Järjestetäänkö sairaanhoitajille edelleen muuntokoulutusta lääkäriksi? Itse olen ajatellut hakea s-hole pohjalta, mutta tuon muuntarin piti loppua jossain vaiheessa. Onko se jo loppunut?
Muuntokoulutus
apuuuuuvaaaaa
709936
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 70
Vanhimmat
tuleva (??) lääkäri harjoittelisi tiedonhakua jo tässä vaiheessa. Taidosta "voi" olla hyötyä jatkossa...vai ajattelitko jatkossakin tiedustella kaikki täältä? Vihje: Turun yliopiston muuntokouluttaa: mars TY:n kotisivuille!
Ei oteta enää uusia opiskelijoita, vanhat toki koulutetaan lisureiksi.
pyrkiessä jotenkin "huonompi", kuin ylioppilaan? Muista, että moni sairaanhoitaja on myös ylioppilas. Minusta se antaa aikamoisen edun verrattuna suoraan koulunpenkiltä lääketieteelliseen päässeelle! Sairaanhoitajalla on aina lääketieteen perusteet hallinnassa ... pitäisi ainakin olla.
jos olet valmis tekemään paljon töitä eli opiskelemaan ahkerasti. Lääkäriopiskelijoiden ylimielisyys tasoittunee oikean työnteon myötä.
Valmis biokemisti saa suuremmat hyvitykset lääkiksessä aloittaessaan kuin muuntokoulutettava sairaanhoitaja (ei muuntokoulutettava sairaanhoitaja, joka on päässyt lääkikseen ei saa mitään etua). Lääkiksessä opiskellaan lääkeTIEDETTÄ ei hoitotiedettä. vaikka sinällään lääketieteseen liittyy myös lääkintätaidon komponentti.
sairaanhoitajalla on etu pelkkään ylioppilaaseen nähden pyrkiessä lääketieteelliseen ja sinne päästessään, opiskelun ensimmäisinä vuosina. Ylioppilas on käynyt ainoastaan yleissivistävän koulun, joka on myös monella valmiilla sairaanhoitajalla takana. En puhunut mitään biokemisteistä tms:sta, vai puhuinko?
Ensimmäisinä vuosina tuore lukiosta tullut pitkän matikan, kemian, fysiikan ja biologian lukija on TUNTUVASSA etulyöntiasemassa verrattuna sairaanhoitajaan jolla on paljon aikaa luonnontieteiden lukemisesta ja yleensä oppikirjojen pänttäämisestä. Sairaanhoitajalla on varmasti keskimäärin ollut heikompi menestys luonnontieteissä tai soveltuvuus niiden opiskeluun (muutoinhan olisi haettu lääkikseen). Sitten kliinisessä vaiheessa sairaanhoitaja voi kyllä ajoittain loistaa kliinisellä tietoudella mutta 2 ekaa vuotta ovat kyllä lukiolaisen heiniä.
Pyrkimisvaiheessa sairaanhoitaja on vielä huonommassa asemassa verrattuna lukiolaiseen, jolla on paremmat&tuoreemmat tiedot luonnontieteistä sekä kovempi lukurutiini. Siksihän on olemassa kiintiöt ja muuntokoulutus terveydenhuollosta tuleville. Ilman niitä tekisi aika tiukkaa sairaanhoitajien päästä sisään kun joutuisi kilpailemaan kirjaviisaita lukiolaisia vastaan.
koulutukseen, tiesitkö sitä? Opiskelet ehkä itse lääketieteellisessä, mutta varmasti sinua älykkäämpiä ihmisiä löytyy myös muilta aloilta. Ei kannata luulla itsestään liikoja.
Eivät lääkärit ole jumalista seuraavia. Saattavat olla lahjakkaita joissain aineissa ja tehdä kovasti töitä opiskelun eteen.
Itselläni on haaveena päästä joskus lääketieteelliselle...mutta ADHD(pahakin/vaikeakin)
haittaa opiskelujani...
http://www.crohnjacolitis.fi/cgi-bin/yabb2/YaBB.pl?num=1156587184
Tässähän puhuttiin sairaanhoitajista, jotka haluavat lääkikseen.
Ilmeisesti he eivät ole aiemmin päässeet, kun kerran sairaanhoitajia ovat. Tottakai osa ihmisistä haluaa mieluummin sairaanhoitajaksi vaikka lahjat riittäisivät lääkikseen, mutta miten he tähän liittyvät, kun puhe oli nimenomaan lääkikseen haluavista hoitsuista?
Tuon kiintiön tarkoitus on kyseenalaistettu useaan otteeseen. Onneksi se loppui. Jos sairaanhoitajat ovat kerran niin huippuorientoituneita, niin silloinhan he pääsevät ilman muuta sisään myös normaalikiintiössä, eikö?
Olihan kerran tutkittu, että kuinka paljon vastaavuutta opinnoissa on. Saikkari sai korvattua jonkun hassun makron työn ja jotain kliniikkasälää ö eli ei kovinkaan paljon. Kliinisellä tiedolla on toki merkitystä kliniikkavaiheessa, mutta jos oletetaan, että saikkarilla on kolmen vuoden työkokemus, niin ei silläkään vielä kovin paljon juhlita.
Ja ei se koulutus edes loppujen lopuksi lyhentynyt kovin paljon, saati sitten purki lääkäripulaa. Lisäksi kouluttamiseen kului vieläpä enemmän pätäkkää. Täytyy vielä muistaa sekin, että lääketiede ei ole mitään hoitotiedettä. Monista saikkareista tulisi varmasti erinomaisia lääkäreitä, mutta ehkä kustannustehokkuuden kannalta kaikkein parasta olisi, että he hakevat siinä samassa kiintiössä.
Jos muuntokoulutuksella kerran haettiin apua lääkäripulaan, jota esiintyy varmasti eniten pienten kuntien terveyskeskuksissa, niin miksei muuntokoulutettaville suoraan asetettu lisävaatimukseski että pitää esim. 5 vuotta työskennellä tälläisessä pienessä kunnassa? Olisiko tuo nyt niin vastoin tasa-arvoa kun kuitenkin muuntokoulutettavat olisivat halutessaan voineet hakea normaalissakin kiintiössä? Tuolla tavalla olisi ainakin saanut joitakin kymmeniä lääkäreitä varmasti niille seuduille missä pulaa on.
Että olisivat voineet hakea kahdessa kiintiössä. Muuntokoulutuksen tuoma hyöty olisi nimenomaan pitänyt korjata jossain syrjäkyläharjoittelussa. Mutta kun sääntöä ei ollut, niin kuka hullu sinne metsään lähtee?
Mutta en ole lääkäri.
Monet muunnot ovat varmaankin perheellisiä koska ovat jo hieman vanhempia, ja luulisi nyt että perheellinenpä se kaikkein nihkeimmin muuttaa jonnekin Utsjoen tk:hon duuniin.
Aiempien vuosien raakapisteitä vertaillessa huomaa, että muuntokoulutuskiintiössä on päässyt aika helposti sisään. En sitten tiedä, onko taso ollut niin huono, mutta luulisi että ei.
No, oikeastihan kyseessä ei ollut muuntokoulutus, vaan UUDELLEENKOULUTUS, koska koulutushan tapahtui kuitenkin ihan samaan tahtiin uusien ylioppilaiden kanssa, eli eihän sairaanhoitajat saaneet mitään hyväksilukua käytännössä, eivätkä valmistu yhtään sen nopeammin kuin juuri ylioppilaaksi kirjoittanutkaan.
Ainoastaan sairaanhoitajat, jotka valittiin tuolla erikoisvalinnallaeri pääsykokeella, pääsivät helpommin sisään lääkikseen Turkuun, koska hakijataso oli matalampi, ainakin Aamulehdessä eräs sairaanhoitaja kertoi, kuinka oli hakenut sinä keväänä Turkuun oikealla pääsykokeella, muttei päässyt, mutta sitten haki samana keväänä/kesällä sairaanhoitajien "muunto"koulutus pääsykokeella ja valittiin, sillä tavalla pääsi siis lääkikseen silloin, vaikkei muuten olisi päässyt, pääsi siis uudelleen koulutukseen sairaanhoitajasta lääkäriksi, vaikkei oikeasti olisi muuten päässyt, kun ei taito olisi riittänyt oikeassa pääsykokeessa... epäreilua eikö totta? No, Ras itse on AMK-sairaanhoitaja ja runnoi tuon läpi EU-rahan avulla ja Turku suostui ainoana, kun sai taas itse sitten hammaslääkis-asiaansa ajettua, muutenhan mikään lääketieteellinen tiedekunta tuohon pelleilyyn ei lähtenyt, eikä Turkukaan olisi ilman tuota kytkykauppaa. Lääketieteen ylioppilaat ja kandidaatit osoittivat ympäri maata mieltä tämän epäoikeudenmukaisuuden puolesta ja koko homma haukuttiin ja sitä vastustettiin asian typeryyden, turhuuden, kallueden ja epäreiluuden takia, mutta muutamaksi vuodeksi se runnottiin läpi, siis siksi aikaa kun EU antoi rahaa. Todellinen floppi koko paska oli. No, loppuihan sekin heti onneksi. Mitään käytännön hyötyähän tuosta ei ollut, Turun seudulla on lääkäreitä muutenkin hyvin, noita uudelleen koulutettuja sairaanhoitajia ei kuitenkaan laiteta Lappiin tai Kaakkois-Suomeen, vaan jäävät käytännössä kotiseudulleen tai sen ympäristöön, vaikka siellä ei pahinta lääkäripulaa edes ole. Lisäksi menetettiin yhteiskunnan kalliisti kouluttamia sairaanhoitajia, joista myös on pulaa... todella fiksua toimintaa!
Turhaa rahan haaskausta vain koko homma. Keskimäärin tuosta valmistui 5,5:ssa vuodessa, kun esimerkiksi Oulussa uusien ylioppilaiden kouluttamiseen kuluu 5,7 vuotta. Joten paljon lohdutti. Koulutuksellista tasa-arvoa tuo ei ainakaan edistänyt. Tasosta kertoi paljon se, millaista porukkaa tuonne pääsi.
oletko aivan varma siitä, jotta noista muuntokoulutuksen läpikäyvistä sairaanhoitajista tulee 100%:n varmuudella c-luokan lääkäreitä? Oma mieheni, vaikka kirurgi onkin, ei pidä heitä ollenkaan vähempiarvoisena itseensä nähden, eikä halua vähätellä heitä millään tavoin. Kannattaa muistaa myös se, että myös moni normaalissa valinnoissa sisälle päässyt läpäisee lääkäritutkinnon vain rimaa hipoen tai huonoin arvosanoin ... kuitenkin sinun logiikkasi mukaan he ovat silti kaikesta huolimatta a-luokan lääkäreitä!
Joillekin vain tuntui olevan ylivoimaisen vaikeaa ymmärtää jotain perusasioita.
"Siis eihän mun tarvi osata käyttää mitään mikroskooppia, kun täl ei oo mitään tekemistä lääkärin työn kanssa... Tai miks mun pitää opetella jotain hermoratoja, kun niitä on niin paljon ja käytännön kannalta niiden tietäminen on aivan turhaa nippeliä."
valinnoista, kun koulutukseen otetaan vain rajallinen, tietty ryhmä. Hakijoitakaan ei ole niin paljoa läheskään, kuin yleisessä valinnassa. Varmasti kuitenkin pääsykokeessa kysytään samat asiat. Ei kai sinnekään ketään täysin uunoa päästetä opiskelemaan, vai?
Kysehän oli siitä, että sama henkilö/samat henkilöt EIVÄT ole päässeet lääkikseen varsinaisessa haussa, mutta ovat siitä huolimatta kyllä päässeet sh-muuntoon. Turhaa sumentaa omaa ajatteluaan millään höpinöillä "rajatuista ryhmistä" - saati olettaa, että semmoinen höpinä uppoaa muihin. Jos varsinaisesta hausta ei pääse, mutta "rajatun ryhmän" haun kautta pääsee, niin kyllä silloin on ihan selvää, että sen "rajatun ryhmän" haun kautta pääsee helpommin - eikö totta?
Ja jos "rajatussa ryhmässä" pääsee helpommin, niin silloin sitä kautta pääsee heppoisemmin eväin -> sisälle pääsee huonompaa ainesta, jolla ei sinne ilman helpotettuja kokeita asiaa olisi.
Vähän sama juttu, kuin että mopokortin suorittaneille MUTTA autokoulun reputtaneille järjestettäisiin ikiomat kirjalliset ja ikioma inssi, joista pääsisi helpommin läpi kuin oikeasta autokoulussa. Eihän siinäkään mitään järkeä olisi, kun liikenteessä vaaditaan kuitenkin samat kyvyt kaikilta.
ymmärtänyt. Tuskin kuitenkaan nämäkään veikkoset/siskoset sen huonompia lääkäreitä valmistuessaan ole, kuin ne "virallisesti" sisälle aikoinaan päässeetkään. Kukkiiko sisimmässäsi kenties kateuden siemen? Ihan turhaan kuitenkin. Ehkä kannattaisi iloita muidenkin ihmisten puolesta joskus. Muuntokoulutukseen hakevat ovat jo valmiiksi vanhempia ihmisiä, joten eivät he varmasti sinne koulunpenkille ole menneet pelkästään aikaansakaan kuluttamaan. Ovat varmasti motivoituneita ja eiköhän heiltäkin sentään jonkinmoista lukupäätä löydy. Ja eihän se heidän vikansa ole, että ovat päässeet sisään meitä muita "helpommin". Kenelle eteen annetaan tuollaiset mahdollisuudet, niin olisi tyhmää jättää käyttämättä niitä hyväkseenkään. Esitä siis jatkossa kovin kritiikkisi oikeaan suuntaan, eli korkeamman tahon poliitikoille tms:lle!
Niin. Saa käyttää hyväksi porsaanreikää hetken ja fiksuahan se onkin, että voi päästä muutaman vuonna tuolla lailla lääkikseen, vaikkei muuten pääsisi, niin kun on oma ryhmä, jolla vaikka sama koe onkin, niin jossa pääsee heikommilla taidoilla sisään tiedekuntaan, kuin varsinaisella kokeella, niin saahan sitä mennä, kun mahdollisuus tuli.
Eri asia on vain, onko tuo reilua tai oikeudenmukaista tai millään lailla järkevää.
Lääkärin työ on niin vaikeaa ja vaatii niin paljon henkisiä kykyjä, että sen suorittaminen onnistuu hyvin, että on todella syytä olla kova karsinta ja valita vain henkisesti todella lahjakkaita ja pystyviä ihmisiä koulutukseen.
Lienee selvää, että heikommilla, hmm... sanottakoon nyt vaikka "älynlahjoilla" varustettu henkilö on huonompi diagnostiikassa, diagnostiikka on käytännössä puhdasta ongelmanratkaisua ja siinä vaaditaan huomattavan paljon päättelykykyä, puhdasta älyä, ja sen lisäksi erilaisia kykyjä havaita asioita, mm. hyvää hahmotuskykyä, eräs alitajuisesti lääkärillä toimiva diagnostinen työkalu on nimenomaan hahmontunnistus, esim. käytännössä masentuneen potilaan masennuksen kykenee hyvä lääkäri diagnosoimaan jo kun potilas kävelee sisään, ennen kuin on potilaalta kysynyt vielä mitään tai koskettanutkaan vielä potilasta tutkiakseen häntä, masentunut potilas antaa sellaisen masentuneen vaikutelman, "hahmon", jonka lääkäri tunnistaa aiempaan kokemukseensa, intuitioonsa ja muistiinsa pohjaten ja taustalla vaikuttaa myös aiemmat kokemukset ja päättely automaattisesti. Sitten on tietenkin puhdas päättely diagnostiikan pohjana, erilaiset algoritmit, joilla päästään diagnoosiin, laboratorio- ja kuvantamistutkimukset, sekä puhdas ulkomuisti/tieto, ja viimeisenä etenkin erikoissairaanhoidossa on ns. perusteellinen tiedonkeruu, eli kerätään kaikki mahdollinen tieto ennen kuin aletaan saada diagnoosia, eli erittäin laajat haastattelut alkaen potilaan omista asioista, suvusta, ihan kaikesta potilaan elämään liittyvästä, sitten erittäin laaja kliininen status, kaikki mahdollinen tutkitaan ja testataan ja löydökset kirjataan ja sitten vielä erittäin massiiviset kuvantamistutkimukset magneettikuvausta unohtamatta ja sitten mahdottoman laajat laboratoriokokeet, otetaan verestä ja muistakin nesteistä erittäin paljon kokeita ja tutkimuksia ja katsotaan tulosten pohjalta, mikä potilasta voisi vaivata. Tätä voidaan kuitenkin pitää ammattitaidottomuutena jopa, kokeita on helppo klikata koneelle ylös ja alkaa ottamaan, mutta taitava lääkäri pääsee diagnoosiin vain haastattelemalla potilaan, kysymällä potilaan oireista ja käsillä tunnustelemalla, katsomalla omin silmin ja ehkä stetoskooppia käyttämällä, ja saa tarkasti diagnoosin.
Mistä ihmeen kateudesta puhut kun moni tähän kirjoittavista on varmasti jo lääkiksessä sisällä. Totuus vain on että muuntokoulutukseen pääsi ihan naurettavan alhaisilla koepisteillä. Tietysti pääsykoe on vain yksi koe eikä ennusta millainen lääkäri jostain tulee mutta jos muuntikseen on päässyt tyyppejä jotka ovat lukeneet monta kuukautta ja juuri ja juuri ylittäneet rajan niin itse kyllä lääketieteen opiskelijana epäilen vahvasti heidän kykyään omaksua monimutkaisia asioita varsinaisessa koulutuksessa.
Moni lääkiksessä oleva, mukaanlukien ainejärjestöt, vastustivat muuntokoulutusta ankarasti ja kyllä ihan syystä. Toivottavasti eivät aloita hommaa enää uudestaan tai sitten laittavat muuntolääkäreille sen ehdon että pitää työskennellä pikkupaikkakunnalla tietty aika.
on koulutuksen jälkeen (minusta suomessa varsin hyvä terv.huoltoalan koulutus) myös kosolti työvuosia takanaan. Heillä oli monella runsaasti jo sitä kenttäkokemusta takanaan ja varmasti realistiset käsitykset myös lääkärintyöstä ja sen tuomasta vastuusta jne. Olihan useampi jo hieman iäkkäämpikin. Eikä meillä ole mitään oikeutta myöskään vähätellä kenenkään älynlahjoja ... monella sairaanhoitajalla saattaa olla suurempi älykkyysosamäärä, kuin joillain lääkäreillä.
omakin kritiikkisi juontuu ja omista liian suurista luuloista omaan itseesi nähden. Hyvä itsetunto perustuu monesti väärään itsearvioon! Pistettäköön nuo kuitenkin nuoruutesi ja henkisen kypsymättömyytesi piikkiin. Oma mieheni valmistui myös aikoinaan ulkomailta huippuyliopistosta kirurgiksi ja hän kertoi kuinka esim. käytännön työssä on huimat tasoerot kirurgeilla. Hän ei itse ikinä suostuisi huonon kirurgin leikattavaksi, ellei olisi ihan pakko. Joten normaalivalinnoissakin lopputuloksena on joskus jopa valtavat tasoerot!
Miksi minun pitäisi olla kateellinen sairaanhoitajalle joka suurella todennäköisyydellä menestyy opinnoissa heikommin kuin minä?
Käytännön työssä on tasoeroa kirurgien välillä mutta sanoisin että se johtuu enemmänkin toisten paremmasta soveltuvuudesta alalle kuin eroista koulutuksen tasossa. Jos verrataan vaikka Suomen erikoistumiskoulutusta johonki Euroopan huippuyliopistoon niin koulutuksessa ei todellakaan ole isoa tasoeroa. Mutta tällä ei nyt ole mitään tekemistä lääkiksen valintojen kanssa koska lääkiksestä ei valmistuta kirurgeiksi.
Kuitenkin lääkäreiden ÄO on keskimäärin korkeampi kuin hoitajilla. Tätä ei varmasti kukaan kiellä vaikken voikaan pistää NEJM-tutkimusviitettä vastauksen jatkeeksi.
keskimäärin äkykkäämpiä kuin hoitajat? Voi että sä olet naurettavan lapsellinen! Minä ainakin tämän kiellän. Onko sinulla sellainen käsitys, että kaikki korkean ÄO:n omaavat hakeutuvat lääkäreiksi? Eiköhän suurin motivaatio lääkärikoulutukseen ole kuitenkin motivaatio alalle, oli älykkyys sitten korkea tai ei. En pidä itseäni minään huippuälykkäänä ( C:n yo-paperit), mutta motivaatio alalle sitäkin korkeampi - ja sisään pääsin lääkikseen. Näitä ns. keskimääräistä älykkäämpiä löytyy joka alalta, myös sairaanhoitajista - ihmiset vaan ovat kiinnostuneita erilaisista asioista.
Ei tietenkään voida tuolla tavalla yleistää, mutta kun lääkärikoulutukseen on äärimmäisen kova tunku, niin luonnollisesti hakijamateriaali on varsin valikoitunutta. Eli keskimäärin lääketieteen alalla opiskelevien älykkyysosamäärä on erittäin korkea. Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, että muilla aloilla ei voisi olla älykkäitä ihmisiä.
Ammattien arvostus vain jostain syystä kuvastuu suoraan hakijamateriaaliin. Lääkärin ammatti on aina ollut kovin arvostettu ja tavoiteltu. Voidaan siis sanoa, että KESKIMÄÄRIN hoitajien älykkyysosamäärä on alhaisempi kuin lääkäreiden. Ala on vieläpä hyvin samantyylinen, joten ne, jotkka eivät ole lääketieteen alalle päässeet, ovat yleensä hakeneet juuri sairaanhoitjakoulutukseen.
Ei se ihmisten älykkyys monestikaan mittaa menestystä työelämässä tai opiskeluelämässä.
Muutenkin lapsellista alkaa kinastelemaan tommoisista asioista.
Sairaanhoitajien ja lääkärien tulisi tehdä työtä tiiminä yhdessä. Tämä onnistuu kun kumpikin kunnioittaa toista. Suomessa tämä on vielä helppoa kun kummatkin ammattiryhmät ovat hyvin koulutettuja ja alansa osaajia.
Loppukaneettina on kuitenkin sanottava, että mielestäni on järjetöntä antaa jollekin ammattiryhmälle etuajooikeus tiettyyn koulutukseen. Sairaanhoitajat (ja muutki terveydenhuollon työntekijät) ovat kyllä kykeneviä hakemaan lääketieteelliseen koulutukseen normaalia väylää pitkin jos sinne haluavat. Joku mainitsi että heillä on heikompi asema, koska lukion kemia, fysiikan ja matematiikan opinnoista on pidempi aika. Tosiasia kuitenkin on, että noita taitoja tarvitaan prekliinisessä vaiheessa mm. biokemian ja fysiologian opinnoissa, joten ne on hyvä olla hallussa. Eli tässä vaan sitten omatoimista opiskelua niiden suhteen.
Sairaanhoitajien työkokemus on arvokasta ja varmasti auttaa heitä käytännön tilanteissa, mutta on heidän silti opiskeltava samat asiat kuin muidenkin opiskelijoiden. Loppujen lopuksi lääketieteessä ei ole kyse siitä, kuka osaa pistää parhaiten tipan suoneen tms.
Tässä ei ollut kyse siitä että juuri lääkiksessä olevilla olisi korkea ÄO. On tehty tutkimuksiakin joissa on havaittu että korkeasti koulutetuilla on KESKIMÄÄRIN korkeampi ÄO kuin matalammin koulutetuilla. Eli korkeamman ÄO:n ihmiset kouluttautuvat helpommin pitkälle. En nyt siis puhu jostain yksittäistapauksista koska tietysti löytyy sairaanhoitajia jotka ovat huippuälykkäitä. Kuitenkin keskiarvo on paljon matalampi.
En nyt tiedä tuosta samankaltaisuudesta. Toinen on lääketiedettä, toinen hoivatiedettä. Joku jo sanoikin että työnkuva on aika erilainen vaikka molemmat sairaalassa ollaan. Samaten uskoisin että aika harva kunnianhimoinen juuri lääkikseen päässyt tyyppi olisi hakenut sairaanhoitajaksi jos lääkikseen ei olisi päästy. Varmaankin sitten muihin korkeakouluihin olisi moni mennyt (kauppakorkea, teknilliset alat, oikis jne.) Olen siis itse fuksi joten minulla on vähän käsitystä ihmisten mielipiteistä tässä vaiheessa.
hakeneet lääketieteelliseen :). Jokainen tekee omat valintansa elämässään, joillekin riittää joku toinen asia, mikä ei välttämättä riitä toiselle. Pääasia, että nauttii työstään ja on valintaansa tyytyväinen ... kaikkein tärkein asia on, että on hetkittäin jopa onnellinen :)!
keskimäärin 130. Itselläni se on huomattavasti korkeampi, vaikken lääkäri olekaan ... olen hakemassa kylläkin lääketieteelliseen ensimmäistä kertaa, katsotaan miten käy flikan :)! Onneksi saa kotoa hyvää taustatukea, kun mieheni on myös lekuri!
Ja taas menevät puurot ja vellit iloisesti sekaisin.
"Joten normaalivalinnoissakin lopputuloksena on valtavat tasoerot"
Lopputuloksena? Siis erot tietyn erikoistumialan lääkäreiden ammattitaidossa ovat suoraa seurausta opiskelijavalinnasta - eivätkä mistään muusta? Niinkö?
Opiskelijavalinnan lopputulos on sisäänvalittujen opiskelijoiden joukko. Valinnalla pyritään varmistamaan tietty lahjakkuus- ja motivaatiotaso, jotta sisäänotetuilla olisi edes mahdollisuus kehittyä taitaviksi työssään.
Erot erikoistuneiden lääkärien ammattitaidossa taas johtuvat monesta muusta(kin) syystä kuin eroista perustutkintoon sisäänotettujen tasossa: eroista opintoihin paneutumisessa, eroista kiinnostuksessa tiettyyn lääketieteen osa-alueeseen, omista taipumuksista ja siitä onko erikoistumisala valittu oikein omiin taipumuksiin nähden, kunnianhimosta, kiinnostuksesta työhön/leipääntymisestä, elämäntilanteesta, arvoista (työ vai perhe) etc., etc.
JOS kerran tiukka seulakin tuottaa eritasoisia - sinun mukaasi myös surkeita - kirurgeja, niin silläkö tilanne sitten paranee, että osa porukasta päästetään sisään helpommalla, ohi sen tiukan seulan? Eikö siitä ole looginen seuraus tasoerojen kasvaminen ennestään - ja nimenomaan skaalan alapäästä? Jos tiukkakin seula tuottaa aikanaan (myös) surkeita kirurgeja, niin eikö sisääpääsyn helpottaminen niille, jotka eivät tavallista kautta sisään pääse, tuota aikanaan VIELÄ surkeampia kirurgeja? ÄLY HOI....
Mitä tuohon väitteeseesi kateudesta tulee... jos joku lukee ensin 4 vuotta sairaanhoitajaksi ja sitten 5 vuotta lääkäriksi (yht. 9 vuotta), ja tulee silti pidetyksi B-luokan medisiinarina, niin MISTÄ 6 vuoden reittiä kulkeneet olisivat kateellisia? Sinun ylivertaisesta logiikastasiko?
Äly hoi, älä jätä.
moniko iäkkäämmistä koulutettavista enää erikoistuu valmistumisensa jälkeen millekään suuntautumisvaihtoehdolle? Jos ajatellaan opiskelujen kestävän keskimäärin 6 vuotta ja saman verran erikoistumista päälle, niin ... eli mitä hyötyä siitä loppujen lopuksi on? Toki tietenkin olet jo tienaava (aikaisemminkin)lääkäri erikoistumisvaiheessa.
Ehkä en sanonut mielipidettäni kyllin selvästi, josta olen pahoillani. Kuitenkaan en pidä siitä, että otit kovin weemäisen linjan omassa kommentissasi. Itse en aio alentua samalle linjalle. Olet oikeassa, että tuo tasoero johtuu monestakin seikoista, joista osan mainitsitkin, kuitenkin oma pointtini mielipiteessäni oli juuri se, että muuntokoulutuksesta sinällään ei tule automaattisesti heikompaa lääkäriä, kuin tavallisesta valinnasta sisällepäässeestä, eikä taasen samalta viivalta (normaalihaussa) sisällepäässeistä tule myöskään kaikista yhtä hyviä ... tasoeroja on, joskus melkoisiakin. Kuitenkin operatiiviseen vaihtoehtoihin suuntautuvilla olisi jossain vaiheessa syytä katsoa myös peiliin, jotta motivaatio olisi kohdallaan. Mitä tekoa on huonolla kirurgilla, jolla ei ole homma hanskassa? Hän voisi olla paljon parempi, jollain muulla alueella.
Ja olit muuten oikeassa tuossa, jotta kerroit tasoerojen olevan luultavimmin vielä suuremmat, kun jotkut läpäisevät kokeen helpotetusti. Osasta varmasti tulee ihan hyviä lekureita, osasta ei.
Sovinto? :) Minusta ei ole mukavaa riidellä/kinastella asioista. Jos on eri mieltä, aina voi asian esittää fiksusti ja asiallisestikin. Ja toisinaan voidaan olla jopa samaa mieltä, asiat vain esitetty eri tavalla, jolloin syntyy aiheetta väärinkäsityksiä :)!
Eikös tuon viestin johon vastasit ollut kirjoittanut tämä Mensan jäsen joka puhuu hakemisestaan ja kirurgiaviomiehestä? Tässä taas näkee ettei korkea tulos jossain testissä suoraan takaa loogisen päättelykyvyn omaamista.
Siis Mensan testi on testi joka mittaa sitä, kuinka nopeasti ja oikein osaa päätellä mikä kuvio kuuluu kuviosarjan perään ja vastaavaa. Siis testi mittaa kohtalaisen hyvin yleistä älyä, mutta on suuri ero yleisellä älykkyydellä ja ymmärryskyvyllä, ne eivät ole sama asia. Ymmärryskyky suomeksi, tarkemmin ja oikeammin sanottuna kognitiokyky on paljon enemmän kuin älykkyys, ja paljon laajempi käsite. Nopea terävä äly ei takaa sitä että kykenee ymmärtämään monimutkaisia ja vaikeita asioita, esim. jotta selviää hyvin lääkiksen pääsykokeista vaaditaan pakjon enemmän kuin nopeaa ja terävää älyä: vaaditaan ymmärryskykyä eli hyviä kognitiivisia kykyjä, hyvää muistia, hyvää oppimiskykyä ja kykyä yhdistää joustavasti aiemmin opittua uuteen tietoon, lisäksi ainakin silloin kun minä pääsin lääkikseen oli olemassa myös tiedonomaksumiskykyä mittaava ns. aineistokoe, tosin tämä olin aikaan ennen Galenosta, en tiedä onko tuota ollut enää vuosiin, sen kokeen kanssa kai tulipaljon valituksia ja jotakin hankaluutta mahdollisesti. Kokeessa kuitenkin annettiin teksti, jota sai lukea 45 min. jonka jälkeen teksti kerättiin pois ja siitä oli sitten kaksi esseekysymystä vastattavana.
Jos pelkkä nopea kuviopäättelyälykkyys, jota Mensan testissä testataan, eli "yleistä älykkyyttä" testataan siinä niin hyvin kuin nykyisin suunnilleen osataan, jos se siis riittäisi mittaamaan kunnolla kokonaisuudessaan kykyä opiskella lääkäriksi ja toimia lääkärinä, niin pääsykoehan voitaisiin korvata tuolla kuviotestillä eli älykkyystestillä sitten, eikö?
En ole lääketieteen opiskelija, enkä sellaiseksi aikova, mutta aloin muuten vain seurata tätä keskustelua jo ennen palstojen eriyttämistä.
Poikkesin katsomassa miten täällä on edetty. Minua jäi kovasti hämmentämään väite, että hyvä itsetunto perustuu monesti väärään itsearvioon.
Siis ihmisellä, joka on väleissä itsensä kanssa, on vääristynyt minäkuva??? Miten tuolla tavalla ajatteleva lääkäri suhtautuu masentuneeseen potilaaseen? Ilmeisesti toteaa, että ei tässä mitään hoitoa tarvita, ja kertoo potilaalle tämän olevan aivan oikeassa pitäessään itseään ihmiskunnan pohjasakkana. Vastaavasti itsensä kanssa väleissä oleva mutta jotain fyysistä vaivaa valittava potilas varmaan saa hoidon lisäksi kuulla olevansa väärässä jos ajattelee olevansa ihmisenä OK. Ei kai sentään? Ei kai kaikkien tarvitse olla mensalaisia lääkäreitä ansaitakseen oikeuden elää? Kai sitä saa olla ihan tyytyväinen itseensä, vaikkei olisikaan Mensan jäsen ja lääkäri? Joohan?
Toivottavasti olen tulkinnut jotain väärin!!!
tulkita tuon lauseen "hyvä itsetunto perustuu monesti väärään itsearvioon" oikein, kunhan mietit sitä vähän aikaa. Vinkiksi, ettei kyse ole nyt mistään potilastilanteesta, vaan ylipäänsä ihmisestä ja persoonista.
Olen täysin sitä mieltä, että hoitajista ne parhaat lääkärit tulevat. Jollain suoraan lukiosta pompanneella ylioopilaalla ei ole mitään käsitystä potilaan hoidosta tai hän ei välttämättä omaa muutenkaan kovin vahvaa kliinistä ammattitaitoa ja hoitotietoutta.
Voi niitä raasuja, jotka eivät osaa välttämättä edes verenpainetta mitata. Taitavat olla kyllä ne uudet ylioppilaat, jotka ovat sitten kliniikalla aivan pihalla, kun pitäisi tehdä joku toimenpide. Hoitajalta kyllä onnistuu.
Koko muuntokoulutus oli ideana erinomainen, ja toivottavasti sitä kehitettäisiin jatkossa sen lopettamisen sijaan. Täytyisi kuitenkin panostaa siihen, että kokenut hoitaja voisi valmistua vaikkapa 2-3 vuodessa, niin että koulutukseen ei kuluisi kokonaan sama aika kuin muillakin, joilla ei ole vielä yhtikäs minkään näköistä kokemusta alalta.
Mutta kannattaisi ymmärtää sekin, että lääkäri opiskelee lääketiedettä ja hoitajan työ on hoivatyötä. Ei lääkäri ole mikään sairaanhoitaja, jonka kuuluu tehdä myös tarvittaessa hoitajan työt. Kuten ei sairaanhoitakaan voi tehdä lääkärin töitä noin vain tarpeen tullen.
Hoitajien anatomian tuntemus on melko pintapuolista. Tiedän sen itse entisenä hoitajana (jonka opiskeluaikana muuntokoulutusta ei tunnettu). Ajattelitko, että kahdessa vuodessa olisi mahdollisuus saada riittävä anatomian, fysiologian ja lääkintäkemian tietämys, kliininen ammattitaito ja mitä vielä? Mahdoton yhtälö, ellei sitten tavoitella jotain ihan muuta kuin ammattitaitoisia lääkärietä. Se, että hoitaja työskentelee samassa työpaikassa, ei tarkoita sitä, että hänellä on vankka tuntemus lääketieteen alalta.
Lääkärikoulutus on nykyisellään lähinnä rappiotilassa. Opintoihin sisällytetään kaikkea mahdollisimman turhaa. Tarkkasilmäinen hoitaja näkee suoraan, mikä potilasta vaivaa, eikä siihen tarvita teetättää liutaa turhia tutkimuksia. Nykylääkäreillä ei ole mitään käsitystä siitä, miten lääkkeet annostellaan ja miten potilas otetaan huomioon. Kyllä hoitaja luultavasti tuntee potilaan anatomiankin lääkäriä paremmin. Jotkut lääkärit ovat esimerkiksi onnettomia pistäjiä, kun taas hyvinkin nuori sairaanhoitaja hoitaa homman suit sait.
..muuntokoulutuksesta: Muuntokoulutukseen on (oli) mm. selvästi helpompi päästä kuin yhteispistekiintiössä Helsingin yliopistoon, jonkin verran helpompi kuin Helsinkiin koepistekiintiössä ja lievästi helpompi kuin Ouluun koepistekiintiössä. Alimpien sisäänpääsypisteiden vertailu normaalilääkiksen kanssa on tarpeetonta (siitä ei kukaan hyödy). Alempien pisteiden suurin syy on se, että muuntokoulutettavilla on kulunut minimissäänkin n. 6v fysiikan ja kemian opinnoista. Lisäksi suuri osa muuntokoulutukseen hakeneista ei ole käynyt lukiota. Koska fysiikkaa ja kemiaa ei normaalielämässä tarvi ja niitä opintolinjokakin on vähän joissa niitä tarvitaan, ei älykkyyttä voida suoraan arvioida pääsykoepisteiden perusteella, vaan kyse on älykkyyden lisäksi siitä, kauanko on kulunut siitä kun ko. aineita on opiskellut. Lääkiksen pääsykoe nykymuodossaan palvelee lähinnä matemaattisesti älykkäitä. Terveyskeskuslääkärien omien kokemusten mukaan esim. fysiikkaa tarvii pelkästään pääsykokeissa (kysyin tänä kesänä n. kymmeneltä lääkäriltä).
Muuntokoulutuksen etuna on se, että koulutettavalla on enemmän ammatillisia valmiuksia iän tuoman elämänkokemuksen ja aikaisemman työ/kouluhistorian vuoksi. Riippuen aikaisemmasta ammatista, lähtökohdat lääkäriksi ryhtymiselle ovat yleensä todella hyvät. Esim. itse fysioterapeuttina olen opiskellut manuaalista terapiaa ja kykenen käyttämään käden taitoja suhteellisen menestyksekkäästi diagnoosin tekemisessä sekä hoidossa. Biomekaaninen analyysi, palpaatiotaito ja eri kudosten patologian erottelu manuaalisesti on avainasemassa silloin kun kyseessä on TULE-potilas (joista koostuu suurin osa lääkärin työstä, tilastojen mukaan..). Lääkärin koulutukseen ei sisälly näiden taitojen opiskelua, minkä vuoksi myös hoito saattaa olla huonoa (käytetään liikaa kortisonia ja tulehduskipulääkkeitä jotka voivat olla elimistölle haitallisia, käytetään liikaa kalliita kuvauksia, omatoimisen harjoittelun sijoittaminen hoitoon on epäpätevää, ei ole ammatillista osaamista paneutua ongelman aiheuttajaan). Toivottavasti muuntokoulutus saa jatkoa. Idea on todella hyvä, mikäli aiempaa kokemusta voidaan koulutuksessa ottaa paremmin huomioon. Nykymuodossa näin ei tehdä (ei ole mahdollista jos tutkintonimike on sama?).
Ps. voisiko tämän aiheen kirjoittajat unohtaa toisen ammatin mollaamisen ja vertailun "kumpi on älykkäämpi". Se saa näyttämään meidät terveydenhuoltoalan ihmiset täysiltä idiooteilta.
Esimerkiksi tipan pistäminen kuuluu yleensä hoitajan toimenkuvaan, tämän takia hoitajat ovat siinä hyviä. Toisaalta tipan oppii pistämään kuka tahansa 15 minuutin harjoittelu jälkeen melkein kelle tahansa.
Lääkäri tekee diagnoosin, hoitopäätökset ja mahdolliset hoitotoimenpiteet jotka vaativat lääkärin pätevyyttä.
Hoitaja hoitaa, antaa lääkkeet ja avustaa. Hän on oman alansa erikoisosaaja ja lääkärin ei kuulukaan olla hoitajalle kuuluvissa työtehtävissä hoitajaa parempi. Hyvät hoitajat pitävät lääkärien kanssa osastot toiminnassa, he ovat työtiimi jossa jokaisella on tehtävänsä. Ne limittyvät kyllä joskus, mutta kuitenkin harvoin.
Taas tupataan vain kylmästi kaikki työ meille hoitajille. Kyllä se on näin, että jos lääkäri on monivuotisen tutkinnon hankkinut terveydenhuolto alalta, niin silloin luulisi, että häneltä onnistuu ihan yksinkertaisimmat hoitojututkin.
Nykyajan lääkäreille ei opeteta muuta kuin kylmyyttä. Siinä sitten hoitajat yrittävät pitää paikkaa pystyssä, kun lääkärit kävelevät vain ympäri käytäviä nokka pystyssä. Joo, laittakaa vaan tästäkin eteenpäin kaikki hoitajien piikkiin, niinhän te olette tähänkin asti toimineet. Kyllä lääkärikoulutukseenkin saisi olla psykologiset testit.
Hmmm...se ärsyttää että lääkäreillä ja hoitajilla on eri työnkuvat...ei se hoitajakaan joudu ottamaan vastuuta diagnoosin oikeellisuudesta tms.
Mutta lääkäritpä voivat joutua vastuuseen hoitajien törttöilystä...
Toivottavasti saadaan arkkitehtikoulutukseen muuntokoulutuslinja raksamiehille, samaa työtähän nekin tekee
Ihan niinkuin lentokoneissa pilotit ja lentoemot, tarvitaan pilottilinja heitä varten.
Koulun keittäjille opettajakoulutuslinja? Siellä koulussahan ne molemmat on töissä, ja keittäjät usein tuntee oppilaat opettajia paremmin.
Koiranomistajille eläinlääkärilinja jne...
Keksiikö joku lisää? =)
"Koiranomistajille eläinlääkärilinja jne... " Tämä on aika hyvä. Oikeasti melko osuva vertaus tähän keskusteluun jos hetken miettii: koiranomistajat ruokkivat koiria ja pitävät niistä muutenkin huolta. Myös lääkkeiden anto koirille esim. nakkimakkaran sisällä sekä pienet toimenpiteet kuten punkkien poisto ja kynsien leikkuu kuuluvat koiranomistajien piiriin.
Toi oli hyvä. Oikeestaan samalla periaatteella tosiaan voitaisiin kouluttaa ainakin ammattikoulun palikkapuolen käyneitä arkkitehdin hommiin.
Oikeasti... Sairaanhoitajan työ saattaa äkkiseltään muistuttaa hyvin paljon lääkärin työtä, kun siinäkin hillutaan samantyyliset kamppeet niskassa, mutta opinnoissa ei ole paljon ollenkaan samoja asioita.
Huomaa, että olet henkisesti kypsä ihminen ja tulet olemaan tulevaisuudessa hyvä lääkäri :)!
Onnea sinulle opinnoissasi ja muutenkin elämässäsi eteenpäin!
ja tylyt mielipiteet lääkäreistä ja ylipäätään lääkärikoulutuksesta? Ei kannattaisi yleistää, ja on selvää, että meissäkin on kaikenlaisia persoonia, kuten ihmisissä yleensäkin on.
Lääkäreiden koulutuksesta leijonaosa koostuu siitä että opiskelijat opetetaan _ymmärtämään_ löydöksiä ja oireita, ja kiinnostumaan etsimään oikeita vastauksia silloin kun niitä ei suorilta tiedä. Apinakin oppii mittaamaan verenpainetta, mutta ei koskaan ymmärtämään mitä tulos missäkin tilanteessa tarkoittaa.
Jonkin yksittäisen tempun pitäminen ammattitaidon merkkinä kertoo varsin osuvasti lääkäreille ja hoitajille painotetun ajattelutavan erilaisuudesta. Lääkärin kuuluu miettiä mistä jokin asia johtuu, ja jos ei tiedä, ottaa selvää. Hoitajan kuuluu osata hoitajan tehtäviin kuuluvat asiat, muun muassa se verenpaineenmittaus luotettavasti, ja esitellä nämä asiat lääkärille.
Toki lääkärinkin kuuluu verenpaineen mittaus osata, mutta kyse on vain mekaanisesta tempusta johon kuka hyvänsä harjaantuu toistojen myötä.
Kliinistä ammattitaitoa ei ole kenelläkään kokemattomalla, ei nuorella lääkärillä sen paremmin kuin hoitajallakaan.
Lentoemäntien muuntokoulutus lentäjiksi on aika klassikko.
Mikäli päteviä hakijoita ei löydy tarpeeksi, voitaneen hakupohjaa laajentaa esimerkiksi lentokoneiden ruokahuoltoa hoitaviin catering-duunareihin tai vaikka lentokenttien huoltojamppoihin; nekin tyypit näkevät aika paljon työssään lentokoneita.
(Vrt. hakijapulan aiheuttama hakija-ammattien laajennus koskemaan jalkaterapeutteja yms. )
Juuri ajattelin samaa lukiessani tätä muuntokoulutuskeskustelua. Paljon on aloja jossa voidaan hypätä samassa työympäristössä työskennellessä kouluttamalla itseään vaativampaan
portaaseen ylöspäin, mutta on aloja jossa se ei yksinkertaisesti käy, kuten edellä jo mainittiin stuertista- pilotiksi,ja sitten tulee muutama mieleen, soutuveneilijästä- laivan kapteeniksi, pyromaanista- palopäälliköksi, maallikkosaarnaajasta-pastoriksi, ja j.n.e.
Huomasin kyllä kesällä et eipä ne kandit paljoo mitään tiedä, valitettavasti. Ehkä kohdalleni vaan osui poikkeus. Itse ole sairaanhoitaja-OPISKELIJA ja jouduin neuvomaan kandia miten cv-katetri poistetaan ja mitä siinä pitää huomioida (esim. trendelenburgin asento). Sillä osastolla se oli lääkärin homma, kuten myös "tipan"laitto. Luulisi et kuka tahansa lääketieteen opiskelija nyt tietää mihin päin veri kulkee ja missä menee. Hänellä ei siis ollut hajuakaan onko laskimo vai valtimo ja et joku emboliakin vois tulla... Miks annetaan tehdä asioita, jos lääkiksessä ei niitä opeteta.
Mitä väliä sillä muka on, jos kandi ei tiedä kuinka kakka lähtee parhaiten pyllystä, tai mihin pissa kannattaa kerätä? Lääkärien ja hoitajien hommien vertailu on täysin naurettavaa.
Kyllä se lääkäri voi silti osata hommansa, vaikkei olisikaan lattian moppaamisessa mikään mestari, ihan niinkuin se lentokapteenikin osaa lentää, vaikkei olekaan mehun tarjoilemisessa stuerttia parempi.
Sinä saat meidät fysioterapeutit näyttämään ääliöiltä. Kirjoituksestasi paljastaa huuhaa läpi erittäin vahvasti. Siksi haluankin tässä korostaa, että osa fysioterapeuteista tarjoaa ihan oikeaa, toimivaa hoitoa, vain pieni osa on homeopaatteja, sun muita puoskareita.
CV:n poisto on jossain lääkärin tehtävä? Eipä se paljon nokkaletkun poistamisesta eroa... Trendelenburkki letkun poistossa on ehkä hätävarjelun liioittelua, mutta ihan hyvä jos niin on opetettu. Toki tärkeintä on ymmärtää embolian mahdollisuus ja mistä/miksi se tulee. Silloin tulee laitettua se trendelenburkkikin kun herää epäily ilmavuodon mahdollisuudesta.
Kuten sanottu, lääkiksessä ei opeteta juuri mitään käden taitoja itse koulussa. Suurin osa käsin tehtävistä asioista opitaan tai ollaan oppimatta amanuensseina tai klinikkaharjoitteluissa, joissa opettaa se joka hollilla sattuu olemaan - tarvittaessa sitten vaikka sh-opiskelija jos sattuu jonkun asian tietämään paremmin. Oppiminen riippuu pitkälti siitä osaako itse ottaa reippaasti asioissa toimeksi vai nysvääkö nurkassa ja odottaa että joku tulee väkisin opettamaan. Toivon mukaan tuokin tyyppi osasi ottaa opikseen (ja erityisesti alkaa ottaa itse selvää) jos sai sinulta jonkin tiedon/taidonjyväsen. Se ei tietysti lupaa kovin hyvää jos joku aasi ei tiedä mihin cv menee ja miksi...
Olen samaa mieltä siinä kohdassa, kun sanotaan että hoitajista tulee parhaimmat lääkärit, jos otetaan huomioon se, että todellakin sairaanhoitajat osaavat kädentaidot hyvin ja potilaiden kohtaaminenkin sujuu. On todella hauska kuunnella kun lääkisläiset tod.näk.nuoret heti sisälle päässeet puhelevat kauheaan ääneen sairaalan käytävillä, että onko saturaatiomittarissa joku neula joka lävistää ihon..:D Okei.Mutta kumminkin. Siis en nyt yleistä, moni ei-sairaanhoitaja lääkäri on tosi älykäs ja hyvä lääkäri, sitten on myös toisinpäin. Minusta tuntuu, että kun tästä muuntokoulutuksesta puhutaan, niin lääkärit tai tulevat sellaiset pelkäävät ihan omaa nahkaansa? Kuullostaa meinaan aika katlerilta selityksiltä kaikki höpinä mitä täällä on sairaanhoitajia kohtaan lukenut. Onko se hyvät lääkärit niin, että me sairaanhoitajat olemme teistä niin eriarvoisia että meistä ei voi tulla lääkäreitä? Se on valitettavaa että juuri valmistuneet lääkärit(kokemuksella) voivat pyytää käytännön apua juuri meiltä "almemmilta sairaanhoitajilta". Missä menee muuten lääkäreiden yhteistyökykyajattelu, vai onko asia niin kuin täällä joku sanoi, että vaikka samassa paikassa hoitsut ja lääkäri työskenteleekin, niin ihan eri duunia tekee...niin...nojoo, en jaksa vängätä, kun tiedän, että joku huipulääkäri tulee tähän vastaamaan. Itse aijon lukea lääkoikseen ja olen aivan varma että kokemuksesta on hyötyä, jos ei opinnoissa niin kentällä...kun osaa kohdata potilaat oikein ja kunnioittavalla tavalla. Ja vielä yksi juttu, kaikkia ei lääkis kiinnosta heti, vaan niinkuin alkuperäinen ketjunkirjoittajakin niin kiinnostus voi tulla koska vaan. Koskaan ei voi olla liian vanha...niin se maailma vain menee.
Mistä moinen kinastelu? Eikö kannattaisi panostaa moniammatilliseen yhteistyöhön ja puhdistaa ilmaa. Ilmapiiri työpaikallani on näennäisesti asiallinen, mutta tiedän, mitä mieltä lääkärit ovat esimerkiksi osastomme sairaanhoitajista. Tiedän myös sen, että hoitajilla on usein käynnissä oikein raadollinen paskan puhuminen lääkärien seläntakana.
Rauhoittukaa ihmiset ja käyttäkää energianne johonkin muuhun. Potilas ei saa kärsiä tuollaisesta ilmapiiristä.
edistä myöskään henkilökunnan omaa työmotivaatiota, eikä työssäviihtyvyyttä. Sekin olisi/on tärkeää! Jos työntekijöillä (lääkärit, hoitajat mm.) on keskenään hyvät ja asialliset välit jne, se heijastuu myös potilaiden/asiakkaiden hyvinvointiin ja viihtyvyyteen.
Itseäni surettaa eniten se, että muuntoon pääsevät ovat varmasti valikoitu, fiksu joukko terveydenhuollon ammattilaisia. Sellaisia tarvittaisiin nimenomaan hoitajien ja muiden joukkoon! Kyseessä on todella hälyttävä aivovuoto hoitajien puolelta lääkärikuntaan.
jäänyt :)! Tuskin kaikki muuntokoulutukseen pääsivät. Minua taasen surettaa se, ettei hoitajien työtä arvosteta kovinkaan korkealle ja heidän palkkansa on huono, verrattuna moneen muuhun alaan. He ovat minusta todellisessa palkkakuopassa.