Eli olen ollut osa-aika töissä ja saanut soviteltua työmarkkinatukea. Nyt pääsin toiseen paikkaan jouluavuksi joulukuun ajaksi, kuinkas tukieni nyt käy...?
Työmarkkina-tukea en saane lainkaan, mutta joudunko karenssiin tämän työn loputtua, vai voinko jatkaa työttömänä olemista (osa-aikatyöni saattaa jatkua ensi vuoden alussa).
Eli kannattaako minun lainkaa ottaa vastaan tuota jouluapulaisen paikkaa, josta saisin ihan ok rahat, mutta homma kestaa tosiaan vain joulukuun ajan...
Työmarkkina-tukea en saane lainkaan, mutta joudunko karenssiin tämän työn loputtua, vai voinko jatkaa työttömänä olemista (osa-aikatyöni saattaa jatkua ensi vuoden alussa).
Eli kannattaako minun lainkaa ottaa vastaan tuota jouluapulaisen paikkaa, josta saisin ihan ok rahat, mutta homma kestaa tosiaan vain joulukuun ajan...
Vastaukset 11
Vanhimmat
HE TIETÄVÄT TASAN TARKKAAN SINUN ASIASI JA MITÄ SAAT JA MITÄ ET.
heti joulun jälkeen. Hyvää ja ruokaisaa joulua ylioppilas filatossulle.
Eikös se mee nii, että jos oot työssä sen työssäolovelvotteen rajan (aiemmat osapäivätyösi jouluapukeikka=täyttyykö päivät?), niin pääset liiton rahoille.Eikös se ollu joku, että 10 väh. 18-tuntisia työviikkoja...
Jos sopimuksessasi tulee lukemaan "määräaikainen" ja tietty päivämäärät millä ajalla olet jouluapulaisena, et karenssia saa.
Eri asia on, jos menet allekirjoittamaan sopimuksen, missä ei työn päättymisajankohtaa ole selvästi mainittu.
Jos sinulla on toistaiseksi voimassaoleva osa-aikainen työsopimus ja irtisanoudut siitä sekä otat sen sijaan kuukauden määräaikaisen työn, yleisin käytäntö lienee se, että saat irtisanoutumisen vuoksi kolmen kuukauden karenssin.
Koska karenssi voidaan määrätä vain sen työsuhteen päättymisestä lukien, josta karenssi määrätään, tuo kuukauden määräaikainen työ kattaa yhden kuukauden osalta tuon irtisanoutumisen vuoksi määrätyn karenssin ja kaksi palkatonta kuukautta jää kärsittäväksi.
Yhdessä vastausviestissä kehotetaan asiaa kysymään Kelasta.
On vain niin, että Kela hoitaa maksupuolen eikä siellä juurikaan tiedetä karenssiasioista, joten sieltä ei kannata kysella tuollaista asiaa, vaikka sieltä saatetaankin antaa 'varmoja' vastauksia.
Työkkärissä asioista teoriassa pitäisi tietää, mutta karenssiasiat päättävät työvoimatoimikunnat ja ne ovat luku sinänsä. Joten tällaisessa tilanteessa ei kannata luottaa virkailijan saanaan. Se ei paina mitään siinä vaiheessa, kun työvoimatoimikunta päättää karenssista.
Entäpä miten käy silloin, jos osa-aikaisena työskentelevä henkilö jättää tämän työnsä esimerkiksi kuukaudeksi kokoaikatyön takia, ja menee sitten uudelleen entiseen osa-aikatyöhönsä? Tuleeko karenssia soviteltuun työmarkkinatukeen tai työttömyyspäivärahaan?
Ainakin keikka- ja projektiluonteista osa-aikatyötä tarjoavassa työpaikassa tällainen menettely lienee hyvinkin mahdollista... Ja se pieni kokoaikatyöperiodi taas saattaa tarjota tekijälleen uusia mahdollisuuksia lisätyöllistymiseen; ottaako työvoimatoimisto ja työttömyysturvaetuuden maksaja tämän huomioon?
...Entäpä miten käy silloin, jos osa-aikaisena työskentelevä henkilö jättää tämän työnsä esimerkiksi kuukaudeksi kokoaikatyön takia, ja menee sitten uudelleen entiseen osa-aikatyöhönsä?...
Kylläpä osaat laittaa kiemuraisia juttuja tänne.
Luulen, että jos tuossa osa-aikatyössä - määräaikaisessa kokoaikatyössä - osa-aikatyössä ei ole yhtään työsuhteetonta päivää, niin kai ei työvoimatoimikunnatkaan ole niin hulluja, että lähtisivät karenssilinjalle, vaikka aika hulluja ovatkin.
Mutta jos esim. irtisanoutuu osa-aikatyöstä ja menee välittömästi määräaikaiseen kokopäivätyöhön ja sitten pitää parin viikon tauon ennen kuin aloittaa osa-aikatyössä, niin luultavasti sitten tulee karenssi, joka alkaa ensimmäisen osa-aikatyön päättymisestä.
Ketjun aloittaja voisi ehkä sopia joulukuun palkattomaksi lomaksi osa-aikatyönantajan kanssa, niin silloin asia olisi reilassa ilman karensseja.
...ottaako työvoimatoimisto ja työttömyysturvaetuuden maksaja tämän huomioon...
Edellä lienee käsitesekaannus: työvoimatoimisto/työvoimatoimikunta ratkaisee työttömän oikeuden päivärahaan/työmarkkinatukeen ja maksaja noudattaa työkkärin ratkaisua. Maksajalla ei siis ole harkintavaltaa siinä, ottaako jotain huomioon vai ei.
tosiaan sotkuinen kuni tämän äksyn ämmän ensimmäisenä eläissään kerimä lankavyyhti! Työtilanteethan voivat osa- ja määräaikaista työtä sekä keikkahommia tekevällä vaihdella hyvinkin nopeasti ja ennalta-arvaamatta. Lain sovellusten kiemuroita puutteellisesti tuntevalla ihmisellä on miettimistä, kun työn tarjoaja yllättäen soittaa ja houkuttelee mukaan projektiin, joka jatkuu kuukauden ... ehkä kaksi, ehkä kolme. Ja jo voimassaolevan osa-aikatyösuhteen työnantajaakin pitäisi pystyä informoimaan, milloin on taas varmasti tämän käytettävissä.
Tietysti järkevä työnantaja ottaa huomioon nämä säännöskoukerot ja -koukut ja suostuu sopimaan esim. juuri osa-aikatyön sen kestoiseksi, ettei karenssinmentäviä aukkoja työsuhteeseen synny.
Pidän itseäni kokeneena osa-aikatyöläisenä (ja valitettavasti myös -työttömänä) mutta silti noita kysymyksiä kumpuaa toimeentulosta huolehtivaan mieleeni.
Ihmettelen myös, kuinka alan noviisit selviytyvät tässä pykälä- ja sovellusviidakossa enkä kummastele sitä, että jotkut vierovat satunnaisen osa-aika- tai pätkätyön vastaanottamista prosessiin liittyvät etuuspaperisodan takia.
...Ihmettelen myös, kuinka alan noviisit selviytyvät tässä pykälä- ja sovellusviidakossa...
Miksi luulet, että vuositasolla annetaan n. 60 000 karenssia, lisäksi tulevat 3 ja 5 kk:n työssäoloehdot, lisäksi tulevat toistaiseksi voimassa olevat hylyt, lisäksi tulevat päivärahan määräytymiseen liittyvät epäselvyydet jne. jne...
Olisikin kiinnostavaa tietää, kuinka moni, joka on saanut oikeustieteellistä koulutusta, on näiden karenssien ja hylkyjen saajien joukossa... Ei taida juuri olla. Itsekin olen osannut tietotasoni vuoksi selvitä normaalisti erilaisista sanktioita aiheuttavista jutuista... Ja auttanut muitakin selviämään.
Siis voidaanko työttömiä pitää tasa-arvoisina keskenään? Miksi ihmeessä työttömyysturvan täytyy olla sellainen pykäläviidakko kuin se on? Väittäisin, että siksi, kun monet menevät erilaisiin kompiin. Yhteiskunta menettäisi paljon, jos työttömyyttä koskevat säännökset eivät olisi niin vaikeaselkoisia ja niitä ohjaisi erilaiset tulkintaohjeet... Ja työttömät ei saisi viranomaisilta harhaanjohtavieviä tietoja... Bisnes on bisnestä...
Kuinka moni tällä tavoin ahdinkoon joutuneista sortuu rikoksiin vain selviytyäkseen pahimmasta pulasta?
Tuskin on tutkittu. Mutta onhan se niin, että rottakin hyökkää nurkkaan ahdettuna. Jos elämisen edellytykset viedään, niin sellainen, joka ei itseään tapa, keksii jonkin selviytymiskeinon.
Joku varastaa, tekee pimeitä hommia tms. Onhan rikollisuus kasvanut vuosien myötä paljonkin. Paljonko siihen on syynä työttömyyden aiheuttama taloudellinen ahdinko, paljonko sitten se, että työttömyystuet epäämällä on saatettu viedä kaikki mahdollisuudet tulla laillisin keinoin toimeen, on varmasti aika vaikea tutkia. Kaikkihan eivät ylipäänsä jää kiinni.
Itse tiedän pari sellaista tapausta, jossa työtön sai melkoiset takaisinperintäpäätökset mielestäni aika heppoisin perustein. Molemmilla tuli seinä elämässä vastaan monella tapaa. Molemmat kuolivat suhteellisen pian päätökset saatuaan...
Tiedän myös tapauksen, jossa nuori järkyttyneellä äänellä kertoi sitä, kuinka hän ei ikinä kuvitellut sortuvansa edes näpistykseen. Vaan koulun päättymisen jälkeen ei työtä saanut, sai vain työmarkkinatukea. Hän joutui vain sivusta seuraamaan, kuinka onnekkaammat kaverit hankkivat kaikkea kivaa. Sitten kerran hänellä itsekuri petti elektroniikkaliikkeessä... Aika vähäisestä jutusta hän sitten päätyi käräjäoikeuteen. Ties mitä seurauksia sillä on tulevaisuuden kannalta nuoren elämässä.
Yhteiskunnalle voisi tulla halvemmaksi antaa työttömille sellaiset työttömyystuet, että sillä oikeasti tulee toimeen. Näin saattaisi paljon harmaasta työstä jäädä pois ja yhteiskunta saada lisää verotuloja. Köyhälle antaminen on lisäksi tavallaan lainaa: köyhän on pakko käyttää kaikki tulonsa kotimaiseen kulutukseen, joten ne palaavat kiertoon hyödyttämään kotimaista talouselämää.
Nykypäättäjäthän ovat suosineet rikkaita: varallisuusveron poisto, pääomatuloveron lasku aikanaan, tuloveronalennukset, joista köyhät eivät päässeet näkemään edes unta jne.
Rikkaan rahalla ei ole kotimaata, tietyn kotimaisen kulutuksen tyydyttymisen jälkeen raha menee ulkomaille matkailun muodossa,ulkomaisina sijoituksina jme. Raha on siis kotimaasta pois hyödyttämässä muiden maiden kansantalouksia.
Olisikohan päättäjillä petraamisen varaa???