koko päivän taas olen yrittänyt lähteä ulos, mutta en vain pysty lähtemään. ahdistaa niin valtavasti. ja jos ulos lähden niin se tarkoittaa myös sitä, että joudun hetken päästä taas palaamaan takaisin kotiin keskelle tätä tyhjyyttä ja ahdistusta. kuitenkin on vain helpompi pysyä neljän seinän sisällä kuin lähteä katsomaan kuinka normaalit ihmiset puuhavat päivittäisiä asioitaan ja palata sitten takaisin tähän ahdistavaan "elämääni". ja niin jouduin taas alistumaan siihen, että soitin äidilleni, että kävisi minulle kaupassa, kun en saa itseäni ovesta ulos...
kun ei pysty menemään
ulos...
4655
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Älä vaadi itseltäsi sellaista mihin et juuri nyt pysty! Sinulla on asiat hyvin kun sait äitisi käymään kaupassa. Sinulla ei ole hätää!
Sinulla on huono päivä mutta sinä selviät!!!!!!
VOIMIA VOIMIA VOIMIA lähetän sinulle täältä!!
Olen tuon vaiheen itsekkin elänyt. Nyt ½ vuotta efexoria ja terapiaa ja kaikki muu onnistuu paitsi työ.
kaupassa, mutta ei suostunut tuomaan tupakkaa. olen ollut täysi-ikäinen jo vuosia, mutta en vaan saa anteeksi sitä että poltan. tupakka on ainut keino, jolla saan itseäni edes vähän rauhoittumaan silloin kun pahimmat ahdistukset iskee. ovella lähtiessään, äiti sanoi, että tämän enempää hän ei voi tehdä. minulla ei ole elämässäni mitään muutakaan, miksen voi saada itselleni sitä hetken mielihyvää mitä saan tupakasta. en pysty lähtemään ulos, eikä ole ketään muutakaan kenelle soittaa ja pyytää apua...
Kyllä sinä sinne kauppaan jaksat mennä! Tiedän itsekin, että ihminen pystyy ihmeisiin pakon edessä.