Onko iällä merkitystä ???

Mielestäni riippuu ihan tapauksesta, että onko väliä iällä, vaiko eikö. Itsekin olin 17 kun aloimme poikaystävän kanssa suunnittelemaan perheenlisäystä. Tuntui vain siltä, että oli oikea aika ja kaikki kuitenkin sillä mallilla että lapsen tulo ei maailmaa kaatanut. Toki siihenkin varauduttiin, että rankkaa tulee olemaan ja tiukoillekin varmasti vetää, kun ihan kahdestaan oltiin ja sukulaiset satojen kilometrien päässä. Muutamia harvoja ystäviä oli samalla paikkakunnalla, mutta eipä niistäkään juuri apua ollut odotettavissa. :)

Noh, olin 18 kun aloin odottaa ensimmäistä lasta ja ehdin käydä koulun loppuun ja olla töissäkin. Olin 19 kun ensimmäinen lapsi syntyi ja 21 kun tein toisen.

Elämänkokemusta ehtii haalia itselleen koko ajan niin kauan kuin elääkin. Ei se elämä ja kokemusten saanti lopu äitiyteen, päinvastoin. Äitiys on kokemus ja vastuu yhtä aikaa. Siihen kun sovellat vielä sen että pääset joskus kavereiden kanssa ulos ja tuulettumaan. Samoin kuin se jos haluat harrastaa jotakin muutakin kuin lastenrattaiden kans lenkkeilyä. Eli äitiyden ja kuitenkin nuoren elämän yhteen sovittaminen on melkoinen taitolaji. :)

Jos haluaa nuorena matkustella, opiskella, tehdä töitä, ryypätä ja rällätä, sitä samaa sinä voit tehdä vajaata nelikymppisenä kun lapsesi ovat aikuisia jo. Miksi kaikki pitäisi olla vain nuorten juttuja ja ne pitäis tehdä ennen lasten hankintaa, kun ne ehtii tehdä myöhemminkin. Halutessaan siis.

Eli ei. Ei iällä niinkään ole merkitystä kuin sillä millainen elämäntilanne ja lasta hankkivan ihmisen henkinen kehitystaso on. Ei 17v. ole enää mikään lapsi, kun ilmaisit kirjoituksessasi että "eihän lapsi voi hoitaa lasta, vai voiko?" Hehän sen lapsen sitäpaitsi hankkivat, eikä se varmaan sinun vastuullesi jää. Serkkusi voi jopa ottaa pahemman kerran loukkauksena jos kyselet miksi niin nuorena noin kiire. Ehkä heillä nyt on sopiva aika. :)

Monet omanikäisistäni ovat sanoneet että eivät voisi kuvitellakaan itseään tilanteeseeni. Eli että olisi näin nuorena lapsia. Noh, minä matkustan ja opiskelen ehkä lisää silloin kun heillä taas on pienet räkänokat jaloissaan pyörimässä. Itse olen tyytyväinen ratkaisuuni tehdä lapset nuorena, mutta ei minulla ole mitään ketään vastaan joka tekee vanhempana. Lapset pitää tehdä silloin kun aika on sopiva. Ja jokainen itse määrittelee sen sopivan ajan ja sopivan iän. :)

Hyvää alkavaa talvea aloittajalle, ehkä sinun kannattaa vain pysytellä serkkusi tukena ja antaa heidän tehdä omat ratkaisunsa. :)

että ei niinkään se ikä ole se mikä siihen vaikuttaa (vaikka kieltämättä 17 vuotias on mielestäni liian nuori)... vaan se mitä on ehtinyt miehen kanssa kokemaan ennen lasta!!

Kyllä jokaisen parin pitäisi saada sitä kaksinkeskistä aikaa ennen lasta ja opetella tuntemaan toisensa perinpohjin...
Minulla kanssa miehen serkku tuli 18 vuotiaana raskaaksi ja sitten pari vuotta meni ihan hyvin ja sitten kuitenkin se yhteinen aika oli jäänyt viettämättä ja sitten huomasivat etteivät tulekkaan toimeen... erosivat ja nyt tyttö asuu yksin 20 vuotiaana pienen vauvan kanssa ja miehestä ei ole enää tietoakaan...

Kyllä se on oikeesti parempi odottaa kunnes on vähän kerinnyt maailmaa näkemään ja viettää sitä kaksinkeskistä aikaa... kyllä lapsia kerkiää sitten hankkimaan eikä tartte olla vielä edes vanha...!!!

ja paljon!!!!!
Säälittää jos lapsen tarvii syntyä lapselle.. ja vaikka miten päin vääntäis ni 17 vuotias on vielä lapsi...
vaikkei se iästä olekkaan kiinni ni kyllä huomaa kun on aikuinen.. sit ainakin järki jo pelaa paremmin!!!