Tiedät miksi. Myös sinun elämäsi on hukattu. Olemmeko jo liian vanhoja rakkauteen?
Ei mennyt elämä
niinkuin piti.
312869
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
haaveilevaan kyllä, mutta tuskin "fyysiseen" vielä kuitenkaan...
fyysinen puoli. Oletko sitä mieltä, että romantiikka ja rakkauden tunne on kuollutta?
Toisilla on. Monilla ei.
vain fyysisen puolen vuoksi kenenkään kanssa.
Ihmisestä itsestään paljon riippuu, kuinka kokonaisvaltainen hän on ihmisenä ja mitä asioita
haluaa painottaa. Silti kaikkeen ei voi vaikuttaa. Moneen asiaan kyllä, jos todella haluaa. Ainakin sisäisen elämän rikkauteen.
ei tunne. Kuitenkin tällainen voi olla rakastettu...jälki on rumaa. Minulle rakkaus on pääasia, ainakin yritän pitää sitä pääasiana. Mutta on jokin voima joka minussa joka yrittää mitätöidä sen. Miksi?
Naisetko täällä nyt keskustelevat? Sitä parempaa, täydempää, kokonaisvaltaisempaa, jos myös henget, henkisyydet koskettavat, yhtyvät, lihanhimon lisäksi.
Yhdyn mielipiteeseesi.
Ihmisellä on monenlaisia luontaisia, luonnollisia tarpeita, jotka etsivät tyydytystä.
Jos niitä ei ole tyydytetty, on vajetta, silloin etsii täydempää, parempaa tyydytystä. Sama rakkaudessa. Mihin kukin sitten tyytyykään tai korvaa vajeen osittain jollain muulla, esim. harrastuksella, muilla ihmissuhteilla.
ilman naisen rakkautta ja voin sanoa, että se ei ole mitään elämää. En ole löytänyt korviketta mistään. Nekin, jotka koviketta käyttävät pettävät itseään. Ainakin osittain. Tietysti ilman rakkautta voi elää, mutta tuskaisaa se on.
Ehkä miehillä on vielä enemmän naisiin nähden saalistusviettiä muinaisuudesta jäljellä. Sen sijaan empatinkykyä ja toisen kunnioittamista tuskin kenelläkään on liikaa.
Aina on yleensä mahdollisuus parisuhdetta kehittää tyydyttävämmäksi, ellei ole kovin erilleen päässyt kasvamaan. Suhteita voi periaateessa olla monen laisia, riippuen keskinäisistä sopimuksista puolin ja toisin.
Kyllä Suomessa parisuhteissa yleensä on kehittämisen varaa.
kehitytään koko ajan koko elämän kestäen.
Tärkeintä on olla sovussa, ymmärtäväinen, kunnioittava, armollinen, hyvissä väleissä itsensä kanssa.
itseään, jotta voisi rakastaa muita. Jos ei rakasta itseään niin ei kykne rakastamaan muita. Minusta taas tärkeintä on rakastaa sekä itseään, että muita, mutta noin alkajaisiksi kun pystyisi rakastamaan itseään niin hyvä olisi.
Sopusointu itsensä kanssa heijastuu läheisiin ja ympäristöön. Mutta tervettä itsekkyyttäkin tulee olla. On hyvä tuntea itsensä ja ymmärtää muita. Elämänkatsomus, arvot, asenteet vaikuttavat ajatuksiin, sanoihin ja tekoihimme. Aito kommunikointi, vuorovaikutus ovat myös aina tärkeitä, hedelmällisiä ja tuovat tyydytystäkin. Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen, vaikka aina sitä ei muistaisikaan.
Kohta tulee huoltotauko ja ei voi kirjoittaa viestejä, kestää n. 04:45 asti.
täytyy vastata, että parempi ilman rakkautta kuin naisen kans, jota et rakasta. Sellaisessa suhteessa huijaa itseään ja toista. Antaa turhaa toivoa toiselle, jota ei ole edes olemassa. Jokainen tuntee sydämessään naisen/miehen kohdatessaan, tuleeko siitä mitään vai ei. Pelkkä ulkonäkö ei valitettavasti riitä toimivaan suhteeseen.
Pitäisi löytää vain se tahto, joka veisi läpi harmaan kiven..
Itse olen huomannut meillä sen, että ei tahto kauas kanna, jos se tietty tunne ja läheisyys suhteessa on haihtunut. Tahto voi auttaa yrittämään, vaikka läpi harmaan kiven, mutta yhteisen sävelen ja tunnekuoleman läpi ei silläkään mennä. Eli kyllä kuuluisasta suomalaisesta sisusta on apua, jos on jotain saavutettavissa.
eli tarkoitin, ettei yhteistä säveltä löydy tahdolla, jos ei ole sitä punaista lankaa eli sitä jotain tunnetta.
Liian vanhaksi en tunne itseäni mutta sitäkin säikymmäksi kerta toisensa jälkeen. Aina jää tahra sydämeen, jota ei voi pyyhkiä pois. Kun joskus aika ja paikka kohtaisivat yhtäaikaa....
Mitenkäs ihmeessä sen olisi voinut muuttaa? Eihän tavattu aiemmin.
kun 3/4 elämästä on takana. Kun täytän 65, niin saatan olla liian vanha uuteen suhteeseen. Tai sitten ehkä en........
minkä voin, ja osasin. Nyt relaan.
Minusta näyttää siltä että moni muukin on levon tarpeessa. Esim. minä.
Mikä sen kauniinpaa, kuin kulkea kohti vanhuutta käsi kädessä.Ei rakkaus kysele ikää. Ihminen on kykenevä rakastamaan niin kauan kuin järki pelaa ja sydän lyö. Suurimman rakkauden tunteeni koin aikuisiälla ja toivon, että vielä joskus pääsemme yhdessä edes hurjastelemaan rollaattoreilla samaa matkaa, vaikka toki vielä siihen on aikaa.
..kirjoitettu..nyt jaksan taas..vaikka eihän tämä minulle tietenkään, mutta juuri noin toivoisin,että mr.right ajattelisi..
Rollaattoreilla,joo..ja yhteinen huone meille,ehdottomasti..:)
yhteinen sänky! Haluan ehdottomasti kuorsata vieressäsi, vielä haudassakin :) Olet nnniiiiinnnn ihana. Mut eletään kuiteski ensteks tää elämä täysillä etäiseen loppuun, joohan.
mr Less Bright (tavoite 120v) ;)
..kunhan ei 120 kg..:)voisi olla molemmille vähän epämukavaa..
olis kärsimistä mut eihä me mitään possuja oltais kuiteskaan, ehkä yhteensä 120 kg! Anoreettistako?
mr Less Bright
..vähän enemmän kuitenkin..sinun lihakset ja minun..hmm..