"nourisoteatteri"

Kuinka niin kaupunki maksaa.. ja mitä?

Täytyyhän nuorilla teatteriharrastajilla olla kokeneita ja ammattitaitoisia ohjaajia.

Ja ne yleensä ovat itse kokeneina ja osaavina ihmisinä vanhempia kuin ohjattavansa.

Tervehdys ei poliittisesti aktiivinen!

Todennäköisesti tarkoitat kirjoituksellasi Hirviniemi Katajan30 osallisuuttamme musikaaliin Pieni Kauhukauppa. Itseasiassa produktio ei varsinaisesti ole yksin Nuorisoteatterin vaan erillisen Teatteri Sampon tuotanto, johon on koottu halukkaita esiintyjiä niin nuorisoteatterista, Riihimäen iltanäyttelijöistä kuin paikallisista freelancer ammattilaisista. Kenellekään ei makseta palkkaa (lukuunottamatta musiikin sovittajaa, joka oli pakko palkata produktion toteuttamisen mahdollistamiseksi) ja kaikki ovat mukana tekemisen riemusta ja itseänsä kehittääkseen. Jopa me 30 tyypit.

Oikeastaan Janne Katajan ja allekirjoittaneen osuus musikaalissa on hyvin pieni, vain muutaman kohtauksen kokoinen. Alunperin ohjaaja Markko Heinonen pyysi meitä mukaan ikään kuin tukemaan nuorten- ja aikuisten teatteri Sampolaisten työtä, perinnettä kunnioittaen: Teimmehän yhdessä Puhtaana käteen-farssin 2003, jonka tuotoilla kehitettiin nuorisoteatterin toimintaa. Sama tarkoitus on Pienellä Kauhukaupalla. Teatteri Sampo pyrkii siis tekemään mahdollisimman viihdyttävän ja korkeatasoisen produktion, jonka mahdolliset lipputulot menevät nuorisoteatterin 250 teatteria harrastavan nuoren toiminnan hyväksi, kaupungin resurssit toiminnan tukemiseen kun ovat kyllä ruhtinaalliset, mutta silti riittämättömät.

Sääli, jos moni ajattelee meidän olevan mukana vain narsismin ja mukaantuppautumisen ilosta ja kaupungin maksavan jotain meille. Asia ei todellakaan ole näin. Eiköhän Kataja saa olla ihan tarpeeksi esille keväällä alkavan IDOLS-extran juontajana ja meikäläiselläkin riittää tekemistä muutamien teatterijuttujen parissa. Pieneen Kauhukauppaan lupauduttiin siksi, että meillä on ollut siellä aivan helevetin hauskaa koko porukan kesken.

Jokatapauksessa, tervetuloa katsomaan esitystä ja juttelemaan aiheesta vaikkapa ihan kahvikupposen ääressä.

Terv. Aku Hirviniemi

Oikaisen vähän tietämättömyyttäsi. Riihimäen kaupunki maksaa nuorisoteatterille avustusta toiminnanjohtajan vuosipalkan verran. Lisäksi nuorisoteatteri saa käyttää itse purkutuomiolta pelastamaansa Kino Sampoa harjoituksissa maksutta. Pääsymaksullisita esityksistä nuorisoteatteri maksaa kaupungille vuokraa talon käytöstä. Nuorisoteatterissa on noin 200 jäsentä, joille n-teatteri antaa taiteenperusopetuksen mukaista opetusta teatteri-ilmaisussa. Virallista taiteenperusopetusta se ei voi antaa sillä toiminnanjohtajaa lukuunottamatta kaikki muut ohjaajat on palkatta työskenteleviä harrastajia itsekin, tosin kokeneita ja innokkaita tekijöitä jokainen. Lähes kymmenen ensi-illan tuottaminen ja Kino Sammon kokoisen näyttämön teatteritekniikan ylläpito ei ole ilmaista. Nämä toimintamenot katetaan esitysten lipputuloilla ja jäseniltä kerättävällä jäsenmaksulla. Toiminnan monimuotoisuuden, nuorisoteatterilaisten harrastuksessaan kehittymisen, toiminnan mahdollistavien lipputulojen ja kaupungin monipuolisen kulttuuritarjonnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että joihinkin produktioihin panostetaan ajoittain suuremmalla mittakaavalla esim. palkkaamalla produktioon teatterialan ammattilaisia tai teettämällä sävellystyö alan ammattilaisella. Nuorisoteatterista on kuitenkin päässyt alan koulutukseen ja ammattiin iso joukko ihmisiä, joiden sydän sykkii ehkäpä ikuisesti Sammolle ja Riihimäen Nuorisoteatterille. Nämä ihmiset ovat mahdollisuuksien mukaan valmiita antamaan ammattitaitonsa vanhan kasvattiteatterinsa käyttöön puoli- tai täysinilmaiseksi. Tämä on lienee kaikkien edun mukaista ja mielestäni pelkästään kunnioitettavaa!