Eläimet ..

Eihän sitä kiusaamista tietenkään voi katsoa läpi sormien, mutta kun oli siskontyttö kyseessä, niin ei sitä viitsinyt ruveta sille huutamaan, ihan rauhallisesti yritin selittää, että minkä vuoksi koira haluaa olla rauhassa.
Yritin jopa, jospa tyttö olisi leikkinyt koiran kanssa nätisti, mutta ei, halusi vain kiusata.
Oli, kuin tytöllä olisi ollut sahajauhoa korvissa. Nauroi vain.
Tuskaisa tilanne, sekä minulle että koiralleni,
eikä tytön äiti, siis siskoni, tehnyt yhtään mitään, taisi jopa vain rohkaista tyttöä.

Hyvä, että koirani näytti, missä raja kulkee, minä olisin kuitenkin näyttänyt sen vähän rajummin, sitten, kun olisin menettänyt malttini.

Tästä opin ainakin sen, että nostan koiran syliini "turvaan" jos vielä tämmöistä vastaisuudessa tapahtuu.

Koirani ei tosiaan ole tottunut lapsiin, siinä se syy. Mutta todella hienosti suhtautui kärsivällisyydellä, kunnes hermostui.

Sillä tavalla se koettaa aina olla, vaikkei tykkää, yrittää kuitenkin katsoa, että joskos sitä nyt sittenkin sietäisi. :)

Tällä kerralla vika ei ainoastaan ollut lapsessa. Minä olen sitä mieltä, että äidin olisi pitänyt kieltää, silloin olisi varmasti ymmärtänyt.
Tai olisinhan voinut viedä koiran muualle, siksi aikaa, kun vieraat olivat paikalla.
Tämä olisi ollut kuitenkin aika tylyä koiran kannalta.

Murina on varoitus ja ilmaisu siitä, ettei murisija koe oloaan mukavaksi tilanteessa.

Koirani olen opettanut siihen, että vastenhyppiminen on huono juttu, eikä sillä saa huomiota.
Muutenkin se on tottelevainen ja rauhallinen persoona, mutta kyllä sitä joskus itsekullakin hermot palaa.
Eihän se ole sekään kovin hyvä juttu, jos koira kiusaa lapsia.

Minä kuitenkin uskon, että tässä tapauksessa oli toisin päin, lapsi kiusasi koiraa.
-Tässäpä puolueellinen mielipiteeni!

nimittäin. kirjoitti:

Koirani ei tosiaan ole tottunut lapsiin, siinä se syy. Mutta todella hienosti suhtautui kärsivällisyydellä, kunnes hermostui.

Sillä tavalla se koettaa aina olla, vaikkei tykkää, yrittää kuitenkin katsoa, että joskos sitä nyt sittenkin sietäisi. :)

Tällä kerralla vika ei ainoastaan ollut lapsessa. Minä olen sitä mieltä, että äidin olisi pitänyt kieltää, silloin olisi varmasti ymmärtänyt.
Tai olisinhan voinut viedä koiran muualle, siksi aikaa, kun vieraat olivat paikalla.
Tämä olisi ollut kuitenkin aika tylyä koiran kannalta.

Murina on varoitus ja ilmaisu siitä, ettei murisija koe oloaan mukavaksi tilanteessa.

Koirani olen opettanut siihen, että vastenhyppiminen on huono juttu, eikä sillä saa huomiota.
Muutenkin se on tottelevainen ja rauhallinen persoona, mutta kyllä sitä joskus itsekullakin hermot palaa.
Eihän se ole sekään kovin hyvä juttu, jos koira kiusaa lapsia.

Minä kuitenkin uskon, että tässä tapauksessa oli toisin päin, lapsi kiusasi koiraa.
-Tässäpä puolueellinen mielipiteeni!

Lue lisää

Koiran murina tarkoittaa sitä, että se tuntee olonsa epämukavaksi ja se pitää jättää rauhaan. Niin yksinkertaista se on. Sillä ei ole minkään maan väliä, onko koira tottunut lapsiin tai pitäisikö olla - koiraa _ei_ saa kiusata. Toisekseen unohdetaan usein, että jos pienikin koira puree tosissaan ja kunnolla, on pieni käsi luita myöden rikki. Siis koiran hampaissa on oikeasti puruvoimaa ja kunnolla sitä käyttäessään se saa todellista vahinkoa aikaiseksi. Tarkoittaa siis sitä, että näykkäisy (vaikka tulisi vähän vertakin) on koiralta hallittu oman reviirin osoitus ja käsky mennä kauemmas. Se ei silloinkaan silloin raatele hirmuissaan tai menetä kontrolliaan =ole hullu ja pakko lopettaa.

taida olla kaikki kotona, tai sitten on.
Se taitaa olla mielipideasia, onko vai eikö.

Uskon itse, että minulla on kaikki ihan kotosalla, eikä ole vintti pimeänä.
Koira on minulle tärkein ystävä ja yhtä kallis minulle, kuin siskolle hänen lapsensa.

eipä tosiaan kirjoitti:

taida olla kaikki kotona, tai sitten on.
Se taitaa olla mielipideasia, onko vai eikö.

Uskon itse, että minulla on kaikki ihan kotosalla, eikä ole vintti pimeänä.
Koira on minulle tärkein ystävä ja yhtä kallis minulle, kuin siskolle hänen lapsensa.

Lue lisää

Tuo yksi lause todella tuntui oudolta.Että "minulle koira on yhtä tärkeä kuin siskolle hänen lapsensa".Tiedän että koira voi olla todella tärkeä ja rakas.Itselläni on koira ja lapsi, mutta en ikinä sanoisi niiden olevan yhtä tärkeitä.Kyllä oma lapsi on normaalilla ihmisellä aina tärkeämpi.En halunnut pahoittaa mieltä tai vähätellä rakkauttasi koiraasi, mutta vaikka se perheenjäsen olisikin, niin loppujen lopuksi se on KOIRA.

Ja muuten olin puremisesta sitä mieltä, että koirassa tai lapsessa ei varmaan kauheasti vikaa ole...niissä kahdessa aikuisessa siinä vieressä kylläkin.

Kaipa välimme olivat sitten jotenkin vialliset.
Vika on kai siinä, että minun on vaikea sanoa ei ja siskoni puolestaan on katujyrä.

Kyllä rakastan koiraani enemmän, kuin verisukulaistani ja se varmaan johtuu siitä, että koira on ollut läsnä elämässäni jo parin vuoden ajan 24 tuntia vuorokaudessa.
Koirani minä tunnen paremmin ja sen vuoksi se on minulle tärkeämpi. Voin luottaa lemmikkiini ja se on vieressäni silloinkin, kun sukulaiset kääntävät selkänsä ja unohtavat minut, kun eivät enää jaksa ongelmiani.

Siskoni mielestä se ei ole hyväksyttävää että "vieraat" komentavat hänen lapsiaan, enkä minäkään varmaan tykkäisi sellaisesta, jos minulla lapsia olisi. Neuvotkin kokee haasteina, niin että aikalailla yksin olin siinä tilanteessa.

Voi ei, nyt joku kuvittelee, että myhäilen itsekseni iloisesti sen vuoksi, että koirani puraisi pientä lasta.

Meidän suvussa vain esiintyy semmoista puupäisyyttä, ettei siihen oikein iske juuri muu, kuin katastroofit.
Kyllä tätä varmaan pitää siskon kanssa ruveta purkamaan, tätä asiaa, mutta minusta on väärin, että hän uskalsi väittää, että olisi hyvä, jos lopettaisin koirani sen vuoksi,ettei sen pinna kestä loputtomiin.
Koira kun on minulle kaikki kaikessa.

Ettäkö minun pitäisi elää hiljaisessa asunnossani yksin.

sisarusvälit? kirjoitti:

Kaipa välimme olivat sitten jotenkin vialliset.
Vika on kai siinä, että minun on vaikea sanoa ei ja siskoni puolestaan on katujyrä.

Kyllä rakastan koiraani enemmän, kuin verisukulaistani ja se varmaan johtuu siitä, että koira on ollut läsnä elämässäni jo parin vuoden ajan 24 tuntia vuorokaudessa.
Koirani minä tunnen paremmin ja sen vuoksi se on minulle tärkeämpi. Voin luottaa lemmikkiini ja se on vieressäni silloinkin, kun sukulaiset kääntävät selkänsä ja unohtavat minut, kun eivät enää jaksa ongelmiani.

Siskoni mielestä se ei ole hyväksyttävää että "vieraat" komentavat hänen lapsiaan, enkä minäkään varmaan tykkäisi sellaisesta, jos minulla lapsia olisi. Neuvotkin kokee haasteina, niin että aikalailla yksin olin siinä tilanteessa.

Voi ei, nyt joku kuvittelee, että myhäilen itsekseni iloisesti sen vuoksi, että koirani puraisi pientä lasta.

Meidän suvussa vain esiintyy semmoista puupäisyyttä, ettei siihen oikein iske juuri muu, kuin katastroofit.
Kyllä tätä varmaan pitää siskon kanssa ruveta purkamaan, tätä asiaa, mutta minusta on väärin, että hän uskalsi väittää, että olisi hyvä, jos lopettaisin koirani sen vuoksi,ettei sen pinna kestä loputtomiin.
Koira kun on minulle kaikki kaikessa.

Ettäkö minun pitäisi elää hiljaisessa asunnossani yksin.

Lue lisää

periaatteessa ymmärrän kantasi. Tuossa tilanteessa sinun tosin olisi ehkä pitänyt viedä koira pois (vaikkei se olisi ollut oikein koiraa kohtaan), se oli sinun virheesi. Mutta suuremman virheen teki siskosi. Eihän sille mitään voi jos ei kestä että toiset komentavat omia lapsia vaikkei sitä edes itse tee. sille ei voi mitään...

Koira joka tuntee olevansa laumassa ylempänä kuin ihminen puree koska lauman ylemmällä on oikeus rangaista alempaansa. Koiralle tulee selvästi osoittaa paikkansa laumassa ja jos sitä ei osaa tehdä se voi purra.

Koiran paikan osoitus ei ole vaikeaa. Se alkaa pienistä teoista kuten ihmiset syö ensin koira sitten. Koira ei saa komentaa ihmisiä ja sen jokaista halua ei saa toteuttaa heti. Halut toteutetaan kun koira ei sitä enää pyydä. perusjuttuja on paljon eikä niiden toteutus ole vaikeaa.

Minulla on ollut 2 sakemannia 2 ja 3 vuotias niin että perheeseen tuli vauva. Koskaan eivät millään tavalla olleet vihamielisiä vauvalle ja aina ei pystynyt olemaan välissä normaaleissa kotioloissa kun lapsi jo roikkuu tai tunkee ruokakupille. Ikinä eivät kumpikaan narttu eikä uros millään lailla reagoineet muutakuin siirtyivät syrjään lapsen ulottuvilta. Koirat ovat nyt jo koirien taivaassa mutta poika osaa käsitellä yhä koiria ja kaikkia eläimiä niin että ei voisi pieneltä lapselta kuvitella.

Ihminen ei saa ikinä hyväksyä että koira näykkäsee lasta tai aikuista eikä selitellä koiran tekosia. On sinun vastuulla koiran omistaja että kasvatat koirasi niin että se tietää olevansa arvojärjetyksessä ihmisten alapuolella ja tuntee paikkansa. Epävarma koira puree ja kerran purrut puree uudelleen.

Valitettavasti sinä itse olet ainoa joka asiasta on vastuussa koska et myöskään saa antaa koirallesi noin ikävää kokemusta lapsista ja syy on sinun koska et siihen puuttunut. En ikinä antaisi kenenkään rääkätä koiriani oli rääkkääjä kuka tahansa.

Siskosi on valitettavasti oikeassa ettei halua lastaan koirasi kanssa yhteen. En myös minä lasten äitinä enkä koirieni kasvattajana antaisi kenenkään rääkätä koiriani mutta en myöskään antaisi kenenkään koiran käydä kiinni ihmiseen. Valitettavsti purevat koirat pitäisi lopettaa ennenkuin ne tekevät jotain vielä pahempaa mutta lähes aina purevan koiran takana on väärä kasvatus.

Anneli

Anneli 33 kirjoitti:

Koira joka tuntee olevansa laumassa ylempänä kuin ihminen puree koska lauman ylemmällä on oikeus rangaista alempaansa. Koiralle tulee selvästi osoittaa paikkansa laumassa ja jos sitä ei osaa tehdä se voi purra.

Koiran paikan osoitus ei ole vaikeaa. Se alkaa pienistä teoista kuten ihmiset syö ensin koira sitten. Koira ei saa komentaa ihmisiä ja sen jokaista halua ei saa toteuttaa heti. Halut toteutetaan kun koira ei sitä enää pyydä. perusjuttuja on paljon eikä niiden toteutus ole vaikeaa.

Minulla on ollut 2 sakemannia 2 ja 3 vuotias niin että perheeseen tuli vauva. Koskaan eivät millään tavalla olleet vihamielisiä vauvalle ja aina ei pystynyt olemaan välissä normaaleissa kotioloissa kun lapsi jo roikkuu tai tunkee ruokakupille. Ikinä eivät kumpikaan narttu eikä uros millään lailla reagoineet muutakuin siirtyivät syrjään lapsen ulottuvilta. Koirat ovat nyt jo koirien taivaassa mutta poika osaa käsitellä yhä koiria ja kaikkia eläimiä niin että ei voisi pieneltä lapselta kuvitella.

Ihminen ei saa ikinä hyväksyä että koira näykkäsee lasta tai aikuista eikä selitellä koiran tekosia. On sinun vastuulla koiran omistaja että kasvatat koirasi niin että se tietää olevansa arvojärjetyksessä ihmisten alapuolella ja tuntee paikkansa. Epävarma koira puree ja kerran purrut puree uudelleen.

Valitettavasti sinä itse olet ainoa joka asiasta on vastuussa koska et myöskään saa antaa koirallesi noin ikävää kokemusta lapsista ja syy on sinun koska et siihen puuttunut. En ikinä antaisi kenenkään rääkätä koiriani oli rääkkääjä kuka tahansa.

Siskosi on valitettavasti oikeassa ettei halua lastaan koirasi kanssa yhteen. En myös minä lasten äitinä enkä koirieni kasvattajana antaisi kenenkään rääkätä koiriani mutta en myöskään antaisi kenenkään koiran käydä kiinni ihmiseen. Valitettavsti purevat koirat pitäisi lopettaa ennenkuin ne tekevät jotain vielä pahempaa mutta lähes aina purevan koiran takana on väärä kasvatus.

Anneli

Lue lisää

olisi väärin ja liioittelua. Lapsi rääkkäsi koiraa, joka ei ollut muutenkaan lapsiin tottunut. Koira olisi kuitenkin pitänyt heti viedä toiseen huoneeseen, varsinkin murinan jälkeen. Ei se koiralle mikään kamala asia olisi ollut.
Vieraiden lasten lähelle en koiraa enää päästäisi, vaikka eivät sitä kiusaisikaan. Vastuu on suuri, jos jotain sattuu.

Hankalaksi tilanne tulee mielestäni vasta siinä vaiheessa, että kirjoittaja saa omia lapsia, eikä koira ole tottunut heihin pennusta asti. Myös sitä silmällä pitäen esittämäsi koulutus ja kasvatus ovat kyllä välttämättömiä.

Anneli 33 kirjoitti:

Koira joka tuntee olevansa laumassa ylempänä kuin ihminen puree koska lauman ylemmällä on oikeus rangaista alempaansa. Koiralle tulee selvästi osoittaa paikkansa laumassa ja jos sitä ei osaa tehdä se voi purra.

Koiran paikan osoitus ei ole vaikeaa. Se alkaa pienistä teoista kuten ihmiset syö ensin koira sitten. Koira ei saa komentaa ihmisiä ja sen jokaista halua ei saa toteuttaa heti. Halut toteutetaan kun koira ei sitä enää pyydä. perusjuttuja on paljon eikä niiden toteutus ole vaikeaa.

Minulla on ollut 2 sakemannia 2 ja 3 vuotias niin että perheeseen tuli vauva. Koskaan eivät millään tavalla olleet vihamielisiä vauvalle ja aina ei pystynyt olemaan välissä normaaleissa kotioloissa kun lapsi jo roikkuu tai tunkee ruokakupille. Ikinä eivät kumpikaan narttu eikä uros millään lailla reagoineet muutakuin siirtyivät syrjään lapsen ulottuvilta. Koirat ovat nyt jo koirien taivaassa mutta poika osaa käsitellä yhä koiria ja kaikkia eläimiä niin että ei voisi pieneltä lapselta kuvitella.

Ihminen ei saa ikinä hyväksyä että koira näykkäsee lasta tai aikuista eikä selitellä koiran tekosia. On sinun vastuulla koiran omistaja että kasvatat koirasi niin että se tietää olevansa arvojärjetyksessä ihmisten alapuolella ja tuntee paikkansa. Epävarma koira puree ja kerran purrut puree uudelleen.

Valitettavasti sinä itse olet ainoa joka asiasta on vastuussa koska et myöskään saa antaa koirallesi noin ikävää kokemusta lapsista ja syy on sinun koska et siihen puuttunut. En ikinä antaisi kenenkään rääkätä koiriani oli rääkkääjä kuka tahansa.

Siskosi on valitettavasti oikeassa ettei halua lastaan koirasi kanssa yhteen. En myös minä lasten äitinä enkä koirieni kasvattajana antaisi kenenkään rääkätä koiriani mutta en myöskään antaisi kenenkään koiran käydä kiinni ihmiseen. Valitettavsti purevat koirat pitäisi lopettaa ennenkuin ne tekevät jotain vielä pahempaa mutta lähes aina purevan koiran takana on väärä kasvatus.

Anneli

Lue lisää

Olet muka kaksi saakemannia omistanut ja silti ymmärrät noin vähän koiran puremisesta! Jos koira puree tosissaan ja menettään kontrollinsa kiusaamisesta, se on mielenvikainen ja pitääkin lopettaa. Mutta siitähän tässä ei ollut kyse. Kyse oli siitä, että koira ensin murisemalla ja sitten näykkäämällä varoitti, ettei pidä tilanteesta. Olisi ollut ihan ensisijaista, että lapsen äiti ymmärtää viedä lapsensa pois koiraa kiusaamasta. Et sinä itsekään pitäisi siitä, että joku tulee repimään hiuksiasi ja kiskomaan sinua vaatteista; ellei toinen ymmärrä sitä varoituksesta huolimatta lopettaa, niin pitää varoittaa paremmin. Olkoonkin, että koiralla on koiran paikka perheessä. Pehmolelu se ei silti ole.

"Tuo yksi lause todella tuntui oudolta.Että "minulle koira on yhtä tärkeä kuin siskolle hänen lapsensa".Tiedän että koira voi olla todella tärkeä ja rakas.Itselläni on koira ja lapsi, mutta en ikinä sanoisi niiden olevan yhtä tärkeitä.Kyllä oma lapsi on normaalilla ihmisellä aina tärkeämpi.En halunnut pahoittaa mieltä tai vähätellä rakkauttasi koiraasi, mutta vaikka se perheenjäsen olisikin, niin loppujen lopuksi se on KOIRA.

Ja muuten olin puremisesta sitä mieltä, että koirassa tai lapsessa ei varmaan kauheasti vikaa ole...niissä kahdessa aikuisessa siinä vieressä kylläkin."

Oletko aivan tosissasi?! Itselläni on 3 koiraa ja en tiedä mitään rakkaampaa kuin ne. On ok jos sulle sun lapses on se tärkein mutta meille todellisille koiraihmisille nää koirat on lapsiakin tärkeempiä. Mulla ei lapsia ole, mutta en niitä haluiskaan. Olkoon vain koira, mitä jos mä sanon et sun lapses on vaan LAPSI. Perheenjäseniä ne koiratkin on ihan siinä missä lapsetkin. Itse voin verrata rakkautta koiraan ja lapseen. Mulle vaikka esim. siskon lapset on ihan yhtä tärkeitä kun oma koirakin. Pointtini nyt on vaan se että koira voi olla ihan yhtä rakas kun lapsikin.

kiitos ja kumarrus.

taas näitä. kirjoitti:

"Tuo yksi lause todella tuntui oudolta.Että "minulle koira on yhtä tärkeä kuin siskolle hänen lapsensa".Tiedän että koira voi olla todella tärkeä ja rakas.Itselläni on koira ja lapsi, mutta en ikinä sanoisi niiden olevan yhtä tärkeitä.Kyllä oma lapsi on normaalilla ihmisellä aina tärkeämpi.En halunnut pahoittaa mieltä tai vähätellä rakkauttasi koiraasi, mutta vaikka se perheenjäsen olisikin, niin loppujen lopuksi se on KOIRA.

Ja muuten olin puremisesta sitä mieltä, että koirassa tai lapsessa ei varmaan kauheasti vikaa ole...niissä kahdessa aikuisessa siinä vieressä kylläkin."

Oletko aivan tosissasi?! Itselläni on 3 koiraa ja en tiedä mitään rakkaampaa kuin ne. On ok jos sulle sun lapses on se tärkein mutta meille todellisille koiraihmisille nää koirat on lapsiakin tärkeempiä. Mulla ei lapsia ole, mutta en niitä haluiskaan. Olkoon vain koira, mitä jos mä sanon et sun lapses on vaan LAPSI. Perheenjäseniä ne koiratkin on ihan siinä missä lapsetkin. Itse voin verrata rakkautta koiraan ja lapseen. Mulle vaikka esim. siskon lapset on ihan yhtä tärkeitä kun oma koirakin. Pointtini nyt on vaan se että koira voi olla ihan yhtä rakas kun lapsikin.

kiitos ja kumarrus.

Lue lisää

on sekä koira että lapsi, kohta kaks lasta... heti alusta asti on vedetty rajat molemmille, lapsi ei kiusaa eikä koira murise tai ärhentele lapselle. on ihanaa kun oma lapsi osaa suhtautua koiriin luonnollisesti, ei hinkua kiusaamaan vieraita koiria, koska koira on ihan normaali asia hänen elämässään. antakaas olla kun kaverini tulee kylään kahden lapsensa kanssa, heillä ei ole koiraa... koiraa kiusataan ja ahdistellaan ja joka kerta vien koiran toiseen huoneeseen koska nämä kaksi taulapäätä eivät usko kun sanotaan että koiran pitää antaa olla rauhassa, saa silittää nätisti mutta ei repiä eikä läpsiä jne jne. heidän äitinsä kyllä kieltää lapsiaan, mutta ei ne mitään tottele, koska koira on niin älyttömän kiva ja ihana lelu...voi vee että pistää vihaksi!!! vien koiran aina turvaan toiseen huoneeseen, koska vaikka nämä kaksi lasta tahallaan ärsyttävät sitä, en halua että mitään vahinkoa sattuu kenellekään, minun vikanihan se olisi jos tiedän että jotain saattaa tapahtua, mutta en tekisi asialle mitään... en yhtään ihmettelisi jos jompikumpi näistä lapsista joutuisi joskus vieraan koiran puremaksi, siitä kiitos kuuluisi heidän äidilleen joka ei saa pidettyä lapsiaan kurissa! minun mielestä vika on harvemmin koirassa tai lapsessa, kyllä se vika on siellä perheen johtoportaassa!

åpoiuytre kirjoitti:

on sekä koira että lapsi, kohta kaks lasta... heti alusta asti on vedetty rajat molemmille, lapsi ei kiusaa eikä koira murise tai ärhentele lapselle. on ihanaa kun oma lapsi osaa suhtautua koiriin luonnollisesti, ei hinkua kiusaamaan vieraita koiria, koska koira on ihan normaali asia hänen elämässään. antakaas olla kun kaverini tulee kylään kahden lapsensa kanssa, heillä ei ole koiraa... koiraa kiusataan ja ahdistellaan ja joka kerta vien koiran toiseen huoneeseen koska nämä kaksi taulapäätä eivät usko kun sanotaan että koiran pitää antaa olla rauhassa, saa silittää nätisti mutta ei repiä eikä läpsiä jne jne. heidän äitinsä kyllä kieltää lapsiaan, mutta ei ne mitään tottele, koska koira on niin älyttömän kiva ja ihana lelu...voi vee että pistää vihaksi!!! vien koiran aina turvaan toiseen huoneeseen, koska vaikka nämä kaksi lasta tahallaan ärsyttävät sitä, en halua että mitään vahinkoa sattuu kenellekään, minun vikanihan se olisi jos tiedän että jotain saattaa tapahtua, mutta en tekisi asialle mitään... en yhtään ihmettelisi jos jompikumpi näistä lapsista joutuisi joskus vieraan koiran puremaksi, siitä kiitos kuuluisi heidän äidilleen joka ei saa pidettyä lapsiaan kurissa! minun mielestä vika on harvemmin koirassa tai lapsessa, kyllä se vika on siellä perheen johtoportaassa!

Lue lisää

on koira purru kolme kertaa lapsena.Arvet vieläkii näkyy niin nenäs ku kädes ja jalas. Ekaa kertaa en ees muista ku olin nii pien ja konttaamalla ilmeisesti jahtasin koiran siis jonkuu buudelin nurkkaa ni nappas nenäst eli oma vika. Toine oli vähä vanhempana,kyse oli pentukoirasta ja myö kaveri kans juostii jotai hippakiinni leikkii ni koira tietysti juoks perästä ja ulkoovi jotekii sattu siihe ni se oli miu kankus kiinni mut täskii tapaukses koira siis puolusti itteää mie nyt taas satuin vaa kohteeks. Kolmas kerta olikii sit sellane et ehkä koiras vika et olin jo iha kouluikäne ja en todellakaa kiusannu koiraa ym. eli pystykorva kyseessä ja iha oltii vieraisilla. Olohuoneessa omistajat iha siin vieressä meikä vaa seiso ja koira istu vieressä ja silitin vaa päästä nätisti ni iski kätee kiinni. Et ikinä ei tiiä. En pelkää koiria kaikista kokemuksista huolimatta. Laps 3v on iha innoissaa koirista ja haluais silittää lenkillä kaikkia vastaan tulevia hauvoja. Meil on opetettu et ei aleta juoksemaa ja kiljumaa ja ain pitää kysyy omistajalta lupa. kaik koirat ei oo esim. tottuneet lapsiin ym.Hyvin pärjätty ja typsykii tietää kui hommat toimii, eli selvät säännöt. Tietysti löytyy myös niitä luonnevikasii koiria ym. mut ne nyt on kuitekii harvassa eli kasvatus ratkasee aika pitkälle oli nyt sit kyseessä lapsi tai koira rajat ratkasee!

kolmi kirjoitti:

on koira purru kolme kertaa lapsena.Arvet vieläkii näkyy niin nenäs ku kädes ja jalas. Ekaa kertaa en ees muista ku olin nii pien ja konttaamalla ilmeisesti jahtasin koiran siis jonkuu buudelin nurkkaa ni nappas nenäst eli oma vika. Toine oli vähä vanhempana,kyse oli pentukoirasta ja myö kaveri kans juostii jotai hippakiinni leikkii ni koira tietysti juoks perästä ja ulkoovi jotekii sattu siihe ni se oli miu kankus kiinni mut täskii tapaukses koira siis puolusti itteää mie nyt taas satuin vaa kohteeks. Kolmas kerta olikii sit sellane et ehkä koiras vika et olin jo iha kouluikäne ja en todellakaa kiusannu koiraa ym. eli pystykorva kyseessä ja iha oltii vieraisilla. Olohuoneessa omistajat iha siin vieressä meikä vaa seiso ja koira istu vieressä ja silitin vaa päästä nätisti ni iski kätee kiinni. Et ikinä ei tiiä. En pelkää koiria kaikista kokemuksista huolimatta. Laps 3v on iha innoissaa koirista ja haluais silittää lenkillä kaikkia vastaan tulevia hauvoja. Meil on opetettu et ei aleta juoksemaa ja kiljumaa ja ain pitää kysyy omistajalta lupa. kaik koirat ei oo esim. tottuneet lapsiin ym.Hyvin pärjätty ja typsykii tietää kui hommat toimii, eli selvät säännöt. Tietysti löytyy myös niitä luonnevikasii koiria ym. mut ne nyt on kuitekii harvassa eli kasvatus ratkasee aika pitkälle oli nyt sit kyseessä lapsi tai koira rajat ratkasee!

Lue lisää

koira on aina ennen kaikkea eläin, oli se kuinka kiltti tahansa. on omistajan ja lapsen vanhemman vastuulla vahtia koiran ja lapsen leikkejä, ja jos menee kiusaamiseksi tai koira ahdistetaan nurkkaan se voi puolustautua näykkäyisemällä, mikä ei tietenkään ole suotavaa. koira ei osaa itse sanoa lapselle että lopeta, en pidä tuosta.