lapsemme sijoitettiin keväällä laitokseen ja alku meni hyvin nyt laitoksesta ilmoitettiin että emme kumpikaan vanhemmista saa olla yhteydessä lapseen edes puhelimitse.sisaruksille hän saa soittaa.lisäksi sossutäti ilmoitti meille että hän ei halua olla missään tekemisissä meidän perheen kanssa,ja että lapseamme emme näkisi pitkään aikaan ja kaikki tämä vaan siksi että poikamme karkasi toisesta laitoksesta. ihmettelen vaan että eikö vanhemmilla pitäisi olla jonkunnäköinen oikeus tavata tytärtään. tyttö on nyt ainakin hyvin masentunut, sillä hän ei tiedä koska saa tavata taas vanhempiaan.
lapsen tapaaminen
epåtietoinen
6314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lastensuojelulaista:
25 §
Yhteydenpidon rajoittaminen
Sijaishuollossa olevan lapsen oikeutta pitää yhteyttä vanhempiinsa tai muihin hänelle läheisiin henkilöihin saadaan 25 a §:ssä tarkoitetulla päätöksellä rajoittaa, jos yhteydenpidosta ei ole voitu 11 §:ssä tarkoitetussa huoltosuunnitelmassa tai erityisestä syystä muutoin sopia lapsen ja hänen vanhempiensa tai muiden läheistensä kanssa, ja jos:
1) yhteydenpito vaarantaa lapsen sijaishuollon tarkoituksen toteuttamisen ja rajoittaminen on lapsen hoidon ja kasvatuksen kannalta välttämätöntä; tai
2) yhteydenpidosta on vaaraa lapsen hengelle, terveydelle, kehitykselle tai turvallisuudelle; tai
3) rajoittaminen on välttämätöntä vanhempien tai perheen muiden lasten, perhekodin tai laitoksen muiden lasten tai henkilöstön turvallisuuden vuoksi; taikka
4) 12 vuotta täyttänyt lapsi vastustaa yhteydenpitoa; sama koskee myös 12 vuotta nuorempaa lasta, jos hän on niin kehittynyt, että hänen tahtoonsa voidaan kiinnittää huomiota.
Edellä 1 momentissa tarkoitetuin edellytyksin saadaan:
1) rajoittaa lapsen oikeutta tavata vanhempiaan tai muita läheisiään;
2) rajoittaa lapsen oikeutta pitää yhteyttä läheisiinsä puhelimitse tai muita yhteydenpitolaitteita tai välineitä käyttäen;
3) lukea ja pidättää lapsen lähettämä tai hänelle osoitettu yksittäinen kirje tai siihen rinnastettava muu luottamuksellinen viesti tai tarkastaa ja pidättää muu lähetys; sekä
4) ottaa rajoituksen ajaksi sijaishuoltopaikan haltuun lapsen hallussa olevat yhteydenpitoon käytettävät laitteet ja välineet tai rajoittaa niiden käyttöä.
Edellä 1 momentissa mainituin edellytyksin voidaan lapsen olinpaikka huostassapidon aikana jättää ilmaisematta vanhemmille tai huoltajille.
Edellä 1―3 momentissa tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista voidaan käyttää vain siinä määrin kuin kussakin tapauksessa on laissa säädetyn tarkoituksen saavuttamiseksi välttämätöntä. Pidätetyt kirjeet tai muut luottamukselliset viestit on säilytettävä erillään muista lasta koskevista asiakirjoista siten, että ne ovat vain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen tahojen luettavissa.
25 a §
Yhteydenpidon rajoittamista koskeva päätös
Edellä 25 §:n 1―3 momentissa tarkoitetusta yhteydenpidon rajoittamisesta on tehtävä päätös, jonka tulee olla määräaikainen, enintään yksi vuosi kerrallaan. Päätöksessä on mainittava rajoituksen syy, henkilöt, joihin rajoitus kohdistuu, millaista yhteydenpitoa rajoitus koskee ja missä laajuudessa rajoitus toteutetaan.
Yhteydenpidon rajoittamisesta tekee päätöksen sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimielin. Lyhytaikaisesta, enintään 30 vuorokautta kestävästä 25 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetusta rajoittamisesta voi kuitenkin päättää myös lastensuojelulaitoksen johtaja. Jos rajoittamista on tarpeen jatkaa tai se on alun perin tarpeen määrätä 30 vuorokautta pidemmäksi, päättää asiasta toimielin. Yhteydenpidon rajoitus on poistettava heti, kun se ei enää ole 25 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla tarpeellinen.
30 a §
Rajoitustoimenpiteiden käyttämisen yleiset edellytykset
Laitoshuoltona järjestettävän sijaishuollon aikana lapseen saa 31, 31 a―31 c, 32 ja 32 a―32 d §:n nojalla kohdistaa rajoitustoimenpiteitä vain siinä määrin kuin huostaanoton tarkoituksen toteuttaminen, lapsen oma tai toisen henkilön terveys tai turvallisuus taikka muun mainituissa säännöksissä säädetyn edun turvaaminen välttämättä vaatii. Toimenpiteet on toteutettava mahdollisimman turvallisesti ja lapsen ihmisarvoa kunnioittaen.
35 a §
Erityisiä säännöksiä rajoituksia koskevasta muutoksenhausta
Päätökseen, joka koskee 25 §:n 3 momentissa tai 25 a §:ssä tarkoitettua yhteydenpidon rajoittamista taikka 31 §:ssä, 31 b §:n 4 momentissa, 32, 32 a tai 32 c §:ssä tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä saa hakea muutosta. Muutosta muun henkilön kuin sosiaalihuoltolain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetun toimielimen alaisen viranhaltijan päätökseen haetaan valittamalla hallinto-oikeuteen. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksi saamisesta. Muutoksenhausta on muutoin voimassa, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.
Yhteydenpidon rajoittamista koskevaan päätökseen saa hakea muutosta 12 vuotta täyttänyt lapsi sekä päätöksen kohteena olevan lapsen vanhempi, huoltaja tai muu henkilö, jonka yhteydenpitoa lapseen päätöksellä on rajoitettu.
37 §
Muutoksenhaku korkeimpaan hallinto- oikeuteen
Hallinto-oikeuden tämän lain nojalla antamaan päätökseen lapsen huostaanottoa, sijaishuoltoon sijoittamista, yhteydenpidon rajoittamista ja huostassa pitämisen lakkaamista sekä 13 §:n 1 momentissa säädetyssä asumista koskevassa asiassa saa hakea valittamalla muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa on säädetty. Valituskirja liitteineen voidaan antaa myös hallinto-oikeuteen korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimitettavaksi.
Muuhun kuin 1 momentissa säädettyyn hallinto-oikeuden tämän lain nojalla antamaan perhe- ja yksilökohtaista lastensuojelua koskevaan päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.
Yhteydenpidon rajoittamista sekä 35 a §:n 1 momentissa tarkoitettuja rajoitustoimenpiteitä koskeva päätös voidaan panna täytäntöön heti muutoksenhausta huolimatta.
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006. Lakia sovelletaan niihin 35 a §:n 1 momentissa tarkoitettuihin päätöksiin, jotka on tehty lain voimaantulon jälkeen.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 225/2004
StVM 7/2006
EV 24/2006
Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006
Tasavallan Presidentti
TARJA HALONEN
Peruspalveluministeri
Liisa Hyssälä
'jos yhteydenpito vaarantaa lapsen kehityksen'.
Pitäisi olla selkeämmin mainittu tilanteet, mitkä vaarantavat kehityksen. Tuollainen avaa oven kaikenlaiselle mielivallalle.
Ja muuten: On se vain kumma juttu, miten ne lapset karkailevat 'hyvistä' hoitopaikoista.
Oma lapseni sanoi lastenkotivankilastaan päästyään: "Jos minä vielä joutuisin sinne, karkaisin ikkunasta ja hyppäisin katolta. Eikä yhtään väliä, miten minun hypätessä kävisi, tärkeintä se, että pääsisi pois siitä kauheasta paikasta."
Kyseessä oli hoidollinen huostaanotto.
lisäisin vielä että poikani on 17 vuotta ja tyttöni 15.syyt huostaan ottoihin oli että koulunkäynti ei maittanyt helsingissä.poikahan karkaili kaikista paikoista ja viimeiseen paikkaan sijoitettiin kun hän oli 17 vuotta ja kaksi kuukautta.ne sanoivat siellä paikassa että täältä ei ole kukaan aiemmin karannut ja poikakin oli siellä jopa 2 viikkoa ennenkuin lähti taas menemään.syitähän oli monia.ihmetyttää tuollainen laitos ja varsinkin säännöt siellä.1.seiniin ei saa nojailla 2.kaikkia ruokia täytyy syödä eikä saa jättää 3.käsiä ei saa pitää taskussa 4.ulos ei mitään asiaa 5.ruokapöydässä ei keskustella eikä vilkuilla sivuille 6koulunkäynti on pakollinen 7 poika ei mennyt uimaan joutui huoneeseensa koko päiväksi 8 piti käsiä taskussa joutui kirjoittamaan 5 sivun aineen miksi käyttäydyn näin en yhtään ihmettele miksi lähti menemään sieltä
herättää. Säännöllinen ulkoilu on kasvavalle lapselle ja nuorelle tärkeää. Onko sen saaminen tuollaisessa sijaishoitopaikassa turvattu?
Ainakaan lastenkodista lapset eivät päässeet päivittäin ulkoilemaan, ainoastaan 5-10 minuutin ulkonaolo koulumatkalla kun taksilla kuljettiin.
Mikäs tuo keskustelukielto ruokailun aikana on? Ruokailutilannehan on loistava hetki totutella sosiaalista kanssakäymistä ja nauttia yhteisestä hetkestä toisten seurassa. Vähän oudolle tuntuu.
Valvontaa lisää vain tuollaisiin paikkoihin.
"toimintaa" kuin on esimerkiksi lastenkodeissa ja muissa vastaavisissa huostaanotettujen ja sijoitettujen lasten ja nuorten
kasvatus-, hoito- ja huoltopaikoissa?
Kukahan näitä lasten ja nuorten sijoituspaikkoja todellisuudessa valvoo? Taitaa olla hyvin pitkälle pelkkää "paperilla" tapahtuvaa valvontaa.
Pitäisikö laittaa Suomen Amnestylle kysely
josko heitä kiinnostaisi selvittää
suomalaisen lapsen ja nuoren
ihmisoikeudet ja kohtelu huostaanoton jälkeisessä sijoituksessa?
vanilaoloista, joiden ihan osuvasti verrataan olevan sosiaalisen kuntoutus- kuin rangaistuslaitoksen tasoa.
Kyllä lapset ja nuoret omissa laitoksissaan ovat paljon huonoimmissa oloissa.
Lisäksi lehdessä mainitaan, miten vankien saapuvaa ja lähetettyä postia ei ole enää oikeutta avata kuin ihan poikkeustapauksissa vaikka tiedetäänkin vankien saavan paljon huumelähetyksiä ja lisäksi postilähetyksiä käytetään rikosten suunnitteluun.
Lasten tapaamis- ja yhteydenpito-oikeutta voidaan rajoittaa ihan mielivaltaisesti kun vain joku sijoituspaikan aikuinen saa päähänsä katsoa sen vaarantavan lapsen tasapainoista kehitystä. Noiden sanojen käyttö riittää rajoitukseen, ei siihen perusteltua sisältöä tarvita.