kiva että olet tyytyväine... Jostain kumman syystä nämä tuon tyyppiset viritelmät käytännössä kielletään uusilla rakennusmääräyksillä. Varmaan iv-koneiden valmistajien kiero salaliitto?

Palataan asiaan 25 vuoden päästä. Etei vaan olsi niin että nykyise muovipussitalot on edelleen hyvässäkunnossa, mutta sellupölytalotjen asukkailla on keuhkopöhö ja senät homeessa ;)

ano kirjoitti:

Kiva että olet tyytyväine... Jostain kumman syystä nämä tuon tyyppiset viritelmät käytännössä kielletään uusilla rakennusmääräyksillä. Varmaan iv-koneiden valmistajien kiero salaliitto?

Palataan asiaan 25 vuoden päästä. Etei vaan olsi niin että nykyise muovipussitalot on edelleen hyvässäkunnossa, mutta sellupölytalotjen asukkailla on keuhkopöhö ja senät homeessa ;)

Lue lisää

Keski-Euroopassa. Ei sovellu eristeeksi, terveysvaara. Lasivillan erittäin hienojakoisen pölyn vaikutus keuhkoihin sama kuin asbestin. Menee keuhkoihin, ei tule pois.

En tiedä tuleeko keuhkopöhö vai mikä, mutta jotakin. Lasikeuhko ?

Vanha kirjoitti:

Keski-Euroopassa. Ei sovellu eristeeksi, terveysvaara. Lasivillan erittäin hienojakoisen pölyn vaikutus keuhkoihin sama kuin asbestin. Menee keuhkoihin, ei tule pois.

En tiedä tuleeko keuhkopöhö vai mikä, mutta jotakin. Lasikeuhko ?

Lue lisää

Eihän lasivillaa hengittäviin seiniin käytetäkään. Kyllä hengittävistä rakenteista haihtuu niin paljon kaiken maailman itiöitä jä pöpöjä etten sellaista itselleni ottaisi. Kiinnostaisi tietää miten se villapöly voi hengitysilmaan haihtua? Kaikkihan toki tietävät ettei se terveellistä ole.

kiinnostaa kirjoitti:

Eihän lasivillaa hengittäviin seiniin käytetäkään. Kyllä hengittävistä rakenteista haihtuu niin paljon kaiken maailman itiöitä jä pöpöjä etten sellaista itselleni ottaisi. Kiinnostaisi tietää miten se villapöly voi hengitysilmaan haihtua? Kaikkihan toki tietävät ettei se terveellistä ole.

Lue lisää

Eipä lasivillapöly tietenkään paljoa seinän sisältä pölise. Mutta kannattaa varoa niitä sitten purkaessa. Yläpohjassahan villat ovat vapaassa tilassa, joten käyttöullakolla tms. vintillä liikkuessa pientä pölyn varomista kannattaa olla.
Noista hengittävien talojen pölyistä ja pöpöistä sanoisin, ettei sieltäkään pölyt seinien sisältä huoneilmaan tule, käytetään seinissä 2-kerroskartonkeja ja usein vielä, ainakin meilläpäin on joko paneeli-, gyproc- tms. seinämateriaali sisäpinnassa. Eipä tule seinän läpi pöpöt tai pölyt. Kosteus onkin eri pientä hiukkasta, niin se saattaa mennä.
Ja vielä, luonnonmateriaalien pölyt oli niin suurihiukkasia, että ne jää värekarvoihin kiinni ja tulee yskimällä pois. (vrt. pienet hiukkaset, jotka ei tule)

Vanha kirjoitti:

Keski-Euroopassa. Ei sovellu eristeeksi, terveysvaara. Lasivillan erittäin hienojakoisen pölyn vaikutus keuhkoihin sama kuin asbestin. Menee keuhkoihin, ei tule pois.

En tiedä tuleeko keuhkopöhö vai mikä, mutta jotakin. Lasikeuhko ?

Lue lisää

Ja kahvin juonti on kiellettävä, koska muistaakseni ne kuuluivat samaan haitallisuus luokitukseen......

mie kirjoitti:

Ja kahvin juonti on kiellettävä, koska muistaakseni ne kuuluivat samaan haitallisuus luokitukseen......

Syytä olla varovainen sen kahvinjuonnin kanssa, meinaten kahvi kuuluu mahdollisesti terveyttä haittaaviin aineisiin. Lasivilla ei.

eristeisiin, niinkuin kirjoitin. Yksi huone kylmillään, jossa samanlainen olosuhde kuin ulkoseinässä. --> kuiva kuin saharan autiomaa.

Vanha kirjoitti:

eristeisiin, niinkuin kirjoitin. Yksi huone kylmillään, jossa samanlainen olosuhde kuin ulkoseinässä. --> kuiva kuin saharan autiomaa.

Ei kylmässä huoneessa ole samanlaista olosuhdetta kuin lämpimässä huoneessa! No eipä fysiikasta ja kosteutoiminnasta ymmärtävä tullaista taloa rakeenakkaan ;)

ano kirjoitti:

Ei kylmässä huoneessa ole samanlaista olosuhdetta kuin lämpimässä huoneessa! No eipä fysiikasta ja kosteutoiminnasta ymmärtävä tullaista taloa rakeenakkaan ;)

Ei kylmässä huoneessa ole samanlaista olosuhdetta kuin lämpimässä huoneessa! No eipä fysiikasta ja kosteutoiminnasta ymmärtävä tullaista taloa rakeenakkaan ;)

--> Tarkoitin, että kylmänä oleva huone on eristetty lämpimänä olevasta tilasta aivan samoin kuin ulkoseinänkin eristys on. Tuulensuojalevyä ei kylläkään ole.
Kosteu-olosuhteet tässä kylmässä tilassa lienevät aika lähellä ulkoilman kosteukia, joskaan sade ja tuuli eivät huoneessa myllerrä.
Rakeentasin nyt aivan samanlaisen, kosteu-teknisesti.
Ei pullotalokaan huono ole, en sitä tarkoita, muttei ehkä niin pitkäikäinen, huoleton ja helppo.

0,5-kertaa tilavuus tiedossa.

Laskenpa: 400 m3:n talo eli 400 000 litraa.
Pitäisi vaihtua 200 000 litraa tunnissa eli jaetaan 3600:lla --> 55 litraa sekunnissa. (aikamoinen puhallus)
Vastaus: ei vaihdu keskimäärin niin paljoa, ainoastaan kun uunissa tulet.

Vanha kirjoitti:

0,5-kertaa tilavuus tiedossa.

Laskenpa: 400 m3:n talo eli 400 000 litraa.
Pitäisi vaihtua 200 000 litraa tunnissa eli jaetaan 3600:lla --> 55 litraa sekunnissa. (aikamoinen puhallus)
Vastaus: ei vaihdu keskimäärin niin paljoa, ainoastaan kun uunissa tulet.

Lue lisää

Olen ollut eräässä kuivaushuneessa jonka tilavuus on 8 kuutiota ja sen ilmanvaihto oli 500m³/h eli 139L/s eli 62,5 kertaa tilavuus tunnissa! Tuloilma oli lämmitä ja tulo/sekä poistoritilät koko seinän kokoisia. Huoneessa ei juuri edes huomannut ilman puhallusta!

Vanha kirjoitti:

0,5-kertaa tilavuus tiedossa.

Laskenpa: 400 m3:n talo eli 400 000 litraa.
Pitäisi vaihtua 200 000 litraa tunnissa eli jaetaan 3600:lla --> 55 litraa sekunnissa. (aikamoinen puhallus)
Vastaus: ei vaihdu keskimäärin niin paljoa, ainoastaan kun uunissa tulet.

Lue lisää

Tämä on normi, kerrostalossakin. Koskee myös pientaloa. Käytännössä isossa omakotitalossa kuitenkin vähemmän inmisiä/kuutio =>vähemmälläkin pärjää. Kerrostalossa "populaatiotiheys" suurempi.
Itse pidän iv-konetta ykösellä, koska osan päivää talo tyhjänä. Normipoiston saavutan kolmosella.

Sami kirjoitti:

Olen ollut eräässä kuivaushuneessa jonka tilavuus on 8 kuutiota ja sen ilmanvaihto oli 500m³/h eli 139L/s eli 62,5 kertaa tilavuus tunnissa! Tuloilma oli lämmitä ja tulo/sekä poistoritilät koko seinän kokoisia. Huoneessa ei juuri edes huomannut ilman puhallusta!

Lue lisää

Ajatus oli sekin, että kuinka paljon energiaa menee ulos aivan suotta, jos sähköpuhaltimilla työnnetään huoneilmaa ulos -20 pakkasella vaikkapa tuo 500 m3/h. Kyllähän tuo ilma tulee ja menee, mutta onko siinä järkeä.
Mitoitus 0,5 kertaa tunnissa on hyvä, jos on kesä ja porukkaa on talossa esim. juhlien aikaan vaikkapa 50 henkeä. Tällöin ilman tulee vaihtua.
3-4 henkeä, mikä jonkinlainen keskiarvo, ei tuota huoneilmaan paljoakaan hiilidioksidia tai muita kaasuja, ym. jotta mitoitusarvoon tulisi yltää joka säällä.

Vanha kirjoitti:

Ajatus oli sekin, että kuinka paljon energiaa menee ulos aivan suotta, jos sähköpuhaltimilla työnnetään huoneilmaa ulos -20 pakkasella vaikkapa tuo 500 m3/h. Kyllähän tuo ilma tulee ja menee, mutta onko siinä järkeä.
Mitoitus 0,5 kertaa tunnissa on hyvä, jos on kesä ja porukkaa on talossa esim. juhlien aikaan vaikkapa 50 henkeä. Tällöin ilman tulee vaihtua.
3-4 henkeä, mikä jonkinlainen keskiarvo, ei tuota huoneilmaan paljoakaan hiilidioksidia tai muita kaasuja, ym. jotta mitoitusarvoon tulisi yltää joka säällä.

Lue lisää

Yhden ihmisen aiheuttama lämpökuorma on n 100 W.
Jos talossa on 50 henkeä, tuo se lämpöä 50x100W, eli 5kW. Puolen talon lämpiäminen tuolla teholla (vastaa saunan kiukaan teholuokkaa), siis n 150 kuutiota, nostaa ilman lämpötilaa yhden asteen 150 m3*1,2kg/m3*1kJ/kgC*1C/5kJ/s =36 sekunnissa.

Käytännössähän ei lämpötila nouse noin nopeasti, sillä sitä siirtyy heti rakenteisiin ja 0,5-kertaisen ilmanvaihdon toimesta ulos. Toisaalta juhlien aikaan on muutakin lämpökuormaa, valaistus, kynttilät liedet jne.

0,5-kertainen ilman vaihtuvuus ei kuitenkaan siis alkuunkaan riitä.

Muutenkin ei voida mitoittaa vain hiilidioksidin mukaan. Mitoittava voi olla vaikka kosteus ruoanlaiton yhteydessä, huonekalujen tai muualta lastulevyistä lähtevät myrkyt, maalauksen tms yhteydessä käytetyn liuottimen poistaminen, rakennusaikaisen kosteuden poisto jne.

oi kirjoitti:

Yhden ihmisen aiheuttama lämpökuorma on n 100 W.
Jos talossa on 50 henkeä, tuo se lämpöä 50x100W, eli 5kW. Puolen talon lämpiäminen tuolla teholla (vastaa saunan kiukaan teholuokkaa), siis n 150 kuutiota, nostaa ilman lämpötilaa yhden asteen 150 m3*1,2kg/m3*1kJ/kgC*1C/5kJ/s =36 sekunnissa.

Käytännössähän ei lämpötila nouse noin nopeasti, sillä sitä siirtyy heti rakenteisiin ja 0,5-kertaisen ilmanvaihdon toimesta ulos. Toisaalta juhlien aikaan on muutakin lämpökuormaa, valaistus, kynttilät liedet jne.

0,5-kertainen ilman vaihtuvuus ei kuitenkaan siis alkuunkaan riitä.

Muutenkin ei voida mitoittaa vain hiilidioksidin mukaan. Mitoittava voi olla vaikka kosteus ruoanlaiton yhteydessä, huonekalujen tai muualta lastulevyistä lähtevät myrkyt, maalauksen tms yhteydessä käytetyn liuottimen poistaminen, rakennusaikaisen kosteuden poisto jne.

Lue lisää

Kirjoitin: "Mitoitus 0,5 kertaa tunnissa on hyvä, jos on kesä ja porukkaa on talossa esim. juhlien aikaan vaikkapa 50 henkeä. Tällöin ilman tulee vaihtua.
3-4 henkeä, mikä jonkinlainen keskiarvo, ei tuota huoneilmaan paljoakaan hiilidioksidia tai muita kaasuja, ym. jotta mitoitusarvoon tulisi yltää joka säällä."

Mitoitus 0,5 kertaa tunnissa ei tietenkään riitä kesähelteellä liikalämmön takia. Tällöin tarvitaan ilmanvaihtoa reilusti lisää tai ainakin viilennystä. ILPpi on hyvä keino saada talo kuin talo viileäksi, teho riittää normaalikokoisiin taloihin, kaikkiin. Niin, että kylmä tulee kaikille.
Ajatus oli lähinnä sellainen, että ei ole mitään syytä vaihtaa kovalla pakkasella ilmanvaihtolaitteesta 0,5-kertaa tunnissa, kun siitä osa menee kuitenkin harakoille. Ilma vaihtuu talossa kuin talossa -20 pakkasella ilman ilmanvaihtoakaan riittävästi.
Ainoastaan, jos taloa lämmitetään tuskaisen kuumaksi pakkasella, voidaan saada sellaiset olosuhteet, että "nyt olisi ilmanvaihtoa saatava suuremmalle". Fysiikka hoitaa pakkasella ilman vaihtuvuuden ainakin riittävälle tasolle.
Eri asia on esim. ruoanlaiton yhteydessä höyryjen ym. poisto. Ne tulee tietenkin poistaa ulos.

Kesällä esim. ikkunoiden avaaminen auttaa kesäjuhlien aikana huomattavasti, jos ei muuta viilennystä ole saatavissa. Ja tietenkin kylmä olut.

Tämähän on hengittävä talo. Ei hengittävissä kuulu olla mitään piippuja ulos. Nehän hengittää luonnollisesti tyyliin kosteus seinään kosteus seinästä pois. Kaikenlaiset torvet ja huipparit ovat ilmanvaihtolaitteita. Eikä talo ole sen jälkeen vapaasti hengittävä vaan ilmastoitu.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Tämähän on hengittävä talo. Ei hengittävissä kuulu olla mitään piippuja ulos. Nehän hengittää luonnollisesti tyyliin kosteus seinään kosteus seinästä pois. Kaikenlaiset torvet ja huipparit ovat ilmanvaihtolaitteita. Eikä talo ole sen jälkeen vapaasti hengittävä vaan ilmastoitu.

Lue lisää

Taidat olla oikeassa. Siinä vaan saa sitten tottua siihen, että se talo hengittää myös sinne lasien väliin!

Oliko muuten lähetysongelmia, vai mistä tuo ylimääräinen pampula on ilmestynyt?

Simo kirjoitti:

Taidat olla oikeassa. Siinä vaan saa sitten tottua siihen, että se talo hengittää myös sinne lasien väliin!

Oliko muuten lähetysongelmia, vai mistä tuo ylimääräinen pampula on ilmestynyt?

Lue lisää

Joo. Enirolla on hengittävät serverit. Pidän muita mielenkiintoisia sivustoja auki kaiken aikaa, kun selailen tätä. Samalla kun Eniron serverit kondensoi ehdin parantamaan maailmaa muualla. Joskus avaan pari istuntoa tästä sivustosta. Pitkän kommentin aikana ehtii toinen istunto päivittyä tai generoida Proxy-errorin. Ei tarvitse odotella erroria, kun harrastaa terroria toisaalla. Kas runosuoni puhkesi kondensoivasta serveristä purnatessa.

Ahaa, tuota ei voikaan muokata. Siis yläkertaan termostaateista lämpötila korkeammalle kuin alakerrassa, ei jäädy yläkerran ikkunoiden ulkolasin sisäpinta.

Hot-mama