Moikka!
Mul ois semmonen juttu ku oon 8 viikolla raskaana ja mieheni tossa sitten sano ja tokaisi että haluu sit tehä isyystestin ja mä olin sit vähä niinku et MITÄ! Eihän siinä nyt silleen mitään erikoista oo, mut tuli vaan sen takii niin yllätyksenä ku ollaan seurusteltu 6 vuotta ja ollaan naimisiski ja kysyin sit et miks halut tehä sen niin se vaan sano et se haluu olla varma asiasta. Onko muita vastaavia kokenut...? oon niin jotenki ihan pihalla... =( tuntuu pahalta ku se ei sit vissiin oikeen luota muhun.
Mul ois semmonen juttu ku oon 8 viikolla raskaana ja mieheni tossa sitten sano ja tokaisi että haluu sit tehä isyystestin ja mä olin sit vähä niinku et MITÄ! Eihän siinä nyt silleen mitään erikoista oo, mut tuli vaan sen takii niin yllätyksenä ku ollaan seurusteltu 6 vuotta ja ollaan naimisiski ja kysyin sit et miks halut tehä sen niin se vaan sano et se haluu olla varma asiasta. Onko muita vastaavia kokenut...? oon niin jotenki ihan pihalla... =( tuntuu pahalta ku se ei sit vissiin oikeen luota muhun.
Vastaukset 9
Vanhimmat
miten jotain noin pöllöä voi päästää suustaan? ellei sit teillä oo taustalla joku aiheeseen liittyvä kriisi mikä vois nyt nousta uudelleen pintaan?
tavattoman kurjaa on kyllä ellei luoteta tota mittakaavaa olevassa asiassa, kun ette kuitenkaan ole mikään "yhden yön tuttavuus" -pari...
mun on kyllä pakko sanoa, että mun pässipäisellä ja tulisella luonteella siihen jäis ukko miettimään isyyttään tommosten sanomisien jälkeen, juurikaan pahempaa loukkausta ei voi kyllä vaimolleen sanoa =(
Mulla kyllä jäis mies mäkeen jos tollasta kävis ehdotteleen tai epäilemään!!! Luotto näyttää olevan kympissä!
Uskon kyllä et on paha mieli, kannattaa varmaan keskustella aiheesta vakavasti!
ajatelkaapa asiaa miehen kannalta, just vähän aikaa sitten jossain uustisoitiin että joka noin kahdeksas lapsi on saanut alkunsa syrjähypystä! En tarkoita tällä että sinä olet pettänyt, mutta minun mielestä isällä on oikeus olla yhtä varma vanhemmuudestaan kuin äidilläkin, meillä naisillahan se on selvä asia että lapsi on meidän, mutta mistä ne miehet voi olla varmoja, kun nykyään tuntuu että se on niin yleitä että "väärä" isä kasvattaa lapsen. Oma mieheni ei sitä vaadi mutta minä itse sen haluan tehdä, ei sen takia että itse epäilisin vaan ihan sen takia, että siitä ei tarvitse koskaan keskustella eikä sitä tarvitse koskaan epäillä. Minun mielestä se on jokaisen isän oikeus tietää 100% varmuudella oma isyytensä.
joka kuitenkin on ihan totta ja sattui lähipiirissä. Nainen puski lasta synnytyssalissa ja mies oli tukena ja täysillä mukana. Vaan kävipä niin että sieltä syntyikin musta vauva, jonka jälkeen mies paineli synnytyssalista pihalle eikä takaisin tullut...
Alkuperäiselle kirjoittajalle kuitenkin sanoisin sen verran, että melkein tekisi mieli kannustaa sua kieltäytymästä tuosta isyystestistä ainakin aluksi, ihan vain sen vuoksi että mies saisi vähän miettimistä ja pienen näpäytyksen. Ei ole pahempaa loukkausta vaimoa kohtaan kuin epäluottamuksen osoitus silloin kun vaimo kantaa miehelleen lasta. Ja selvittäkää tuo asia perinpohjin, älä suostu isyystestiin mukisematta vaan kaivakaa epäilykset esiin, se on paras ratkaisu.
meillä minä haluan isyystestin. ilman sen suurempia selittelyjä mieskin suostuu.
tasan minä tiedän että lapsi on mieheni eikä voi olla kenenkään muun.
syy miksi haluan isyystestin on se että jos joku tulee väittämään mitä hyvänsä lapsen isästä on sitten mustaa valkoisella mitä heiluttaa nenän alla.
Jos sekä isälle että äidille asia on selvä kuin pläkki niin miksi sitä pitäisi kenellekään muulle "heiluttaa nenän alla"? Jos kyse olisi esim. toisen sukulaisista niin meillä todettaisiin sille puolen sukua että soon moro, jos arvostus omaa tytärtä/siskoa/miniää/ystävää kohtaan on tuota luokkaa niin ei sitä kyllä saa takaisin vaikka tämä kyseinen henkilö kuinka heiluttaisi lappua että säällisesti siitetty tenava on. Lakisääteisesti taas avioliitossa syntynyt tai tunnustettu lapsi on virallinen lapsi/perillinen/whatever eli siitäkään ei tarvitse huolta kantaa.
Aivan absurdia toimintaa.
ei ikinä edes tulisi mieleen tommonen asia!
Kyllä se luottamus toiseen täytyy olla jo olemass ennen raskauttakin ja jos tollasta täytyy kysyä niin sitten on kyllä pahasti jossai vikaa!!!
Meillä onneksi luottamus on sataprosenttista ja molemminpuolista!!!!! Mitenkään muuten emme edes suostuisi elämää!!!
suuttua. Eihän se mies mistään voi muuten olla varma että lapsi on sen. Mä olen kyllä sitä mieltä että jokaisella lapsella ja isällä on oikeus isyystestiin. En mä en todellakaan suostu siihen että mun mies vaan tunnustaisi isyytensä. Haluan myös isyystestin, että kenelläkään ole jälkikäteen mitään miettimistä.
Meillä tyttö ihan isänsä näköinen, ei voi erehtyä isästä! Enkä tee mitään isyystestejä, koska tiedän 100% varmuudella että tyttö on hänen. Eikä halua isäkään mitään isyystestiä!
Mutta on hyvä muistaa, että kehenkään ei ikinä voi luottaa 100% varmuudella!!