Alkoholin ongelmakäytön rajoittaminen on ainoa looginen vaihtoehto jos halutaan ratkaista alkoholin aiheuttamia suuria ongelmia.
A) Täyskielto on mahdottomuus. Syytä ei tarvi puida.
B) Kaikkia alkoholinkäyttäjiä koskeva rajoitus ei toimi koska alkoholinkäyttäjillä on ehdoton enemmistö (yli 66% suomalaisista käyttää ainakin satunnaisesti alkoholia.). Kansa ei suvaitse tapoihinsa puuttumista.
C) Nykyinen linja on ongelmien puolesta kestämätön ja yhteiskunnan kokonaistarkoitusta vakavasti vahingoittava. Alkoholiongelmien PITÄÄ vähentyä että Suomi voi kukoistaa!
Toisin sanoen, me emme voi puuttua keskivertokäyttäjän alkoholinkäyttöön, sitä ei sallita jos mielimme kutsua itseämme demokratiaksi jossa kansa voi päättää.
Toisaalta - keskivertokäyttäjän alkoholinkäyttö EI OLE ONGELMAKÄYTTÖÄ - siis siihen EI TARVI PUUTTUA EIKÄ SITÄ TARVI HANKALOITTAA/ESTÄÄ.
Kontrollia tarvitaan että ongelmia voidaan vähentää. KONTROLLI ON SUUNNATTAVA ONGELMAISIIN. Ei niihin jotka alkoholin kanssa osaavat oikein käyttäytyä.
AINOA keino on se että ENEMMISTÖ - joka voi olla raittiit ongelmattomat kohtuukäyttäjät yhdessä - päättää että alkoholiongelma ratkaistaan ja luo tällä tavoin hallitukselle mandaatin toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.
Älkää kuunnelko alkoholistin pelottelutarinaa pimeästä viinasta ja lasolista ,hän on se jolta otetaan pullo pois - et sinä!. Vaatikaa alkoholiongelmatonta maailmaa jossa kohtuukäyttö on ongelmattomille kuitenkin sallittu! Väkivaltaiset paskiaiset, rattijuopot ja suurkäyttäjät menettäkööt oikeutensa; heille viina ei sovi - toisin kuin meille nauttijoille!
A) Täyskielto on mahdottomuus. Syytä ei tarvi puida.
B) Kaikkia alkoholinkäyttäjiä koskeva rajoitus ei toimi koska alkoholinkäyttäjillä on ehdoton enemmistö (yli 66% suomalaisista käyttää ainakin satunnaisesti alkoholia.). Kansa ei suvaitse tapoihinsa puuttumista.
C) Nykyinen linja on ongelmien puolesta kestämätön ja yhteiskunnan kokonaistarkoitusta vakavasti vahingoittava. Alkoholiongelmien PITÄÄ vähentyä että Suomi voi kukoistaa!
Toisin sanoen, me emme voi puuttua keskivertokäyttäjän alkoholinkäyttöön, sitä ei sallita jos mielimme kutsua itseämme demokratiaksi jossa kansa voi päättää.
Toisaalta - keskivertokäyttäjän alkoholinkäyttö EI OLE ONGELMAKÄYTTÖÄ - siis siihen EI TARVI PUUTTUA EIKÄ SITÄ TARVI HANKALOITTAA/ESTÄÄ.
Kontrollia tarvitaan että ongelmia voidaan vähentää. KONTROLLI ON SUUNNATTAVA ONGELMAISIIN. Ei niihin jotka alkoholin kanssa osaavat oikein käyttäytyä.
AINOA keino on se että ENEMMISTÖ - joka voi olla raittiit ongelmattomat kohtuukäyttäjät yhdessä - päättää että alkoholiongelma ratkaistaan ja luo tällä tavoin hallitukselle mandaatin toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.
Älkää kuunnelko alkoholistin pelottelutarinaa pimeästä viinasta ja lasolista ,hän on se jolta otetaan pullo pois - et sinä!. Vaatikaa alkoholiongelmatonta maailmaa jossa kohtuukäyttö on ongelmattomille kuitenkin sallittu! Väkivaltaiset paskiaiset, rattijuopot ja suurkäyttäjät menettäkööt oikeutensa; heille viina ei sovi - toisin kuin meille nauttijoille!
Vastaukset 1
Vanhimmat
Missä kannanotto alkoholipolitiikkaan?? Mitä pitäisi tehdä? Kirjoitanko WHO:lle?
Kansanterveys
Ensisijaiset toimet ja tavoitteet
669. Vuonna 1993 määritellyn kansanterveysalan toimintajärjestelmän(1), jossa määrätään kahdeksan ensisijaisen alan toimintaohjelmista, toteuttamisessa saavutettiin uutta edistystä vuonna 1997. Neljä näistä ohjelmista hyväksyttiin vuonna 1996, ja Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät kesäkuussa viidennen ohjelman, joka koski terveyden valvontaa. Komissio puolestaan teki ehdotuksia, jotka koskevat kolmea jäljellä olevaa alaa: saasteperäisiä sairauksia, henkilövahinkojen ehkäisemistä ja harvinaisia sairauksia. Lisäksi neuvosto pääsi sopimukseen yhteisestä kannasta, joka koski ehdotusta direktiiviksi tupakkatuotteiden mainonnan kieltämisestä.
Yleinen politiikka, terveyden valvonta
670. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät 30 päivänä kesäkuuta terveyden valvontaa koskevan yhteisön toimintaohjelman kansanterveyden alan toimien yhteydessä (1997-2001) (taulukko I). Tämän ohjelman tarkoituksena on antaa yhteisölle ja jäsenvaltioille luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja terveydentilan kehittymisestä sekä terveyttä määräävistä tekijöistä. Siihen sisältyy toimia, joiden tarkoituksena on laatia yhteisön terveydentilan osoittimia, perustaa yhteisön kattava verkosto terveystietojen vaihtamiseksi sekä tukea terveyden alalla tehtävää arviointia ja kertomusten laadintaa.
671. Komissio hyväksyi lisäksi 22 päivänä toukokuuta kertomuksen naisten terveyden tilasta Euroopan yhteisössä(2), ja neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä siihen 4 päivänä joulukuuta hyväksymissään päätelmissä(3).
Terveyden edistäminen
672. Terveyden edistämistä, terveydestä tiedottamista, terveyskasvatusta ja-koulutusta koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (1996-2000)(4) rahoitettiin vuonna 1997 47 hanketta yhteensä 6 232 666 ecun verran. Lisäksi komissio julkaisi yhdessä edellä mainitun ohjelman kanssa Alzheimerin tautiin(5) liittyviä toimia koskevan pyynnön erityisten ehdotusten jättämisestä sekä valitsi 23 rahoitettavaa hanketta, joille myönnetty rahoitusosuus on 2 500 000 ecua.
Syövän torjunta
673. Syövän torjunnan toimintasuunnitelmasta (1996-2000)(6) rahoitettiin vuonna 1997 66 hanketta yhteensä 9 294 000 ecun verran.
Aidsin ja muiden tartuntatautien torjunta, tautien seuranta
674. Komissio rahoitti aidsin ja eräiden muiden tartuntatautien ehkäisyä koskevasta toimintaohjelmasta (1996-2000)(7) vuonna 1997 47 hanketta yhteensä 6 280 000 ecun verran. Hankkeista 42 koskee aidsin torjumista ja 5 muita tartuntatauteja. Muiden tartuntatautien osalta komissio alkoi laatia yksityiskohtaista luetteloa Euroopan unionin tartuntatautien valvonnassa toimivista epidemiologian ja mikrobiologian asiantuntijoista.
675. Neuvosto hyväksyi 22 päivänä heinäkuuta yhteisen kannan ehdotuksesta päätökseksi Euroopan yhteisön tartuntatautien epidemiologisen seurannan ja valvonnan verkoston luomisesta (taulukko I). Komissio hyväksyi puolestaan 15 päivänä tammikuuta kertomuksen(8) aidsin vastaisen(9) toimintaohjelman täytäntöönpanosta vuosina 1994 ja 1995. Komissio hyväksyi myös 17 päivänä marraskuuta ehdotuksen suositukseksi veren ja veriplasman luovuttajien soveltuvuudesta ja luovutetun veren seulonnasta Euroopan yhteisössä (taulukko II). Lisäksi komissio tiedotti puolivuosittain neuvostolle Creutzfeldt-Jakobin taudin(10) epidemiologisesta tilanteesta sekä jäsenvaltioiden ja yhteisön toteuttamista asiaan liittyvistä toimista.
Tupakoinnin torjunta
676. Neuvosto pääsi 4 päivänä joulukuuta sopimukseen yhteisestä kannasta, joka koski ehdotusta direktiiviksi tupakkatuotteiden mainonnan kieltämisestä (taulukko I). Tämän yhteisen kannan mukaisesti kaikenlainen tupakkatuotteiden mainostaminen ja rahallinen tukeminen kielletään yhteisössä määrätyn siirtymäkauden päätyttyä.
677. Talous- ja sosiaalikomitea, 9 päivänä heinäkuuta(11), ja Euroopan parlamentti, 18 päivänä joulukuuta(12), ilmaisivat lisäksi tyytyväisyytensä komission tiedonantoon tupakoinnin ehkäisemisestä(13). Komissio julkaisi puolestaan 15 päivänä heinäkuuta luettelon yhteisön markkinoilla(14) myytävien savukkeiden terva- ja nikotiinipitoisuuksista.
Huumausaineiden väärinkäytön torjunta
678. Komissio rahoitti yhteisön toimintaohjelmasta huumeiden väärinkäytön ehkäisemiseksi (1996-2000)(15) 36 hanketta yhteensä 4 936 000 ecun verran. Nämä hankkeet koskevat nuorten ja heidän läheistensä saamista mukaan huumeiden päivittäisen väärinkäytön ehkäisemiseen, väärinkäyttäjien auttamiseen tarkoitettuja puhelinpalveluja, metadonia käyttävien potilaiden vapaata liikkuvuutta ja ehkäisystrategioiden sovittamista uusiin huumeidenkäytön suuntauksiin ja erityisiin käyttöympäristöihin, kuten vankiloihin.
679. Neuvosto hyväksyi 5 päivänä kesäkuuta päätelmät huumausaineilmiöön liittyvistä terveysnäkökohdista(16). Komissio puolestaan esitti 11 päivänä huhtikuuta kertomuksen (1994-1996)(17) Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (OEDT)(18) toiminnasta. Seurantakeskus julkaisi vuorostaan 4 päivänä marraskuuta toisen vuosikertomuksensa Euroopan unionin huumausaineongelmasta. Lisäksi neuvosto valtuutti 18 päivänä heinäkuuta komission neuvottelemaan Norjan kanssa ehdoista Norjan osallistumiselle OEDT:n toimintaan.
Saasteperäiset sairaudet
680. Komissio hyväksyi 4 päivänä kesäkuuta ehdotuksen saasteperäisten sairauksien vastaiseksi yhteisön toimintaohjelmaksi (1999-2003) osana kansanterveyden alalla toteutettavia toimia (taulukko I). Komissio korosti, että saasteilla on haitallinen vaikutus terveyteen ja että allergiat ja astman kaltaiset hengityselinsairaudet, jotka eivät sisälly vielä mihinkään yhteisön ohjelmaan, ovat merkittävästi lisääntyneet. Siksi komissio aikoo toteuttaa tämän viisivuotisohjelman yhteydessä toimia, joiden tarkoituksena on parantaa saatavissa olevia tietoja valvomalla, että tiedot ovat luotettavia ja vertailukelpoisia, ja pyrkii ymmärtämään asiaan liittyviä vaaroja entistä paremmin sekä ehkäisemään hengityselinsairauksia ja allergioita aikaisempaa tehokkaammin.
Henkilövahinkojen ehkäiseminen
681. Komissio hyväksyi 14 päivänä toukokuuta ehdotuksen kansanterveysalan toiminnan yhteydessä toteutettavasta henkilövahinkojen ehkäisemistä koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (1999-2003) (taulukko I). Tämän lasten, nuorten aikuisten ja ikääntyvien henkilöiden tapaturmien ja itsemurhien ehkäisemistä koskevan ohjelman tarkoituksena on lujittaa kansanterveysalan järjestöjen mahdollisuuksia toteuttaa ehkäiseviä toimia. Ohjelma sisältää viisi päätoiminta-alaa: asianomaisten järjestöjen väliset tiedonvaihto- ja yhteistyöverkostot, tiedotuskampanjat, henkilövahinkoja koskevien tietojen laatu, henkilövahinkojen vaaratekijöiden tekninen tutkimus, viranomaisten kuuleminen sekä yhteistyö kaikilla julkishallinnon tasoilla.
Harvinaiset sairaudet
682. Komissio hyväksyi 26 päivänä toukokuuta ehdotuksen kansanterveysalan toiminnan yhteydessä toteutettavasta harvinaisia sairauksia koskevasta yhteisön toimintaohjelmasta (1999-2003) (taulukko I). Komissio korostaa sitä, että yhteisön toimi voi hyödyttää sellaisten harvinaisten sairauksien torjuntaa, jotka vaativat erityisiä yhteisponnistuksia, ja aikoo keskittää toiminnan seuraaviin kolmeen painopistealueeseen: kyseisiä sairauksia koskevien tietojen ja kokemusten vaihto, potilaiden ja heidän perheidensä tukeminen ja auttaminen sekä harvinaisen sairauden esiintymisen ajallisten ja paikallisten keskittymien (''klusterien'') tutkiminen ja käsittely.
Kansainvälinen yhteistyö
683. Komissio osallistui tarkkailijana Maailman terveysjärjestön (WHO) eri kokouksiin, mukaan lukien maailmanlaajuinen terveyden alan huippukokous, WHO:n hallintoviraston ja Euroopan aluekomitean (WHO-EURO) kokoukset. Komissio osallistui myös Euroopan neuvoston Euroopan kansanterveyskomitean kokoukseen. Lisäksi Euroopan yhteisön ja Yhdysvaltojen(19) välisen toimintaohjelman yhteydessä perustettu yhteinen toimintaryhmä toimi tehokkaan maailmanlaajuisen tartuntatauteja koskevan nopean varoitusjärjestelmän ja seurantaverkoston laatimiseksi ja täytäntöönpanemiseksi. Neuvosto ilmaisi tyytyväisyytensä varoitusjärjestelmään ja seurantaverkostoon joulukuussa(20). EFTA-maat puolestaan osallistuivat tarkkailijoina vuosien 1996-2000 syövän (kohta 673), aidsin ja muiden tartuntatautien (kohta 674) torjuntaa sekä terveyden edistämistä(kohta 672) koskevien ohjelmien komiteoiden työskentelyyn.
1. KOM(93) 559 ja kahdeskymmenesseitsemäs yleiskertomus, kohta 593.
2. KOM(97) 224 ja tiedote 5-1997, kohta 1.3.177.
3. Tiedote 12-1997.
4. Yleiskertomus 1996, kohta 612.
5. EYVL C 93, 22.3.1997.
6. Yleiskertomus 1996, kohta 606.
7. Yleiskertomus 1996, kohta 607.
8. KOM(96) 720 ja tiedote 1/2-1997, kohta 1.2.221.
9. Yleiskertomus 1995, kohta 640.
10. Yleiskertomus 1996, kohdat 233, 491 ja 608.
11. EYVL C 296, 29.9.1997 ja tiedote 7/8-1997, kohta 1.3.230.
12. EYVL C 14, 19.1.1998 ja tiedote 12-1997.
13. KOM(96) 609 ja yleiskertomus 1996, kohta 609.
14. EYVL C 213, 15.7.1997.
15. Yleiskertomus 1996, kohta 610.
16. Tiedote 6-1997, kohta 1.3.270.
17. KOM(97) 146 ja tiedote 4-1997, kohta 1.3.215.
18. Kahdeskymmenesseitsemäs yleiskertomus, kohta 598 ja yleiskertomus 1996, kohta 611.
19. Yleiskertomus 1996, kohta 613.
20. Tiedote 12-1997.
[ Sisällys | Edellinen | Seuraava | Hakemisto | Kotisivu ]
(c) Euroopan yhteisöjen, Bryssel - Luxemburg 1998
Euroopan komissio; toimitustyö päättynyt tammikuussa 1998