Kypsytystestailuja tehty, lukaiskaa toki;
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=86232
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=86232
Apuja kypsytykseen.
Rihma
472999
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 47
Vanhimmat
Käy keskustelut täälläkin aikas kiihekinä ko. asian tiimoilta tällä hetkellä. ;)
Se ukko on meedio näissä piireissä, liki jumalaa vastaava. Alan harrastaja joka pystyy myös nielemään, tolkuttomasta kokemuksestaan huolimatta, myös nykymaailman toiminnan ohjeita akvaarion hoidon suhteen. Kalojen parhaaksihen me näitä!
Jätätte tai unohdatte multaympin ja Pirkka-Niksit. Multaymppi voi toimia, mutta se voi myös olla huonoa, jolloin kypsyttäminen kestää ja kestää ...
Siitä tulee ongelma.
Myös naapurin akvaariosta otetusta ympistä (lietteestä) voi tulla ongelma. Siinä kun voi olla vaikka mitä kalatauteja valkopilkkutaudista kalatuberkuloosiin. Siksi sitä ei ole syytä käyttää
Nyt kun vihdoinkin markkinoille on tuillut varmatoiminen kypsytysaine, niin miksi ei käytettäisi sitä.
Kypsytysaineen pitää sisältää Nitrosomonas- ja Nitrospira-bakteereita, jotta se varmasti toimisi.
Lisäksi tuotteen pitää olla tuoretta ja oikein säilytettyä, koska se sisältää eläviä bakteereita.
Tällä hetkellä Suomessa on markkinoilla vain yksi tuote, joka täyttää nämä ehdot.
SUPERAINE sitten on nimeltään jos kerta se on niin hyvää...voisivat muutkin sitten sitä käyttää????
Itse kypsyttänyt multaympillä ja varmasti toiminut eikä mitään ongelmia...MUTTA
konstit on monet sano..........
On jo monta kertaa todettu etteivät nuo superaineet toimi ainakaan sen nopeammin kuin muutkaan eivät tosiaankaan korvaa oikeita ymppejä. Tällä tavalla olen kypsyttänyt aina akvaariot:
1 vaihe: Kun olet laittanut vedet, pohjamateriaalin ja piilot ja sisustuksen (ei kasveja) aloitat näin. Lisää toisesta akvaariosta (jos on) Pohjahiekkaa tai soraa akvaarioon. Laita sukkahousupussiin multaa ja sido pussi kiinni ja laita akvaan. Laita myös kalanruokaa ja odota päivä.
vaihe2: Lisää joka päivä noin 2 maustemitallista per 100l apteekeista saatavaa ammoniumkloridia eli hirvensarvisuolaa kunnes nitriitti on 5.Lisää myös joka päivä hieman kalanruokaa. Sitten Puolita annos kunnes nitriitti on 10. Sitten lopeta hirvensarvisuolan lisääminen mutta voi lisätä vielä kalanruokaa. Tämän jälkeen nitriitti nousee yli 20 ja silloin on tullut nitriittipiikki ja voit alkaa vaihtamaan vettä ensin 1/3 osaa ja myöhemmin 2/3 kunnes nitriitti on 0. Sitten voit laitta kalat ja kasvit. Tähän menee noin kuukausi.
Hirvensarvensuola ei ole ammoniumkloridia vaan ammoniumbikarbonaattia.
Kypsytykseen "ihmeaineella menee" tasan kaksi viikkoa.
"Ihmeainetta" on ollut markkinoilla vasta muutama kuukausi, joten kovin pitkää aikaa sen toimivuutta ei ole voitu Suomessa testata eikä toimimattomuutta todeta.
Kuitenkin kaikki "ihmeaineet", joissa on eläviä Nitrosomonas ja Nitrospira-bakteereita toimivat varmasti.
Multaymppi voi olla hyvä, mutta se voi olla myös huono. Huonolla kypsytys kestää noin kuukauden.
Miksi sotkea multaa akvaarioon ja tukkimaan suodatinta?
Toisen akvaarion lietteessä voi olla esimerkiksi valkopilkkutautia ja kalatuberkuloosia. Miksi ihmeessä levittää niitä akvaariosta toiseen?
Tuoteselosteesta tai vastaavista näkee onko tuotteessa noita edellämainittuja typpibakteereita.
Niiden toiminta on tieteellisissä julkaisuissa todettu: http://aem.asm.org/cgi/content/full/64/1/258
Kaikki tuollaiset ihmeaineet eivät toimi. Ja tuollaiset kalojen taudit kyllä näkyvät akvaarioissa tyhmäkin tajuaa ettei ota ymppiä akvaariosta jossa on jokin tauti. Itse kannatan edelleenkin luonnollista kypsytystä jossa tulos on varma. Olen siis kirjoittanut tuon oikean tavan kypsyttää. Olen lukenut sen erään akvaarioharrastajan sivuilta ja olen kypsyttänyt sillä akvaarion ja hyvin voi. En olisi niin luottavainen noihin "bakteerivalmisteisiin" on tetran merkki ennenkin kaikenlaisia turhia litkuja valmistanut.
Ovat kuuleman mukaan kalliita nuo "ihmeaineet" Joten miksi sotkea niitä akvaan kun voi tehdä luonnollisemman kypsytyksen.
Tarvitset vain ilmapumpun letkun ja pillisuodattimen sekä jonkin 5 litran vetoisen astian.
Panet astiaan vettä, pillisuodattimen, hieman ruokasoodaa, ammoniakkia ja "ihmeainetta". Jos jo samana päivänä osa ammoniumista on nitriittinä, tuo aine toimii.
Kalojen taudeista. Ainakaan minä en paljain silmin mitenkään voi todeta, onko akvaarion pohjalla opportunisteja bakteereita, kalatauteja, loisia tai niiden munia, nematodeja, piivevän valkopilkkutaudin koteloita tai kalatuberkuloosia.
Mutta on hienoa, jos sinä pystyt siihen.
En jaksa väitellä enempää mutta aika minimaalinen todennäköisyys että mitään tautia akvaariossa on ainakin jos on karanteenannut uudet kalat ja hoitanut akvaariota hyvin mikä ei näytä puoleltakaan tämän foorumin väeltä onnistuvan. Yhtä hyvin voisi pelätä että sen ihmeaineen mukana tulee kalatauteja. Uskon sen että tuo ihmeaine nopeuttaa kypsytystä mutta ei ilman ymppiä ja hirvensarvisuolaa.
ei ole mikään uskon asia. Kas kun se on se ymppi.
Ja toki tarvitaan typpibakteereille ruokaa eli ruokasoodaa ja ammoniumia.
Mitä kalatauteihin tulee niin kovin yleinen taitaa kalatuberkuloosi olla. Joka ikisessä akvaariossa on oppotunisteja, joita ei uuteen akvaarioon ole tarpeen lisätä yhtään.
Tiedätkö miltä näyttää kala jossa on:
alkava neontauti
capillariatartunta
Nuo tarttuvat helposti lietteestä.
Miten niin ruokasoodaa ruuaksi? Ruokasoodahan vain nostaa ph ja kh arvoja. Ja sehän liukenee veteen.
Toimii tuo multa ymppi hirvensarvisuola halpa kalanruoka
Toimii amoniakki kalanruoka
Mitkään ihme litkut ei ole saaneet akvaariota kysymään vieläkään
Jos tuo kirjoittaja mainostamisestaan päästyään vielä julkaisisi tämän ihme ymppinsä tuote merkin tai nimen niin päästäis kokeilemaan......... ;)
kypsytystapa.
Kahdessa viikossa tuo minulta varmasti onnistuu ja vain kerran lisätään 10 mg/l ammoniumia.
Ymppinä bakteerivalmiste, jossa on eläviä Nitrospira-bakteereja.
Sitten odotetaan kunnes nitriitti on nolla ja se on siinä.
Toki kerran hieman kalanruokaa ja teelusikallinen ruokasoodaa.
alle kymmenen sellaista kypsytysainetta, joissa valmistajan mukaan on eläviä bakteereita.
Siis astiaan vaikka 20litraa vettä, ilmapumpulla toimiva suodatin, hieman kalanruokaa ja ruokasoodaa sekä tietty määrä ammoniumia. Lisäksi jokin noista valmiseita valmistajan ilmoittama määrä ja kello käyntiin. Kun kaikki ammonium on hapettunut nitraatiksi kello seis.
Sama testi kaikilla valmisteilla.
Voittaja on se nopein. Hitain on se, jossa ei ole mitään bakteerivalmistetta tai toimimaton valmiste.
Se on niin yksinkertaista.
Miten se nyt sitten sun mielestä menee, mitä kaikkea tapahtuu kun ammonium hapettuu nitraatiksi?
ota käteen Markku Varjon kirja Elävä akvaario vuodelta 1982 ja lue sieltä sivulta 40.
Se kun on jo vanhaa perustietoa akvaristille.
Selviää samalta sivulta tuo ruokasoodakin.
En millään viitsisi kopioida noin vanhaa tietoa uudelleen.
nitrifikaatio.
Ja mikä se on ? Sen kertoo vaikka Google.
Mikset viitsi/vaivaudu kertomaan koko asiaa perin juurin kerralla että kaiki saisivat kuvan ja järjen hivenen sun höpinöistäs.
Just tyypillistä jollekin AW proffalle joka loppuje n viimeksi kehoittaa käyttämään hakua kun ei viitsi vaivautua kertomaan ja selittämään kantaansa perin juurin... ja ilman mitään nimimerkkiäkään???
testaamaan ja ottamaan asioista selvää.
Niin minäkin tein. Ei edes ole vaikeaa.
...akvaarion perustamisen viikko sitten tiistaina, käynnistin laitteineen ja kasveineen, torstaina laitoin start zymeä ja perjantaina toin kaverilta partamonni pariskunnan (nuoria n.6 cm ) ja pintakasveja sekä n. 3l kaverin akvaarion vettä! -jotta omani kypsyy nopsemmin! Ainakin ovat partikset viihtyneet!
Huomenna olisi tarkoitus tuoda 2 hunajarihmistä...1 koiras ja 2 naarasta...
Toi on hyvä keino tuoda kaverin akvaarion vettä aloitukseen jonkun verran (jossa ei sairauksia!) -niin kypsyy huomattavasti nopsemmin?!
Meillä on tässä jonkun kerran tyhjätty tuota allasta, vesiä en ole säästellyt, eli täysin uusiin vesiin on kalat muutelleet. Mutta pointti on se, että suodattimet ja hiekat ovat olleet käytettyjä. Itse en enää henk.koht luota ainakaan tämän erään myyjän tuotteisiin, tilasin helsingistä asti kaloja, yksi kuoli kolmen viikon päästä (yks kaks yllättäen, kaverit oli maistelluT) eli mitä ilmeisemmin sain sitten tubin altaaseen. Meinaa väliin huumorintaju loppua yms. kun ei oikein uskalla uusia kaloja hankkia, ennen kuin jotenkin saan kondikseen tuon taudin. Ja joo, muillakaan ei ollut mitään näkyvää, ja siirtyivät jonkun ajan päästä muiden seuraan, ja siitä se riemu repesi.
Ruokasoodako liittyy kypsyttämiseen? Sen verran hullua puhetta että suosittelen vilkaisemaan tätä sivustoa: http://www.aqua-web.org
Ja nimimerkki rapuko kuvittelee kypsyttäneensä akvaarion kolmessa päivässä? Naurettavinta puhetta pitkään aikaan. Miten muka akvaariohon muodostuu kestävä bakteerinkanta jos luonnossa siihen menee monta kuukautta? No onneksi kalasi eivät elä kovin kauaa tuollaisissa olosuhteissa kuolevat pois. Suosittelisin vilkaisemaan aqua-webbiä kuten jo edellisessäkin viestissäni
Minä olen ruokasoodasta puhunut ? Opettele lukeen ennen kuin kommentoit ! Otin kantaa asiaan vain tuon hemmetin veden kannon osalta, ei kai kukaan oikeassa elämässä voi olla niin tyhmä että lähtee naapurilta tai vielä kauempaa vettä kantaan ? Toisekseen meidän tähän isompaan altaaseen otettiin pelit ja vehkeet (LUE hiekat, kasvit ja suodatin) vanhasta joka oli ollut toiminnassa neljä vuotta, enkä takuulla ole käyttänyt ikinä ruokasoodaa kuin närästykseen. Ja joo olen lukenut kyllä aw:ta paljon, ja ottanut kantaa asioihin sielläkin, jopa kysellyt joistkin asioista.
typpibakteerit käyttävät epäorgaanista hiiltä rakennusaineena ja karbonaatit ovat hiilihapon suoloja. Lisäksi karbonaatit neutraloivat syntyvää typpihapoketta ja typpihappoa.
Kas kun nitriitti on typpihapokkeen suola ja nitraatti typpihapon suola.
Ruokasooda on natriumbikarbonaattia.
Peruskemiaa siis. Kannattaa ottaa asioista selvää.
typpibakteerit elävät pinnoilla, eivät vedessä.
Selviäisi sekin AW:stä, kuten ruokasoodan käyttökin.
niin vilkaise:
http://www.aqua-web.org/forum/viewtopic.php?t=86232&postdays=0&postorder=asc&start=15
Selvinnee kerralla ruokasoodan merkitys. Vai miten on?
Kyllä tiedän että elävät pinnoilla. Mitä ruokasoodaan tulee en ole kuullut puhuttavan aqua-webissä ikinä että sitä käytettäisiin kypsytykseen. Ja hoitajalle lue tarkemmin ennen kuin vastaat en tarkoittanut tuota ruokasooda asiaa sinulle.
Lukaisin tuon viestin. Joo näköjään ruokasoodalla oli muutakin merkity´stä kuin vesiarvojen muuttelussa. Ainakaan niissä ohjeissa mitä itse luin yhdeltä sivulta ei puhuttu mitään ruokasoodasta mutta toimivia kypsytystapoja on erilaisia.
toisilla kestää jopa kuukauden ja toisilla taas 10 vrk - kaksi viikkoa.
Kukin sitten valitsee mieleisessä. Joidenkin pitää siinä välissä kiusata kaloja nitriitillä.
...akvaarion olevan kypsä, mutta nopeuttaa huomattavasti paremmin kypsymistä tuo start zyme ja kaverin akvaarion vanhempi vesi!
....eka akvaarioni sain jo -70-luvulla joten kokeiltua on tullut kaiken moista, vielä -90 luvullakin "kypsytys" eli kalojen tuonti akvaarioon, oli yleinen suositus akvaarioliikkeissä jne...2 pv perustamisesta?!
-eipä ihmettä kaloja kuoli tiuhaan tahtiin paitsi kestävimmät. Ei silloin ollut tarjolla start zymejä tms...
Partiksista minulla ei aiempaa kokemusta olekaan omaina kalonia. Mutta kestäviä kaloja kuuluvat olevan...
Parhaillaan minulla oli 3 akvaariota samaan aikaan (ja kasvattelin kaloja) suurin liki 300 l. Hyvin meni, mutta nyt ollut akvaario taukoa tässä 14v.
on ihan turhaa ja ehkö jopa haitaalista. Hyödyllisiä typpibakteereita siinä ei juuri ole. Mahdollisia taudinaiheuttajia mahdollisesti kylläkin.
Ei taida tuo Start Zyme sisältää oikeanlaatuisia typpibakteereita, joskin muita bakteereita voi olla runsaastikin. Tuote pitäisi kypsytystestata.
On muuten lupaukset herkästi vähän niinkuin ryppyvoiteissa. Jokainen tietää etteivät toimi. Joku 5 vuotias voisi kokeilla ja takuulla naama ei näytä vastasyntyneen naamalta. Tuskin 95 vuotiaankaan naama ryppyvoiteella 90-vuotiaaksi muuttuu.
Start Zyme auttaa kypsytyksessä minkään vertaa?
Veikkaan että ilman sitä akvaario kypsyy yhtä hyvin kuin sen kanssa.
...koska aine on täysin hajuton ja väritön? että onko muuta kun tislattua vettä pullossa?!
Seuraavaa:
Sisältää 9 lajia nitro - ja nitrosomonasbakteereja sekä entsyymejä, jotka auttavat käynnistämään ja ylläpitämään biologisia orgaanisten aineiden hajoamisprosesseja akvaariossa. Riittoisuus 900 litraan akvaariovettä. Lisätään uuteen akvaarioveteen
Koska siinä ei ole Nitrospira-bakteereita, se ei toimi kunnolla, mutta katsokaapas tätä:
http://www.amazon.fi/tetravedenhoitosafestart.htm
Kuinkahan paljon maksa, yks puteli esim. sadan litrn kypsytykseen?
Tuossahan oli riittoisuus 900l akvan kysytykseen.
Jos pienempi allas, mitä teet ylimääräisellä litkulla, jaa se maksokin melkein neljäkymppiä. Sillä hinnalla saa jo monta kalaa alle vitosella kypsytettyyn akvaan.
Alle viidellä eurolla saat ammoniakit, hirvensarvisujolat ja halvimmat kalanruoat joilla saa kaksataa litraisen akvaarion kypsäksi.
... EN ITSENI TAKIA VAAN MUIDEN LUKIJOIDEN.
Aikas erikoista, kun yrität perustella asoita mutta et suostu paljastamaan etkä kertomaan mitään faktaa???
Akvaarion perustamisvaiheessa kunnollinen kypsytys on kaiken hyvän alku ja
juuri. Kypsytyksen tarkoituksena on saada akvaarion hajottajamikrobiyhteisö rikkaaksi ja hyvinvoivaksi hapettamaan akvaariossa syntyvät myrkylliset yhdisteet vaarattomampaan muotoon.
Tavallisesti riittävän mikrobitoiminnan indikaattorimikrobeina käytetään typpibakteereja, jotka
hapettavat proteiineista vapautuvaa typpeä. Akvaariossa syntyy myös muita metaboliitteja
typpiyhdisteiden lisäksi, mutta koska typpiyhdistekonsentraatioita on verrattain helppo
mitata, akvaarion kypsymisen merkkinä pidetään vedessä mitattavissa olevaa nitraatti-ionikonsentraatiota (NO2).
Viime aikoina kalaton kypsytys ammoniakin avulla on saanut jalansijaa ja lienee suosituin
kypsytysmetodi tällä hetkellä. Ammoniakin avulla kypsyttäminen on edullinen ja helppo
tapa, joskin ammoniakkiliuoksen käsitteleminen vaatii hiukan suojautumista ominaisuuksiensa
vuoksi. Oikein käsiteltynä ammoniakki on kuitenkin hyvä tapa ruokkia nitrifikaatiobaktereja
uudessa vastaperustetussa altaassa.
”The Skeptical Fishkeeper – Cycling Part 2: Fishless Cycling”. Laura Muha esittelee tavan, jossa käytetään raakaa kalan lihaa, jota haudataan akvaarion pohjamateriaaliin ja annetaan hajota siellä.
Laura Muha kertoo artikkelissaan käyttäneensä aikoinaan ensimmäistä akvaariota perustaessaan ”pioneerimetodia” käyttämällä pientä määrää niin kutsuttuja startterikaloja vastaperustetussa akvaariossa.
Muha toteaa kuitenkin tämän olevan hankalaa, sillä akvaarion kypsymisnopeutta on hankala arvioida, ja että se on riippuvainen paitsi käytettävistä kaloista myös kalojen ruokinnasta. Akvaarion kypsyttäminen kalojen kanssa on myös epäedullista käytettävien kalojen kannalta, sillä akvaarioveteen syntyy vaihtelevia määriä myrkyllisiä typpiyhdisteitä kypsymisen aikana.
Kalaton kypsyttäminen voidaan hoitaa ammoniakin avulla ja tuomalla uuteen akvaarioon
suodatinmateriaalia tai pohjamateriaalia jo kypsästä akvaariosta. Muha kertoo artikkelissaan
löytäneensä harrastajien kirjoituksia kokemuksista käyttää kypsytyksessä typenlähteenä
puhdistettua ureaa (virtsa-aine) ja jopa oma virtsaa.
Muha siteeraa tekstissään Joe Talericoa, jossa Talerico kertoo hankkineensa kaupasta ihmisravinnoksi tarkoitettua kalan lihaa ja haudanneensa sitä akvaarioon pohjamateriaalin sekaan. Kalanlihametodilla on Muhan artikkelin mukaan saavutettu hyviä kypsytystuloksia varsinkin nostamalla akvaarioveden
lämpötilaa kypsytyksen aikana korkeammaksi kuin normaalisti.
Kalanlihakypsytyksessä on oivallettu se mielenkiintoinen seikka, että epäorgaanisia yhdisteitä
käyttämällä saadaan akvaariossa lisääntymään myös orgaanista materiaalia käyttävät
heterotrofi set mikrobit, jotka ottavat osaa ennen varsinaista nitrifikaatioreaktiota tapahtuvaan
ammonifi kaatioon (mineralisaatioreaktio).
En epäile kalan lihan toimivuutta akvaarion kypsytyksessä, mutta haluaisin kritisoida kuitenkin muutamia seikkoja, joita artikkelia laadittaessa ei välttämättä ole otettu huomioon.
Mikäli akvaarion pohjamateriaalin joukkoon lisätään kalan lihaa, hajoava kala joutuu lähes
väistämättä anaerobisiin olosuhteisiin. Tällaisessa ympäristössä alkavat helposti viihtyä vetyä pelkistävät klostridit. Akvaarion pohjamateriaalissa syntyy helposti hapettomia alueita hapettuvan materiaalin ollessa läsnä.
Clostridium botulinum on sauvamainen, Grampositiivinen anaerobi, botuliini-nimistä toksiinia tuottava bakteeri, jota esiintyy lähes kaikkialla maaperässä ja vesissä. Clostridium botulinum on itiöivä bakteeri, jonka itiöt ovat erittäin kestäviä (Infektiosairaudet, 1998). Clostridium botulinum voi olla myös myöhemmin akvaarioon tuotaville kaloille selvä terveysriski. Botulismiin sairastuvat kalat menehtyvät nopeasti ilman mainittavia ulkoisia sairauden merkkejä (Terve kala, 2000).
Botuliini on voimakkain tunnetuin hermomyrkky ja elintarvikemikrobiologisesti varsin potentiaalinen myrkytyksen aiheuttaja varsinkin vakuumipakatuissa kalaelintarvikkeissa.
Tehtyjen eläinkokeiden perustella 10 nanogrammaa (eli 1 mg) riittää tappamaan noin
1 000 000 marsua (Mikrobiologian perusteita, 2002). Botuliinimyrkytyksiin kuolee Suomessa
ihmisiä vaihtelevia määriä vuosittain. On myös tavattu haavabotulismia, joka aihetuu Clostridium botulinum -bakteerin infekroidessa avohaavoja. Haavabotulismi on onneksi harvinaista (Infektiosairaudet, 1996), mutta käytännössä mahdollinen riski akvaarioharrastajalle.
Pilaantuva eläimen liha missä tahansa ympäristössä aiheuttaa mikrobiologisen terveysriskin,
mikäli ihminen on tekemisissä tällaisen ympäristön välittömässä läheisyydessä.
Laura Muhan mainitsema kypsyttäminen kalan lihalla on varmasti hyvä ja käyttökelpoinen sekä luontoystävällinen tapa kypsyttää akvaario, jos menetelmää ei tarkastella kypsytyksessä
käytettävän kalan näkökulmasta moraalifilosofisella katsantokannalla. Epäilen kuitenkin
menetelmän turvallisuutta itse akvaarioharrastajan ja myöhemmin akvaarion tuotavien
kalojen ja muiden eläinten terveyden kannalta.
Olisi toki mielenkiintoista kuulla suomalaisia tuloksia kalan lihalla kypsyttämisestä.
Toinen seikka, johon kiinnitin huomiota Laura Muhan artikkelia lukiessani, on argumentointi
lihakypsytyksen puolesta tukeutumalla heterotrofisten mikrobien mukaantuloon.
On totta, että mineralisaatioreaktio on välttämätön ennen varsinaisen nitrifi kaation tapahtumista. Akvaariota kypsytetään kuitenkin lähinnä sen vuoksi, että hajottajamikrobisto
saavuttaisi pisteen, jossa myrkylliset yhdisteet kyetään hapettamaan nopeasti vaarattomaan
muotoon. Pelkistyneet typpiyhdisteet ennen mineraalisaatiota eivät kuitenkaan liene niin myrkyllisiä, että akvaarioiden kypsytyksessä täytyisi tämän vuoksi alkaa käyttää raakaa
kalanlihaa. Pitäisin tärkeämpänä, että Nitro somonas- ja Nitrobacter-tyyppisten bakteeriryhmien hyvinvointi taataan ennen kalojen tuomista akvaarioon.
tuolla vanhalla artikkelilla.
Nyythän tiedetään tärkeimmän kypsytysbakteerin olevan Nitrospira. Kyseistä bakteeria ei artikkelissa edes mainita.
Sen merkityksestä: http://aem.asm.org/cgi/content/full/64/1/258
Nitrospira hapettaa nitriitin nitraatiksi.
Niin olisit nyt ees kääntänyt tekstin ja kertonut sisällön suomeksi kokonaisuudessaan niin jokainen saisi siitä selvää ja oppisi taas jotain uutta, tuosta kun ei ymmärrä pääpiirtettäänkään mitään paitsi kemistit jotka tietää noiden sanastojen tarkoitus perän tietyissä lause tarkoituksissa.
Nyt jo vanhentuneeksi tiedettyä tekstiä.
Eläviä Nitrosomonas ja Nitrospira-bakteereita sisältävillä valmisteilla akvaario nykyään kypsennetään. Helposti, varmasti ja nopeasti.
Eihän bakteeri soluja voi nopeuttaa lisääntymään nopeampaa mikä on niille mahdollista, jos noilla litkuilla kypsyttää akvaarion nopsaan niin ei bakteerien määrä ole vielä riitävän suuri pitämään kantaa tasapainossa ja käyttää nitriittiä hyväkseen sekä saattaa akvaariota kaloille otolliseen tilaan.
Eiköhän tätä oo jauhettu ihan tarpeeksi ja saat sanoa sn viimeisen sanan mikä näyttää olevan sulle pakkomielle. Koitetaan kuitenkin pitää asiat mahdollisimman yksinkertaisina jotta aloittelevien harrastajien on mahdollisimman helppo päästä tähän harrastus muotoon ja lemmikkien hoitoon käsiksi.
Kun vielä antasit tuollaisten litkujen nimet esiin niin voisin niitä itse kokeilla, onko olemassa muitakin kuin tuo Tetran tuote?
Niin aloitin siis 2 viikkoa sitten akvarioharrastuksen uudelleen 14v jälkeen...
Pistin akvaarion toimintaan laitteineen,annoin käydä laitteineen ja kasveineen 2 vrk ja lisäsin start zymeä, sitä seuraavana päivänä toin 2 partista, pariskunnan, jotka nyt jo kuteneet toisen kerran, juuri toiset poikaset kuoriutumassa tänään, edellisistä en nähnyt vilaukselta kun yhden elossa viime viikolla?
Noh,hunajarihmiksiä en sitten vieläkään ole hakenut, koskapa viime keskiviikkona 1,5 viikon jälkeen vein nitriittitestiin akv.liikkeeseen akvariome vettä ja lukemat oli 0,5 eli pitäs olla kuulemma alta 0,2... jotenka kehotti vaihtamaan 1/4 osaa vedestä ja laittamaan vielä strat zymeä, ja odottamaan vimeperjantaihin eli 2 pv?! -tein niin...
-nyt sitten tarkoitus olisi huomenna viedä uudelleen vesi tutkittavaksi onko jo nyt vesi sopivaa? -eli olen antanut nyt 2 viikkoa olla akvaarion ihan noineen hyvineen odottamassa hunajarihmiksiä, koskapa en halua ottaa riskiä että uudet kalat kuolisi heti?! : (
Elikkä maltti on todellakin valttia! eli ottaa ensin jonkun kalalajin ja pariskunnan tai pienen parven, jotka on kestävämpiä ja aloittaa niillä ja odottaa sitten vativampien lajien tuontia hyvän aikaa kärsivällisesti?!
suosittelen! : )
Pitää partis pariskuntaa samassa altaassa,koska niistä on muutenkin aikas lailla ylitarjontaa joka puolella ;OD
Tietty ne on kivoja kattella ja helppoja kudettaa mutta mihin ne meinaat laittaa jos sattuu että onnistuu yhtäkkiä ja jääkin muutama sata vaikka henkiin???
Ei millään pahalla tietty jokaisen oma-asia kuinka tekee;OD
"Vanha ei vittuile vaan vanha neuvoo"
Itse kypsyttelin kuukauden paikkeilla ihan multaympillä ja ammoniakilla....kalanruoalla jne...
Ja tuo on hyvä piirre että malttaa odotella koska tulee halvemmaksi kuin "tappaa" muutaman kympin-satasen kalat
..onhan noista partiksista varoiteltu... ; )
tämä hullu ei vain alkuvinnostuksessa usk oennen kuni sittte nole nliemessä ilm. niiden kanssa,mutta lopettamaan en kaloja ala.
Täälläpäin kuitenkin on useampiakin akvaarioliikkeitä, ehkä jotkut ottavat ja myydään/annetaan kaloja lmoituksilla? Jos liikakasvua tulee, niin sitten ei auta kun luopua toisesta aikuisesta poikasten lisäksi?...mutta kummasta?! ovat kumpikin jo nimetyt ja vekkulin oloiset?!
Parilla kaverilla nyt ei ole partamonnit lisääntyneet ollenkaan vaikka on sanottu olevan pariskuntia?!
Eli toisela sattuu olemaan näiden sisaria ja veljiä, jolta sain nämä 2. Hänelle niitä jäi 10 ja parvessa eivät tunnu etsivän, vielä ainakaan,pesintäkoloja?! Toisella ollut useamman vuoden pari ja ei ole poikasia kertaakaan tullut?!
Mutta oma kokemukseni jää nähtäväksi?