Harhailin eilen Stockalla ja sinne oli tullut joulukoristeita. Ihan kuin olisin jakautunut kahtia. Sama riemu kuin aina pentuna, mutta viimeiset kymmenen joulua taaksepäin ovat kaikki olleet ihan hirveitä.
Kävelin niiden luo. En omista yhtään kuusenkoristetta ja ajattelin että olisihan se kiva ripustaa tällainen pallo johonkin havunoksanippuun tai jotain. Okei, mulla olisi se havupuska ja pallo siinä roikkumassa. Mitä sitten? Luultavasti juuri se, että ihmettelisin mitä sitten, missä perkeleessä kaikki piparit ja rommit ja jouluporot ja perheenjäsenet ja lahjat ovat?
Haluan sen pallon. Mutta kun en halua sitä. Sellainen joulukoriste muistuttaa vain siitä että olen luuseri, joka ei jouluna keksi mitään muuta kuin ryypiskellä itsekseen.
Kohta se odotus ja vimma ja kohkaus näkyy kaupungilla ja kaduilla. Ihmiset odottavat ja valmistelevat, jouluna tapahtuu jotain. Tehdään jotain joulua varten. Kaikki toivottavat hyvää joulua ja itse asiassa se loukkaa minua, vaikka siinä ei olekaan mitään järkeä. Se loukkaa siksi, että ne olettavat automaattisesti että minulla on jotain sellaista mikä tekee joulustani hyvän.
Joulun jälkeen alkaa helpottaa mutta jopa pahempaa on tiedossa. Uusi vuosi. Sama kohkaus ja odottaminen.
Älkää sanoko että olen liian aikaisessa. Tämä on Stockmannin vika, joku oli tilannut ne perhanan pallot sinne.
Kävelin niiden luo. En omista yhtään kuusenkoristetta ja ajattelin että olisihan se kiva ripustaa tällainen pallo johonkin havunoksanippuun tai jotain. Okei, mulla olisi se havupuska ja pallo siinä roikkumassa. Mitä sitten? Luultavasti juuri se, että ihmettelisin mitä sitten, missä perkeleessä kaikki piparit ja rommit ja jouluporot ja perheenjäsenet ja lahjat ovat?
Haluan sen pallon. Mutta kun en halua sitä. Sellainen joulukoriste muistuttaa vain siitä että olen luuseri, joka ei jouluna keksi mitään muuta kuin ryypiskellä itsekseen.
Kohta se odotus ja vimma ja kohkaus näkyy kaupungilla ja kaduilla. Ihmiset odottavat ja valmistelevat, jouluna tapahtuu jotain. Tehdään jotain joulua varten. Kaikki toivottavat hyvää joulua ja itse asiassa se loukkaa minua, vaikka siinä ei olekaan mitään järkeä. Se loukkaa siksi, että ne olettavat automaattisesti että minulla on jotain sellaista mikä tekee joulustani hyvän.
Joulun jälkeen alkaa helpottaa mutta jopa pahempaa on tiedossa. Uusi vuosi. Sama kohkaus ja odottaminen.
Älkää sanoko että olen liian aikaisessa. Tämä on Stockmannin vika, joku oli tilannut ne perhanan pallot sinne.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Ehkä Sinulla asiat suhteellisen hyvin.Minulla ei,mistä lahjat kaikille Rakkaille?
ehkä monilla ei ole niitä muita.
En sanoisi että on asiat hyvin, mistä moinen vastahakoisuus tekstiäni tai kokemustani kohtaan, ihan kuin se ei pitäisi paikkaansa?
Mitä tarkoittaa suhteellisen hyvin? Sinullakin on suhteellisen hyvin jos vietät joulua rakkaiden saartamana. Minulla on asiat suhteellisen hyvin sikäli että rahaa jouluuni on vuokran jälkeen 400 euroa. Tietysti siitä pois pakolliset laskut (sähkö, puhelin, netti, lääkkeet). Jos niitä rakkaita paljon olisi, eivät ne mitään kalliita lahjoja saisi. Mistä pirusta keksit että olisin rikas? Tai edes terve?
Ihmisten ja rahatilanten lisäksi on monia muita asioita, joita voitaisiin ryhtyä vertailemaan. Tekisi mieli alkaa listata ongelmaa mutta ei nyt ruveta kilpailemaan kellä menee huonoiten!
marraskuussa. Taas saa kuunnella tingeltangelia viikkokaupalla.
Mulla ja pojalla ei ole ketään,siis ketään,jota muistaa jouluna, tai kuka muistais meitä,niinkinpäin.. Kaksin ensin möllötellään kotona( sit poika menee kavereilleen) ei lahjoja,hyvä kun on ruokaa. Silloin kun lapsi oli pieni,nieleskelin aina joulun alla,sitten lopetin itsesäälissä kieriskelyn.
Ostin lahjoja jo kesästä alkaen jemmaan,aina kun oli pikkuisen "ylimääräistä" rahaa.
Enää en osta mitään,onhan jo iso.
Kyllä rahaton saa pysytellä ulkona ostosparatiisista joulunalusajan.
Kukaan ei vaan tahdo uskoa, että tällaistakin vielä on "rikkaassa" maassamme.
On joulussa tuokin puoli, olen tosi pahoillani sun puolesta. Itse ajattelen pärjäävääni rahallisesti, joulu ahdistaa muista syistä.
Varmaan viimeistään joulu muistuttaa rahatilanteesta, jos itse saa sitä sossun minimiä ja lippu- ja lappusodan kanssa saatuja etuuksia... jos on lapsia niin pahalta sen täytyy tuntua.
Jouluhuuma alkaa ja keskustassa näkee ihmisiä kassivuoren kanssa. Kassivuori merkitsee sitä että on rahaa jolla ne kassit on saatu ja läheisiä, joille niiden kassien sisällöt paketoidaan.
Eksyinpä pahimpaan ökypaikkaan kun Stockalla harhailin. Ei sinne sisäänpääsymaksua ole... ehkä saisin pari sellaista palloa ostettuakin jos vain rahasta puhuttaisiin, mutta muuten ei ole minun asiointipaikka laisinkaan.
11-vuotias taitaa jo huomata mitä muut saavat ja mitä itse ei saa? Tsemppiä jouluhengen luomiseen, se ei onneksi ole täysin rahasta kiinni.
Minä olen tosiaan kahden vaiheilla mitä sille "jouluhengelle" tekisi, saan kuitenkin jonkun kohtauksen aattona kun tajuan että olen yksin. Olisinko niin kuin mitään joulua ei olisikaan? Vai ostaisinko sen perhanan pallon ja glögiä ja siivoaisin ja askartelisin lumihiutaleen ikkunaan? Ahdistuskohtaus tulee joka tapauksessa.
Menet vanhempien tai sukulaisten luokse joulua viettämään.
Kiitos sinänsä hyvästä ratkaisuyrityksestä, mutta vanhempien tai sukulaisten luokse meneminen on monista syistä mahdotonta. (Syitä ovat mm. seuraavat: asuvat toisessa maassa/ riitaisa uusperhe/ kuollut/ täysin joulurauhan vastainen idea jne.)
Tule meille jouluksi ; ) Kaksi kakaraa rähisee, koirat haukkuu, ja linnut paskoo päälle lennellessään. Joulukuusi on hyvä piilopaikka lintusille, ja toinen koiruus luulee, että sille on tuotu sisävessa... Tilaa olisi sinullekin, eikä tarvisisi kuusenpalloja ostaa. Tämä ei ole vitsi tai provo.
Mullakin on koira, olen täysin koirahullu ja koen helpommaksi ymmärtää koiraa kuin ihmistä, helpommaksi asettua vaikka koiralaumaan kuin ihmislaumaan.
Mitä koiria teillä on? (Meilläkin lapsuudenkodissa labbis kävi nostamassa koipeaan kuusen juurella.)
Ja mitä lintuja teillä on? Mulla oli kerran pieni papukaija (nymfi) mutta jos papukaijan luonnon tunnet niin tiedät että ne eivät välttämättä piittaa siitä ihmisestä jonka kanssa asuvat, joka antaa ruokaa ja yrittää jutella ja kaveerata. Ei. Papukaija istuu selin jossain verhotangolla murjottamassa. Sitten se näkee vesimittarinlukijan ja ihastuu, ei, rakastuu. Papukaijat rakastuvat päätäpahkaa ihan kehen sattuu.
Minun nymfini ihastui kaveriini. Kaverini ei aluksi pitänyt siitä, mutta niin siinä kävi että ne menivät kimppaan. Lintu koko ajan olkapäällä, hiuksia sukimassa, jopa ruokalautasen reunalla kärkkymässä ojennetaanko sille herne.
Partacollie, tiibetinspanieli (12vk kohta, pentu siis) Nymfipoika, riisipeippo, undulaatteja, paljon seeprapeippoja, terraarioelukoita lisäksi. Osa seeprapeipoista voi kylläkin ruveta pesimään joulukuusessa, kun on pariskuntia ;) Pitäisi pikkukoira ruveta totuttamaan metroon, mutta kerkiäähän sen joskus myöhemminkin...
Pstytkö laskemaan tai arvioimaan montako ötökkää teillä yhteensä on :) ? Tekeekö linnut uusia poikasia? Ja mitä terraarioeläimiä?
Joulu on taas, joulu on taas ja niin edelleen.
Yksi asia mikä aikaisessa markettijoulussa on, ovat tavallisesta poikkeavat suklaat jotka ovat itse asiassa melko halpojakin. Kaikkeen muuhun möykkäämiseen meneekin sitten hermot.
En voi väittää että olisin jouluna totaalisen yksinäinen, meneehän se yleensä perheen seurassa jotenkuten.
Kokemus on tosin sekin kun aloittaa aamun katsomalla joulupukin kuumalinjaa ja juomalla keskikaljaa. Lumiukko-piirrettyyn mennessä onkin jo melkein tuhannen päissään ja samu-sirkan joulutervehdyksen aikana alkaa jo kiroamaan laskuhumalaa ja mutsi kiljuu että saatanan juoppolalli.
Aaaah... kyllä jouluna on kivaa.
Miten sitten haluaisin sen olevan? No ensinnäkin että kotona olisi yleishyvä fiilinki eikä tarvitsisi juoda kaljaa tylsyyteen. Toisaalta idyllisen joulun tavoittelu ne suurimmat paineet luokin, joten tyydyn odottamaan vääjäämättä lähestyvää samu-sirkan joulutervehdystä.
Ei ole pakko juoda itseään sekaisin. Sä voit muina päivinä juoda niin paljon kuin lystää, mutta yritä nyt edes jouluna olla juomatta. Millainen sitten olisi se "yleishyvä" meininki kotona? Toisaalta sä valitat yksinäisyyttä ja toisaalta taas sua ärsyttää olla muiden joukossa kun et saa pelata half-lifeasi ja vetää käteen katsellen nakukuvia.
Mäkin tykkään susta
Kiva tietää. Olis kiva myös saada vastaukset kysymyksiin.
Okei, loppuvuosi raittiina. Onko joulusi pelastettu?
Joulu, vaikka onkin alunperin ilon juhla, on nykyään myös surun juhla. Jouluna tehdään eniten itsemurhia koko vuoden aikana, näin muistan lukeneeni. Yksinäiset vetävät viinat ja/ tai pillerit naamaansa, kun tajuavat, että kaikki muut ovat perheen ja ystävien seurassa. Siitä ei olekaan enää pitkä matka talon katolle hyppäämään tai lääkekaappia tyhjentämään.
Tämä ei tosin onneksi kosketa suurinta osaa tämän palstan yksinäisistä - vielä. Täällä ollaan nuoria, ja perhesiteet omiin vanhempiin löytyy vielä. Jouluitsarit ovat keski-ikäisten heiniä; ei ole vanhempia enää, ja sisaruksilla on omat perhepiirit. Mutta tulevaisuudenkuvana on vaikea keksiä ankeampaa asiaa, kuin jos istuisi joulunpyhät yksin neljän seinän sisällä. Siinä visualisoituu se, että on kuin olisi tuomittu elinkautiseen yksinäisyyteen. Ei armahdusta. Kunnon angstausmateriaalia tällaisen miettiminen.
En minä mieti tulevaisuuden tai keski-iän joulua vaan ihan tätä tulevaa joulua. Enkä myöskään itsemurhan kannalta; joulussa vain kulminoituu se mitä elämässä muutenkin on.
Angstia tai ei. Asiaa voinee pohtia monelta kannalta. Mieluummin pohdin kuin havahdun aattona ja juon itseni paniikkihumalaan. Tällaista pohtimista voinee harrastaa maalaamatta sen enempää piruja kuin enkeleitäkään seinille. (Jos joulun miettiminen on sinusta turhaa angstaamista, niin voithan olla ihan vaan reagoimatta siihen että minä mietin sitä.)
Ymmärrän, että sinua huolestuttaa jo tämä joulu. Ei ollut tarkoitus mitätöidä huoltasi, eikä mitää muutakaan sellaista. Toivottavasti sinulla on jotain seuraa tänä jouluna. :)
Tarkoitin vain, että yleisesti joulu on kova paikka sellaiselle ihmiselle, jolla ei ole paikkaa mihin mennä. Itse voin onneksi vielä mennä vanhempien luokse, mutta parinkymmenen vuoden päästä voi olla eri juttu. Angstauksella tarkoitin sitä, että omalla kohdallani mahdollisiin tuleviin yksinäisiin jouluun vertautuu yksinäisyyden lopullisuus, jos en tule löytämään parisuhdetta tai ystäviä. Ja että saattaisin itse olla hyvinkin jouluitsarin tekijä...
Mitä jos ostat sen pallon tai pari sellaista? Eihän sitä ole pakko laittaa esille jos joulua ei kerta kaikkiaan ala irtoamaan.