Pohdin tässä vain sisäilmamittausten hyötyä. Meillä vanha talo, jossa maanvarainen laatta. Voisin epäillä jotain ongelmaa. Jos teetän mittaukset sisäilmasta niin näkyykö niissä alapohjan ongelmatkin, jotkut hiukkaspäästöt? Vai pitääkö porata reiät lattiaan ja tutkia sitä kautta? Vaiko repiä saman tien kaikki lattiat auki? (Samalla uusitaan sitten putket ja kaikki!)Muuten,jos alapohjassa ei ongelmia, niin lykkäisin remonttia muutaman vuoden. Elikkä kuinka pitkälle niiden mittarit haistaa? Ai niin ja meillä on painovoimainen ilmanvaihto(elikkä juurikaan ei ole). Sotkeeko se mittauksia?
Sisäilmamittauksissa ilmi alapohja ongelmat?
Vierailija
103508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
jotain ongelmia. Miten ne ilmenevät ? tunkkainen ilma vai hengitysvaikeuksia tms. toistuvasti ?
Sisäilman mittauksesta ilmenevät todennäköisesti vain radon tms. ongelma, joka tulee varmuudella vain alhaalta päin. Onko lattioiden pinta reilusti ylempänä kuin taloa ympäröivän maan pinta ? (=sokkelin korkeus) Koneellinen, varsinkin ylisuurelle säädetty ilmastointi voisi vetää alapohjasta jotain haitallisia aineita sisäilmaan.
Olennaista olisi varmistaa / uudistaa talon ulkoisten salaojien toiminta asianmukaisesti. Myöskään puurakenteita (esim. talon runko) ei tulisi olla betonirakenteita alempana. Hirsitalojakin on hapantunut pilalle kun niihin on tehty puisen alapohjan tilalle betonilattia, vaikka betonilattia on ollut remonttivaiheessa kuiva, alimmat puurakenteet ovat pilaantuneet / pehmenneet.
Sisäilmamittauksessa käy ilmavirtojen mukaisesti ilmi ne homeitiöt tms. jotka osuvat juuri sillä hetkeää kohdalle.Sitä tutkimusta ei pidetä yhtä luotettavana kuin materiaalinäytteitä.
Mikäli teillä painovoimainen ilmanvaihto ottaa korvausilmaa rakenteista,kuten ala- ja yläpohjasta,ja esim. alapohjassa on kosteusvauriomikrobeja,tai rakenteissa,niin ne tulevat sisäilmaan.Korvausilmaa tarvitsee liesituuletin ja tulipesä.Jos teillä ei ole mitään ilmanvaihtoräppänöitä missään,niin sitäkin varmemmin korvausilma tulee sieltä mistä sitä on saatavilla eli rakenteista.
Sisäilmatutkimusta ei suositella myöskään otettavaksi ennenkuin pakkasella tai jos sen ottaa,pitää ottaa vastaava näyte myös ulkoa,jolloin niitä voidaan verrata.
Elikkä sisäilmatutkimus ei taida olla kohdallanne kovinkaan luotettava.
Epäilet ongelmaa!! Kerro tarkemmin,millaista tai mistä sitä epäilet? Haju,millainen,onko? jne.
Nyt kun tuli puheeksi hirsitalojen korvausilman tulo, niin ihan uteliaisuuttani kysäisisinkin, että millä perusteella voidaan kuvitella korvausilman tulevan alapohjanrakenteen kautta?
Käsittääkseni ilmanvaihto tapahtuu lähinnä seinien ja ikkunoiden läpi...
Poisto tietty tapahtuu mahdollisten uunien välityksellä, käytetään niitä sitten tai ei. Mutta sen korvausilman tulo...kun puhutaan nimenomaan vanhoista hirsitaloista???
Savukokeilla voidaan selvittää ilmavirtojen suunnat,jos haluaa silmin nähdä miten ilma liikkuu.Alapohjasta huoneilma(liesi,palava pesä tms) OTTAA korvausilmaa,JOS se saa.Eli jos kynnysten,listojen raoista on mahdollista sitä ottaa.Samoin yläpohjan läpivienneistä esm.putkien,sähköjohtojen läpivientireiistä,mikäli ne eivät ole tarpeeksi tiiviit.Hirsitalojen rakenteet ovat sen verran falskit,että tuo homma onnistuu.
Meillä tehtiin savukokeet joilla varmistettiin asia.Tosin hirsitalon rossipohjan ja alimmat kantavat hirret olivat lahot.Tilanne todettiin kun lattia purettiin.
Uskonkin korvausilman tulevan alapohjasta silloin, kun kyseessä on rossipohja...tuuletusluukuthan ovat sitä varten.
Mutta jos hirsitalossa on betonilaatta, umpinaisesta tilasta tuskin korvausilma tulee. Kyllä se helpommin pääsee esim. seinien läpi tai ikkunoiden väleistä.
Se vaikuttaa varmaan myös, että ilmanvaihto tapahtuu hitaasti, siis uuneja on, mutta eivät käytössä.
Vaikka ne tuuletusluukut ois kiinni,niin silti alapohjasta huoneilma voi ottaa korvausilman,JOS se sen sieltä saa.Siis riippuu tietenkin rakenteiden tiiviydestä mistä korvausilmaa otetaan ja mistä ei.
on kanssa yksi paikka mistä korvausilmaa voidaan repiä sisätilan ilman puutteeseen.
Tietenkin jos korvausilmaa tulee tehdyistä tuuletusaukoista,niin eihän sitä sitten tarvitse ottaa rakenteista,ei ylhäältä,alhaalta eikä sivuilta.
Kysymyshän onkin juuri siitä kun ilmanvaihto on painovoimainen ja tuuletusaukkoja ei ole,niin silloin myös helpommin huomataan haju ym.haitat.Ja ne yleensä tulevat rakenteista.
nim.Omakohtaisesti läpikäytyä hometalossa
Älä turhaan poraile lattiaan mitään jos on maanvarainen laatta (betonia), siellä on varmasti kosteutta, hometta ja mikrobeja, oleellisinta on pääseekö mikrobeja sisäilmaan. Maanvaraisessa lattiassa on lähes aina korkeita kosteuksia ja mikrobeja.
Siellä on kosteutta, homettaja ja mikrobeja vain jos jotain on pielessä. Ei oikein perustetussa maanvaraisessa betonilaatassa sellaisia ongelmia ole. Alla pitää olla pestystä karkeasta sorasta tehty alustäyttö. Se toimii kapillaarikatkona eli kosteuden ehkäisijänä eikä homeet eivätkä muut mikrobit kasva eikä lisäänny siinä. Jos siellä on hiekkaa tai humuspitoista maata, niin ongelmat ovat varmoja eikä niiden epäpuhtauksien tuloa sisäilmaan voi millään vippaskonstein kokonaan estää. Ne tulevat sisäilmaan ilmanpaineen vaihteluiden mukana ja talvisin tilanne on pahin. Ei sisäilmaa voi koskaan ylipaineistaa niin, että hajuja ei tulisi sieltä.
ennen kuin puhut alapohjan kosteuksista mitään. tässä yksi julkaisu jossa käsitellään alapohjan kosteuskäyttäytymistä. lisää näitä on ja mutta valitettavasti ilmaiseksi ei niitä saa, ja ilmaisia löytyy mm. julkaisijan netisivuilta ja kirjakaupoista.
www.tut.fi/units/rka/rtek/tutkimus/rakennusfysiikka/raportit/Raportti106.pdf
mielestäni ihan ok tutkimusprojekti josta on useita julkaisuja,tämä ei ole tuorein.
Jos et ymmärrä tekstiä, voit aloittaa sivulta 117 jossa yhteenvetoa.