Moi
Olen kahden lapsen isä. Pojan ja tytön. Tyttö harrastaa luistelua ja poika jalkapalloa. Poika on seitsemän. Yhteinen harrrastus on piirustus.
Minusta on alkanut tuntua vahvasti että poikaa ei joukkueurheilu kiinnosta mikä on minusta surullista. Olen itse ollut aika epäsosiaalinen ja toivoisin pojan välttävän sen.
Poikaa innostaa piirtäminen ja kaikenlainen käsillä tekeminen - varsinkin nyt puutyöt mutta myös kaikki muu. Kuulun siihen vähemmistöön miehiä joka ei osaa tehdä käsillään juuri mitään muuta kuin jotain ihan yksinkertaista. En osaa ohjata poikaa. Hän taitaa olla muutenkin lahjakkaampi kuin minä.
Ajattelen että haluaisin viedä hänet jonkun teknisen ohjatun harrastuksen piiriin. Onko kenelläkään antaa neuvoa ?
Olen kahden lapsen isä. Pojan ja tytön. Tyttö harrastaa luistelua ja poika jalkapalloa. Poika on seitsemän. Yhteinen harrrastus on piirustus.
Minusta on alkanut tuntua vahvasti että poikaa ei joukkueurheilu kiinnosta mikä on minusta surullista. Olen itse ollut aika epäsosiaalinen ja toivoisin pojan välttävän sen.
Poikaa innostaa piirtäminen ja kaikenlainen käsillä tekeminen - varsinkin nyt puutyöt mutta myös kaikki muu. Kuulun siihen vähemmistöön miehiä joka ei osaa tehdä käsillään juuri mitään muuta kuin jotain ihan yksinkertaista. En osaa ohjata poikaa. Hän taitaa olla muutenkin lahjakkaampi kuin minä.
Ajattelen että haluaisin viedä hänet jonkun teknisen ohjatun harrastuksen piiriin. Onko kenelläkään antaa neuvoa ?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Yksi mahdollisuus teknisempien harrastusten puolella voisi olla elektroniikan rakentelu. Omien kokemuksien perusteella voin sanoa, että siinä riittää kiinnostavaa tekemistä ja haasteita vaikka vuosikymmeniksi. Kiinnostus vain kasvaa sitä mukaa kun osaaminen, taidot ja tekniikan antamat mahdollisuudet lisääntyvät.
Tässä harrastuksessa on kaksi puolta: elektroniikan teoria ja varsinainen laitteiden rakentaminen, joka on aika puhtaasti kädentaitoa ja mukavaa näpräämistä. Aloittelijan ei tarvitse heti hallita teoriaa; valmiiden ohjeiden mukaan rakentaen pääsee hyvin liikkeelle. Siinä samalla se teoriakin pikku hiljaa hahmottuu pala palalta.
Tässä eräs kuvaus siitä, mitä elektroniikan harrastaminen pitää sisällään: http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=etu02.sis&pa=j
7 vuotta on ihan sopiva ikä aloittaa yksinkertaisilla kytkennöillä. Siinä iässä aloin ohjata omaa tyttöäni (nyt 10 v) tässä harrastuksessa, ja kokemuksesta voin sanoa, että 7-vuotiaan hienomotoriikalla yksinkertaisenkin kytkennän kokoaminen on iso haaste ja vaatii huolellista ohjaamista. Kuitenkin lopputulos on palkitseva, koska laite ei pelkästään ole hienon näköinen, kuten esim. joku puutyö, vaan se myös tekee jotakin.
Huono puoli on se, että ohjattuja harrastusmahdollisuuksia on kovin vähän. Valitettavasti en oikein osaa neuvoa tässä suhteessa. Tässä linkissä on asiaa kyselleelle joitakin vastauksia: http://koti.mbnet.fi/~huhtama/ele/index.php?si=ukk&pa=j&ukk=1140145
Voisin ehkä itsekin olla kiinnostunut antamaan apua alkuun pääsemiseksi. Tyttöä ohjatessa olen huomannut, että ohjaajallakin on ihan hauskaa!
Kuten kaikki tiedämme että elektroniikka on ihan kivaa näpläystä, ei siitä saa oikeesti mitää hauskaa irti. Ainakaan mitään pitkä aikasta.
Joten siirrytään oikeiden harrastusten pariin.
RC!!!!!!!!!!!!!!!
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radio-ohjattu_pienoismalli
http://www.rc-harrastus.com/
Käykää tutustumassa paikalliseen lennokkikerhoon.
Hyvä ideahan tuo on, poika saisi harrastaa jotakin mieleistään. Jos lapsi on introvertti, ei hän siitä pakottamalla muutu pälättäväksi joukkueurheilijaksi.. Mulle yritettiin tehdä niin ja se sai pelkästään vaivaantumaan ja todella eristymään, en aikuisenakaan välitä suuresta ihmisjoukosta, vaan tuumiskelen omiani tai viihdyn hyvässä seurassa parin ystävän/työkaverin kanssa.
Mutta miksi sinunkin pitäisi jo alusta olla kaikentietävä virtuoosi? Opetelkaa yhdessä, menkää jonnekin kurssille yhdessä, viettäkää aikaa! Se on paljon parempaa ja tasan varmasti lapses muistaa sen aikuisenakin. Äläkä unohda tyttöäskään, tehkää kolmeen pekkaan jotain.