Kysyisin teilt onko teillä vittumaisiä äitejä tai isejä? Mulla on tosi vittumaisii. Aina ku mulla on kavereita käymäs nii isä vaa kävelee aluhousuis ja jauhaa paskaa. Äiti on sit aina on neuvomas mua ja luulee olevansa mua jotenki parempi. Kerran meille tuli riita ku äiti huus pikkuveljelle ja menin sit puolustaan veljee nii äiti LÖI mua. Sillo päätin et jos äiti kuvittelee et annan sen sille anteeks nii vääräs on ja pahasti!meillä on aika usein riitoja kerran äiti sano et heti ku täytän 18 nii se ajaa mut pois kotoo oon nyt 14.Sit jos joskus ostan jätskin tai jotai nii se huutaa isoon ääneen et sä lihot viel lisää enkä oo etes läski ja itte on 100 kilonen läski ja kaikista vammasinta on ku ne huutaa kännäkkään yleisillä paikoilla. Ennen kävin äitin kans kaupois mut ei siitä tuu nykyää mitää ku äiti on niin vittumainen. Kysyinsin sit et onko teijän vanhemmat kans kauheit ja hakkaaksne teit koskaa?
ÄITI LÖI MUA!!!
kyllästyny!
142381
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hei nuori,ketään ei saa lyödä, ei edes tukistaa.
mut kantsis miettii myös sitä ett sun äitis saattaa
olla myös väsyny, kyllästyny yms.ja hän ärsyyntyy
helposti ja purkaa huonoo oloosa suhun.Mieti omaa käytöstäsikin oletko ärsyttänyt tahallasi.Ota asia
puheeksi vanhempiesi kanssa keskustellen, avoimesti
ja asiallisesti,kokeile pystyyvätkö he siihen, jos eivät, niin sen jälkeen voisit puhua esim. koulun kuraattorille, koko teidän perhetilanteesta. Murrosiässä kaikki vaan niin kuohuu.Tilanteessasi
saatat muistuttaa äitiäs,hänen omia kokemuksiaan tai olette muuten liian samanlaisia, kokemaan asioita.Ole rohkeasti äidille hyvä kaveri, hän rakastaa sinua.
Kyllä saa tukistaa ja piiskaakin antaa. Jälkikäteen olen kiitollinen siitä että vanhempani rakastivat minua ja kurittivat kun tein tyhmyyksiä. Tein usein tyhmyyksiä, mutta jossain vaiheessa kun taas pylly punotti niin pikkuhiljaa opin olemaan ihmisiksi. Ei jäänyt mitään traumoja. Se on ohjannut elämässä monta kertaa oikeaan suuntaan.
Arvatkaa mikä mua ärsyttää...se jos kotona hakataan ja aliarvioidaan ja sit joku tulee ja sanoo...Hei kannattas ottaa asia esille kotona ja yrittää puhua siittä vanhempien kans. Mut arvatkaa mitä, jos mä meen kotona ottamaan tommosen asian esille niin joko ne ei välitä siittä ollenkaan tai käy väheksymään lisää tai yleensä se ensimmäinen keino turpaan tulee ja kunnolla. Ja olkaa kilttejä älkääkä sanoko, et kannattas puhuu jollekin niinku koulu kuraattorille tai sosiaalille , koska sellasta se elämä on, sitä tulee alamäkiä joskus ja joskus menee paremmin, vaikka mun tapauksessa se alamäki on jatkunu koko mun elämän. Mut mä en tarkota välttämättä tarkota et kaikkien pitäs kestää tätä. Mun elämä nyt sattuu olemaan tällästä...Isku iskun perään.
Turhaa tommonen lässynlässyn jutut, ei koulukuraattorit ynnämuut paljoa voi tämmösen asian suhteen tehdä, tällaista kun on enemmän tai vähemmän vähän joka kodissa! ite muistan teiniajoista et olis ollu samanlaisia tuntemuksia. faijasta mitään iloa, päinvastoin, jokapäivä tuli nalkutusta joka asiasta eikä tuntenut itseään mitenkään kaivatuksi tai arvokkaaksi, mutta päätin olla välittämättä typeristä aikuisista, jotka ei osaa tehdä omille ongelmillensa mitään.
hyvät kaverit on monesti pelastus, niille kannattaa purkaa tuntemuksiaan jos tuntuu ettei jaksa. muuten kannattaa vaan olla välittämättä kuittailuista ja pysytellä omissa oloissaan, ja odottaa sitä että pääsee muuttamaan omaan kotiin vaikka se tuokin paljon vastuuta tullessaa. ite muutin 16v. pois kotoa pari vuotta sitten, enkä ole kotiin sen jälkeen kaivannut. =)
Onneksi olen kasvattanut lapseni tiukan jäjestyksen mukaan, että meillä on nytkin keskinäinen elämisen mahdollisuus lastemme kanssa. Oikeat asiat on pussattu ja väätärät asiat minusteltu. Lapset ottavat omasta elinympäristöstään yhteyttä, tulevat ja menevät. Sanovat joskus, että tuuks avittaa ja toisinaan sanovat, ettei nyt tartte, että sillei, kuten aikuiset ihmiset yleensä muutenkin. Käsittelen lastenlapsia muuten aivan samojen sääntöjeni mukaan kuin aikoinaan omia lapsiani, eikä lapsemme ole sitä kieltäneet ja kakarankakarat toisinaan kaipaavat lisäselvityksiä, kun eivät ennen ole asiasta tai tavasta kuulleet. Nytkin pyhän aikaan kun lapsia ja lastenlapsia kävi luonamme, niin ei he itkeneet tähtemme, vaan mieluummin puhuivat, nauroivat ja elivät kanssamme.
No toki lasta pitää ojentaa mutta suoranaista lyömistä tulisi välttää. Kyllä meitä koulussa tukistettiin niin kuin kotonakin ja selkääkin sai jos oli tuhma ollut. Vanhempien ei pidä antaa lapsille liikaa valtaa perheessä. Pilallehemmotellut lapset ovat jotain aivan hirveätä... Niinkuin myös ylilihaviksi päästetyt lapset. Kuntoilkaa ja välttäkää liikaa karkin syöntiä yms.
Kyllähän lapsille pitaa kuria pitää mutta liika kurittaminen ja lyöminen satuttamis mielessä on kyllä väärin.
Olin eräässä kokouksessa, jossa oli kurista puhe. Kuri sai kielteisen sävyn ja se leimattiin väkivallaksi. Sitten ryhmässä oli sivistyneeksi ja esimerkilliseksi todettu ja tunnettu nuori. Hän käytti puheenvuoron. Hänen puheenvuoronsa todisti sitä, että hän on saanut kotona eettisesti tiukan kasvatuksen ja sanoi, että voitte kysyä minulta, että kuinka hyvän elämän ohjeen ja esimerkin olen saanut omilta vanhemmiltani. He ovat näet antaneet esimerkin vastuullisesta ja kaikella tavalla oikeasta elämänsuunnasta. Siihen on kuulunut myös osoitus vääristä teoista. Muut kokouksen osanottajat tahtoivat tehdä tyhjäksi nuoren käyttämän puheenvuoron. Nuori puolusti ja osoitti asiassa kaapin paikan ja sanoi lisäksi, että nykyisin vanhemmat ovat välinpitämättömiä lapsistaan, että lapsilta puuttuu todellinen raja ja rakkaus. Lapset ovat kotonaan ihan samassa asemassa kuin ovat heitteelle jätetyt. Nuori antoi niistä esimerkkejä, joita tiesi. Lopuksi kokouksen osanottajat vaikenivat. Siis todelliseen vanhemmuuteen kuuluu lasten ohjaus ja vastuunotto. Lapsista kotona "hällä väliä tyyli" on myös väkivaltaa, mutta sitäpä ei nykyisin tuomita.
Heh, mä joskus oikeen ärsytän äitii ja sit se sanoo et lyönkö ja mulla on aina sama vastaus: " Lyövaan niin lyön takasi." Ja täs on se hauska juttu et mä oon 167cm ja se on 152cm.
Ja iskä vaihtaa ainakin 5 kertaa päiväs vaatteet. Mutta kyllä meilläkin niitä riitoja on ja sit ne huutaa mulle kummakkin....
Ja sit äiti on niin ärsyttävä kun mentiin kaverinkaa lenkille mitään sanomatta ja kun tultiin niin meitä epäiltiin että ollaan tultu moponkyytis takasi, kun juuri ennen kun me tultiin tossa meidän kadulla kävi joku mopo valot sammuksis.. Ette usko kuinka otti päähän kun mun äiti ja kamun iskä epäilee aina kaikkee. Mutta onneks mun iskä usko etttä me tultiin meidän takapihalta, koska se näki kun tultiin... xD
LYÖMINEN ON SORAAN SANOEN LOUKKAUS! >:(
Vanhempien ei pitäis uhakailla noin! Varsinkaan äidin. Oli oikein että puolustit veljees.
Kun äitisi seuaavan kerran mäkättää sulle jästkeistä yms. Niin sano jotakin joka viittaa sen omaan painoon. Esim.
´´Älä kuule puhu mitään, mee puntarille ja katso painos ja tuu sitten vasta valittamaan!´´
´´Pudota painoosi ja tule sitten vasta sanomaan mulle mitä mä syön! Vaikka mä söisin vaikka kuinka paljon, niin en koskaan pääse sun painomittoihin!´´
Jos et viitti sanoo, niin joskus on järkevämpää lähtee vaikka kaverille tai omaan huoneeseen.
Jos et halua
Kannattaa soittaa Mannerheimin Lastensuojeluliittoon ja kysyä neuvoa. Lyöminen on aina rikos. Puhelinnumero on 0800 120 400, puhelu on ilmainen.
äiti uhkasi antaa minulle selkään 15 ikäiseen asti ja kerran kun sanoi että pitääkö antaa selkään sanoin että koitappa. ja minäkun olin semmoinen melkein 15w vähän reilu 180cm pitkä äiti melkein päätä lyhyempi niin ei ole enää uhkaillu.
en ota kantaa muuhun kuin tuohon lyömiseen. lyöminen EI ole kasvattamista, se on puhdasta väkivaltaa, joka tulee ilmoittaa poliisille - tai kuten tuo aikaisempi ehdotti mannerheimin lastensuojeluliittoon. sieltä saa apua heti.
Älä välitä. Munki vanhemmat (enemmän isä) lyövät ja pahoinpitelevät mua. On se nyt vähentyny, ku oon vaan hiljaa omassa huoneessa, ja yritän olla mahdollisimman "kiltti".
Ja äiti mua koko ajan läskiksi haukkuu, ja ei anna mun syödä mitää herkkuja etten lihoisi/ettei se olisi siltä pois. Mutta yritän kestää, yritä sinäkin! :) Tsemppiä