Haluan tietää teistä kaksosnaisista..

minä ajattelinkin, että tuli ehkä pelästettyä hänet kun kiirehdin kertomaan tunteistani..

Rapu-Mies2006 kirjoitti:

minä ajattelinkin, että tuli ehkä pelästettyä hänet kun kiirehdin kertomaan tunteistani..

ajatellut asiaa sen syvällisemmin,
ja tunsi jonkilaista "painostusta" sanoa samoin sinulle, kun sinä kerroit hänelle tunteistasi.

Itse ainakin sanon mitä ekaksi tulee mieleen ja vasta myöhemmin alan vasta ajattelemaan että hmm - mitens se menikää, sillee oikeesti :)

Ja on näitä juttuja ja sanoja joutunu taivuttamaan ja selittelemään toisille, kun on joutunut tuollaiseen tilanteeseen. Mutta onhan meissäKIN poikkeuksia ;)

Ei voi yleistää.

Älä kuitenkaa etsi parneria vain horoskooppia tuijottaen =)
Muistahan Rapu, että virheistä voi oppia - hehe.

kaksosLeidi kirjoitti:

ajatellut asiaa sen syvällisemmin,
ja tunsi jonkilaista "painostusta" sanoa samoin sinulle, kun sinä kerroit hänelle tunteistasi.

Itse ainakin sanon mitä ekaksi tulee mieleen ja vasta myöhemmin alan vasta ajattelemaan että hmm - mitens se menikää, sillee oikeesti :)

Ja on näitä juttuja ja sanoja joutunu taivuttamaan ja selittelemään toisille, kun on joutunut tuollaiseen tilanteeseen. Mutta onhan meissäKIN poikkeuksia ;)

Ei voi yleistää.

Älä kuitenkaa etsi parneria vain horoskooppia tuijottaen =)
Muistahan Rapu, että virheistä voi oppia - hehe.

Lue lisää

voihan sitä virheistään oppia ja täytyykin. Minua kiinnostaa ihmisessä ihan muut asiat kuin pelkkä horoskooppimerkki. :)

Totta. Sitten lisäystä.. Itse rakastun/ ihastun ensisilmäyksellä, sitten haluan flirttailla pitkään ja valloittaa. Itse ehkä miehenä odottaisin kaksosen alkavan puhua seurustelusta yms. kuin että aloittaisin miehenä keskustelun, jos niin tekee niin kaunis kaksosnainen on jo hävinnyt.
Ja tosiaan kaksonen juttelee, sekä on ystävällinen kaikille, joten olen kokenut useinkin ahdistavia tilanteita tämän takia. Ei oo kiva sit sanoa sille muutenkin ihan ressukalle pojalle että en ole kiinostunut.
Minä ainakin näytän yleensä selvästi olevani kiinnostunut, kun olen.

tule luovuttamaan kyllä tämä kaksosnainen on sellainen nainen jonka vuoksi voin odottaa.. Kyllä näyttäisi, että samoja ominaisuuksia löytyy täältä naiselta kuin sinultakin.. Kiitos sinulle.

Minua ei kaksosena liian helpot tapaukset ole koskaan kiinnostaneet, vois melkein sanoa, että mitä vaikeampi tapaus sen enemmän kiinnostaa. Minun pitää olla tosi ihastunut ennen kuin paljastan tunteeni eli teen sen vasta sitten kun olen niin rakastunut, että tunnen tietäväni, että olen valmis vaikka mihin , että suhde onnistuu. Miehen pitää säväyttää tosi voimakkaasti, ennen kui haluan seurustella, vaikka mies olisi kuinka ihastunut, hän ei minua
saa, vaikka mitä tekisi, painvastoin alan inhota liian innokasta ihailijaa.

Oletko varma, että hän haluaa vain kaveruutta kanssasi, kaksonen on hidas syttymään ja jos hän on tosissaan kanssasi toisin sanoen, jos sinussa on sitä jotain, niin hän seuraa toimiasi ja puheitasi. Kaksonen ihastuu todella helposti mutta rakastuminen on eri asia. Kaksosnainen voi vaihtaa kumppania kuin sukkia konsanaan mutta oikean osuttua kohdalle hän jääkin pitämään yhteyttä. koska haluaa tietää miehestä enemmän. ja kun kaksoselle oikeasti on helppoa "miesteniskeminen" hän saattaa mennä oikeasti lukkoon liian hätäisistä rakkauden tunnustuksista, koska hän saattaa käyttää juuri näitä tunteidenilmaisumenetelmiä itsekin saalistaessaan uutta uhria, joten kuullessaan niitä sinun suustasi... hän ei voi olla varma puheittesi tarkoitusperistä. Kaksosnaien osaa valita sanansa oikein ja jos hän ei tiedä oikeaa vastausta hän mielummin jättää vastaamatta.. (katso palstan uudempi 24 keskustelu kaksosnaisista niin tiedät miksi.) Mutta jos kaksonen on jäänyt pitämään yhteytta kanssasi hän joko haluaa olla ystäväsi sillä hänellä on monia miespuolisia ystäviä.. tai sitten sinussa on tosiaan sitä jotain mikä häneen oikeasti kolahtaa ja jos näin on niin neuvoisin sinua pitämään häneen yhteyttä, mutta ei liian useasti koska silloin hän voi menettää kiinnostuksensa.. 'ai niin pitää tässä välissä mainita että Härkämiehessä on paljon asioita mistä kaksonen pitää esim. nautitte pitkään ja harvinaisella antaumuksella sänkypuuhista, olette hyvin miehekkäitä ja itsevarmoja miehiä kaksonen ei halua mitään hiirulaista rinnalleen, koska on vahvimmasta päästä naisia itsekin. olette huumorintajuisia niin kuin kaksonenkin, joka elää huumosrista ja olette rohkeita. ainut mikä teissä mättää niin se teidän hitaus koska kaksonen on oikeasti hyvinkin nopeatempoinen. Kaksoseen kannattaa tutustua ajankanssa sillä monet hänen parhaimmista puolista tulee esille vasta pitkän tuntemisen jälkeen .. silloin kun hän oikeasti tuntee ja voi luottaa sinuun. *Vinkki viitonen vielä! ..kaksosnainen pitää hellyydestä, ja huomioonottamisesta..! äläkä koskaan pidä kaksosnaista itsestäänselvyytenä sillä hän jos kuka on pelinainen ja huomaa jos et ole aivan puhtain jauhoin liikkeellä eikä hän ei ole sellainen nainen joka jäisi tälläistä katsomaan ennenkuin huomaatkaan hän on jo uusilla kalavesillä ja lopullisesti! sillä kaksosnainen pysyy päätöksissään.! vaikka luulisit että härkämiehenä pidät muut naikkosesi häneltä salassa valitettavasti hän tietää niistäkin, muttei koskaan kaksosnaisena paljasta sinulle tätä tietoa hän seuraa sivusta ja katsoo miten itse korttisi pelaat.. ja pelaatko ne oikein ;)

Tämä on vain elämää. Olen jo hänet melkein unohtanut, tunteet hävisivät häntä kohtaan samalla kun lumet sulivat. Hän siinä enemmän hävisi..

Ei sitä horoskooppimerkkiä kannata syyttää. Kiinnosti vain tietää kaksosista koska en ole aikaisemmin kaksosiin tutustunut.

Ei kaksoset halua vain valloittaa.

En minä ainakaan, oon vieläpä nousevakin kaksonen ja muuten aika tavalla sen merkin tyypillisimpiä edustajia.

Mä oon vähän sellainen et musta on kiva olla mukava ihmisille, jotka on mukavia mulle. Tykkään puhua ja nauraa ja hassutella mutta ei se tarkoita sen kummempaa. Mun on helppoo sanoo ihmisille jos ne on musta kivoja -varsinkin se on silloin helppoo kun en ole tosissaan rakastunut. Siitä on tullut monia väärinkäsityksiä.

Joitain kertoja on käyny niin et mun kaverillisuus on tulkittu väärin niin et musta on voinu saada sen kuvan et oon kiinnostunut vaik ei oo ollut tarkoitustaan yrittää mitään valloituksia. Voin sanoa paljon ja puhua paljon, sanoa vaikka että joku ihminen on tosi söpö tai kiva, ihana tai muuta mut ei se yksisteen tarkoita mitään valloittamista tai iskemistä vaan ihan vaan yksinkertaisesti että oon sitä mieltä. Ihastuneena asiat onki sit hiukan monimutkasempia, sit mä en uskalla kun änkyttää jos sitäkään :).

Mä en tiedä muista kaksosista mutta itse en ainakaan hae mitään irtosuhteita, suhteita ehkä kylläkin. Enemmänkin sellaisia toverillisia joskin toive tosirakkaudesta elää aika vahvana. Mutta se taas ei olekkaan mikään yksinkertaisin asia löytää. Mä yleensä tiedän ihmisistä heti onks ne niitä "mun ihmisiä". Pari kertaa koko tähän astisen elämän aikana on kolahtanu täysillä heti ja muu ei yleensä kelpaa muuhun kuin kaveriksi ja sit jos en itse halua olla muutakuin kaveri niin se jarru kyllä tulee viimeistään siinä vaiheeessa kun se toinen uskalta avautua tunteistaan.

Kerran olin ihan ihastunut yhteen poikaan, oltiin tavattu muutaman kerran ja kun se toi mulle kukan kun se tuli, kiinnostus jäi siihen. Miksi? Kun se toi sen liian pian ja musta tuntui et mun pitäisi jotenki tuntee enemmän ja musta tuntui etten voi vastata sen odotuksiin. En osaa paremmin selittää, tuli vain tunne ettei tää ole se suhde. Sen jälkeen alkoi ärsyttää vähän kaikki siin ihmisessä (etin syytä omalle käytökselleni ilmeisestikkin).

Mut sit kun kolahtaa niin kyllä se on menoa.

Myönnän olevani melko ailahtelevainen, ne ketkä tuntee mut, vois sanoa et tosi ailahtelevainen. En koskaan tee mitään suunnitelmia kun pelkkä sana "suunnitelma" on ahdistava ja tekee musta jännittyneen ja kireän. Toisaalta haluan vakautta ja turvallisuutta enkä halua olla yksin mutta jos oon kaksin niin sen pitää olla jotain tosi oikeeta. Kaksonen on kovin vapaudenkaipuinn eikä se tarkoita välttämättä sitä että pitäisi saada tulla ja mennä liihottaa jossain yöelämässä bilettämässä vaan enemmän sellaista vapaudentunnetta. Eniten ehkä kaipaan sitä tieto et on joku kuka välittää eikä sen tarvii olla kokoajan minun kyljessäni kiinni. Ainaki mä kaksosena kaipaan toisessa ihmisessä eniten kykyä keskustella erilaisista asioista ja laitan vähän kaikkia asioita kyseenalaisiksi, kritisoin ja oon aina jotain mieltä. Tosin en ihan aina seuraavana päivänä samaa mieltä mut mielipiteet on muuttuvaisia. Nää on tosin yleensä vaan jossain pikkujutuissa. Isommissa asioissa mielipide ei ihan niin helposti muutu.

Horoskooppien yhteensopivuudesta vaikea sanoa ravun osalta mitään, ei ole kokemusta rapumiehistä mut sen vois sanoa ainakin et turhan hyökkäävä ei ehkä kannata olla siinä mielessä että viikon tuntemisen jälkeen en ainakaan toivo et kukaan tulisi mulle vannomaan rakkauttaan, en nimittäin voisi uskoa et se olisi totta ja mulle tulis sellainen ennakkoasenne et multa odotetaan jotain ja se saisi taas aikaan lukon.

kaksosnaisen alku kirjoitti:

Ei kaksoset halua vain valloittaa.

En minä ainakaan, oon vieläpä nousevakin kaksonen ja muuten aika tavalla sen merkin tyypillisimpiä edustajia.

Mä oon vähän sellainen et musta on kiva olla mukava ihmisille, jotka on mukavia mulle. Tykkään puhua ja nauraa ja hassutella mutta ei se tarkoita sen kummempaa. Mun on helppoo sanoo ihmisille jos ne on musta kivoja -varsinkin se on silloin helppoo kun en ole tosissaan rakastunut. Siitä on tullut monia väärinkäsityksiä.

Joitain kertoja on käyny niin et mun kaverillisuus on tulkittu väärin niin et musta on voinu saada sen kuvan et oon kiinnostunut vaik ei oo ollut tarkoitustaan yrittää mitään valloituksia. Voin sanoa paljon ja puhua paljon, sanoa vaikka että joku ihminen on tosi söpö tai kiva, ihana tai muuta mut ei se yksisteen tarkoita mitään valloittamista tai iskemistä vaan ihan vaan yksinkertaisesti että oon sitä mieltä. Ihastuneena asiat onki sit hiukan monimutkasempia, sit mä en uskalla kun änkyttää jos sitäkään :).

Mä en tiedä muista kaksosista mutta itse en ainakaan hae mitään irtosuhteita, suhteita ehkä kylläkin. Enemmänkin sellaisia toverillisia joskin toive tosirakkaudesta elää aika vahvana. Mutta se taas ei olekkaan mikään yksinkertaisin asia löytää. Mä yleensä tiedän ihmisistä heti onks ne niitä "mun ihmisiä". Pari kertaa koko tähän astisen elämän aikana on kolahtanu täysillä heti ja muu ei yleensä kelpaa muuhun kuin kaveriksi ja sit jos en itse halua olla muutakuin kaveri niin se jarru kyllä tulee viimeistään siinä vaiheeessa kun se toinen uskalta avautua tunteistaan.

Kerran olin ihan ihastunut yhteen poikaan, oltiin tavattu muutaman kerran ja kun se toi mulle kukan kun se tuli, kiinnostus jäi siihen. Miksi? Kun se toi sen liian pian ja musta tuntui et mun pitäisi jotenki tuntee enemmän ja musta tuntui etten voi vastata sen odotuksiin. En osaa paremmin selittää, tuli vain tunne ettei tää ole se suhde. Sen jälkeen alkoi ärsyttää vähän kaikki siin ihmisessä (etin syytä omalle käytökselleni ilmeisestikkin).

Mut sit kun kolahtaa niin kyllä se on menoa.

Myönnän olevani melko ailahtelevainen, ne ketkä tuntee mut, vois sanoa et tosi ailahtelevainen. En koskaan tee mitään suunnitelmia kun pelkkä sana "suunnitelma" on ahdistava ja tekee musta jännittyneen ja kireän. Toisaalta haluan vakautta ja turvallisuutta enkä halua olla yksin mutta jos oon kaksin niin sen pitää olla jotain tosi oikeeta. Kaksonen on kovin vapaudenkaipuinn eikä se tarkoita välttämättä sitä että pitäisi saada tulla ja mennä liihottaa jossain yöelämässä bilettämässä vaan enemmän sellaista vapaudentunnetta. Eniten ehkä kaipaan sitä tieto et on joku kuka välittää eikä sen tarvii olla kokoajan minun kyljessäni kiinni. Ainaki mä kaksosena kaipaan toisessa ihmisessä eniten kykyä keskustella erilaisista asioista ja laitan vähän kaikkia asioita kyseenalaisiksi, kritisoin ja oon aina jotain mieltä. Tosin en ihan aina seuraavana päivänä samaa mieltä mut mielipiteet on muuttuvaisia. Nää on tosin yleensä vaan jossain pikkujutuissa. Isommissa asioissa mielipide ei ihan niin helposti muutu.

Horoskooppien yhteensopivuudesta vaikea sanoa ravun osalta mitään, ei ole kokemusta rapumiehistä mut sen vois sanoa ainakin et turhan hyökkäävä ei ehkä kannata olla siinä mielessä että viikon tuntemisen jälkeen en ainakaan toivo et kukaan tulisi mulle vannomaan rakkauttaan, en nimittäin voisi uskoa et se olisi totta ja mulle tulis sellainen ennakkoasenne et multa odotetaan jotain ja se saisi taas aikaan lukon.

Lue lisää

Ei vois paremmin selostaa. Juuri näin tämäkin kaksostyttö toimii ja tuntee :)

kiitos.

kaksosnaisen alku kirjoitti:

Ei kaksoset halua vain valloittaa.

En minä ainakaan, oon vieläpä nousevakin kaksonen ja muuten aika tavalla sen merkin tyypillisimpiä edustajia.

Mä oon vähän sellainen et musta on kiva olla mukava ihmisille, jotka on mukavia mulle. Tykkään puhua ja nauraa ja hassutella mutta ei se tarkoita sen kummempaa. Mun on helppoo sanoo ihmisille jos ne on musta kivoja -varsinkin se on silloin helppoo kun en ole tosissaan rakastunut. Siitä on tullut monia väärinkäsityksiä.

Joitain kertoja on käyny niin et mun kaverillisuus on tulkittu väärin niin et musta on voinu saada sen kuvan et oon kiinnostunut vaik ei oo ollut tarkoitustaan yrittää mitään valloituksia. Voin sanoa paljon ja puhua paljon, sanoa vaikka että joku ihminen on tosi söpö tai kiva, ihana tai muuta mut ei se yksisteen tarkoita mitään valloittamista tai iskemistä vaan ihan vaan yksinkertaisesti että oon sitä mieltä. Ihastuneena asiat onki sit hiukan monimutkasempia, sit mä en uskalla kun änkyttää jos sitäkään :).

Mä en tiedä muista kaksosista mutta itse en ainakaan hae mitään irtosuhteita, suhteita ehkä kylläkin. Enemmänkin sellaisia toverillisia joskin toive tosirakkaudesta elää aika vahvana. Mutta se taas ei olekkaan mikään yksinkertaisin asia löytää. Mä yleensä tiedän ihmisistä heti onks ne niitä "mun ihmisiä". Pari kertaa koko tähän astisen elämän aikana on kolahtanu täysillä heti ja muu ei yleensä kelpaa muuhun kuin kaveriksi ja sit jos en itse halua olla muutakuin kaveri niin se jarru kyllä tulee viimeistään siinä vaiheeessa kun se toinen uskalta avautua tunteistaan.

Kerran olin ihan ihastunut yhteen poikaan, oltiin tavattu muutaman kerran ja kun se toi mulle kukan kun se tuli, kiinnostus jäi siihen. Miksi? Kun se toi sen liian pian ja musta tuntui et mun pitäisi jotenki tuntee enemmän ja musta tuntui etten voi vastata sen odotuksiin. En osaa paremmin selittää, tuli vain tunne ettei tää ole se suhde. Sen jälkeen alkoi ärsyttää vähän kaikki siin ihmisessä (etin syytä omalle käytökselleni ilmeisestikkin).

Mut sit kun kolahtaa niin kyllä se on menoa.

Myönnän olevani melko ailahtelevainen, ne ketkä tuntee mut, vois sanoa et tosi ailahtelevainen. En koskaan tee mitään suunnitelmia kun pelkkä sana "suunnitelma" on ahdistava ja tekee musta jännittyneen ja kireän. Toisaalta haluan vakautta ja turvallisuutta enkä halua olla yksin mutta jos oon kaksin niin sen pitää olla jotain tosi oikeeta. Kaksonen on kovin vapaudenkaipuinn eikä se tarkoita välttämättä sitä että pitäisi saada tulla ja mennä liihottaa jossain yöelämässä bilettämässä vaan enemmän sellaista vapaudentunnetta. Eniten ehkä kaipaan sitä tieto et on joku kuka välittää eikä sen tarvii olla kokoajan minun kyljessäni kiinni. Ainaki mä kaksosena kaipaan toisessa ihmisessä eniten kykyä keskustella erilaisista asioista ja laitan vähän kaikkia asioita kyseenalaisiksi, kritisoin ja oon aina jotain mieltä. Tosin en ihan aina seuraavana päivänä samaa mieltä mut mielipiteet on muuttuvaisia. Nää on tosin yleensä vaan jossain pikkujutuissa. Isommissa asioissa mielipide ei ihan niin helposti muutu.

Horoskooppien yhteensopivuudesta vaikea sanoa ravun osalta mitään, ei ole kokemusta rapumiehistä mut sen vois sanoa ainakin et turhan hyökkäävä ei ehkä kannata olla siinä mielessä että viikon tuntemisen jälkeen en ainakaan toivo et kukaan tulisi mulle vannomaan rakkauttaan, en nimittäin voisi uskoa et se olisi totta ja mulle tulis sellainen ennakkoasenne et multa odotetaan jotain ja se saisi taas aikaan lukon.

Lue lisää

Olen tyypillinen kaksonen, vielä kaksosena syntynytkin ja allekirjoitan tuon sinun tekstisi täysin. Kaksosella sen ihmisen, johon hän rakastuu, täytyy kolahtaa heti, itselläni ainakaan rakkaus ei roihahda ihmiseen, johon ei ole tuntenut vetoa heti. Samoin tuo ahdistus, jos joku tyrkyttää tunteitaan "rakkauttaan" liian pian saa juoksemaan karkuun. Sen voisin lisätä, että ulkonäöllä ei ole merkitystä kaksoselle jos muuten "on se oikea", jonka kanssa on hyvä olla.

Tuplakaksonen kirjoitti:

Olen tyypillinen kaksonen, vielä kaksosena syntynytkin ja allekirjoitan tuon sinun tekstisi täysin. Kaksosella sen ihmisen, johon hän rakastuu, täytyy kolahtaa heti, itselläni ainakaan rakkaus ei roihahda ihmiseen, johon ei ole tuntenut vetoa heti. Samoin tuo ahdistus, jos joku tyrkyttää tunteitaan "rakkauttaan" liian pian saa juoksemaan karkuun. Sen voisin lisätä, että ulkonäöllä ei ole merkitystä kaksoselle jos muuten "on se oikea", jonka kanssa on hyvä olla.

Lue lisää

Juu. Tuo ulkonäköjuttu unohtui. Totta on, että ulkonäkö ei näyttele suurta osaa siinä kohdalla kun kolahtaa, niin kolahtaa. Menee myös niinpäin et silloin kun ei kolahda niin ei sitten lähde vaikka olis miten komea ilmestys tahansa. Voisin sanoa että itse en koskaan ole ihastunut ulkonäköön miehessä.

Kerran on käyny niinkin et ei heti ollu mitään jalat-alta fiilistä kun ihan ekakeran tapasin yhden miehen -josta sittemmin tuli mun pitkäaikaisin suhde, mutta kieltämättä sekin mun pään sai sekasin heti jollain tasolla.

Vois sanoa et se saa juokseen karkuun jos ei sitä aitoa tunnetta ole, en mä usko juoksevani karkuun jos "se oikea", kehen itte oon ihan täysillä rakastunut, jos se tois mulle sen kukan tai jos vannois ihan mitä vaan. Mut jos se puuttuu niin ahdistus nousee heti kun toinen kertoo syvimmät tunnot. Se ahdistus johtuu siitä että silloin tuntuu sille et kun se toinen on kertonut niin se ns odottaa että mäkin tuntisin niin ja sit voi olla vaikea olla edes "vain kaveri" jos tietää että sillä toisella on jotain enemmän tunteita ja pelottaa et jollain tasolla ruokkii niitä vahingossa. Kun niinkin on kyllä käynyt.

Eli ei sitä tosiaankaan kaikkia karkuun juosta -eikä todellakaan tunteilla leikitä.

Luin jostain tällä samalla palstalla et onks kaksosen helppo pettää ja voin siihenki kommentoida että ei ole.
Jos niin pääsee käymään, silloin suhde on jo käytännössä ohi. Mulle on henk koht ollu vaikea päättää suhdetta kun on taipumusta ailahdella ja uskoa kaikkeen hyvään vähän sinisilmäisesti ja ajatella että kaikki muutkin ajattelee samalla tavalla mut oon huomannu ettei ne ajattele. Mutta jos kaksostyttö (on hiukan erilainen kuin kaksospoika) pettää niin ei todellisia mahdollisuuksia enää sen vanhan suhteen koossapysymiseen ole. Saattaa vaikuttaa tunteettomalle mutta jos ne tunteet ois kuollu jo aiemminkin niin siinä vaiheessa se saattaa hyvin tuntua oikeallekkin. Kaksostytön mielenliikkeet kun tuntuu vähän omanlaisiltaan.

Näin tänään.