Hei kaikki tokaluokkalaisten vanhemmat!
Minkälaiset rajat teillä on tokaluokkalaisella? Tarkoitan, että missä tokaluokkalaisenne saa liikkua iltapäivisin ja iltaisin.
Kuinka kaukana kotoa?
Kävellen vai pyörällä?
Mihin aikaan on tultava kotiin?
Tiedättekö, missä lapsenne milloinkin on?
Meillä tokaluokkalainen saa mennä omalle pihalle ja ihan vieressä olevalle urheilukentälle silloin, kun vanhemmista ainakin toinen on kotona. Kun me vanhemmat olemme töissä, lapsi ei saa mennä ulos lainkaan, eikä lapsi saa tuoda kavereitakaan meille.
Koulun jälkeen on tultava suorinta tietä kotiin ja heti kun on tullut kotiin, pitää soittaa äidille.
Pyörällä emme päästä tokaluokkalaista mihinkään yksin. Koulumatkalla ei tarvita pyörää, ja muut reissut tehdään yhdessä aikuisen kanssa.
Kavereita saa tuoda mielin määrin, kun äiti tai isä on kotona. (Äiti on aika paljon kotona...)
Kun lapsi menee jonkun kaverinsa luokse, viemme hänet autolla ja haemme, ja kaverin luona pitää olla joku aikuinen kotona.
Tiedän aina, missä lapsi on.
Olen huomannut, että kaikilla ei olla yhtä tiukkoja kuin meillä. Tosin samoilla säännöillä toimivia tuttavapiiriin oikeastaan kuuluukin.
Jotkut tokaluokkalaisen koulukaverit saavat kulkea missä haluavat. Koulun jälkeen ei tarvitse mennä kotiin (tiedän siitä, että ovat meidän ovella ja olen kysynyt), kotiintuloajat voivat olla vaikkapa 6-7 tuntia koulun päättymisen jälkeen. Vanhemmat saattavat kännykällä kysellä sijaintia, mutta kotiin ei tarvitse mennä. Jotkut kaverit tulevat kolmen kilometrin päästä pyörällä käväisemään jne. jne.
Kertokaa, miten teillä toimitaan tokaluokkalaisen kanssa?
Minkälaiset rajat teillä on tokaluokkalaisella? Tarkoitan, että missä tokaluokkalaisenne saa liikkua iltapäivisin ja iltaisin.
Kuinka kaukana kotoa?
Kävellen vai pyörällä?
Mihin aikaan on tultava kotiin?
Tiedättekö, missä lapsenne milloinkin on?
Meillä tokaluokkalainen saa mennä omalle pihalle ja ihan vieressä olevalle urheilukentälle silloin, kun vanhemmista ainakin toinen on kotona. Kun me vanhemmat olemme töissä, lapsi ei saa mennä ulos lainkaan, eikä lapsi saa tuoda kavereitakaan meille.
Koulun jälkeen on tultava suorinta tietä kotiin ja heti kun on tullut kotiin, pitää soittaa äidille.
Pyörällä emme päästä tokaluokkalaista mihinkään yksin. Koulumatkalla ei tarvita pyörää, ja muut reissut tehdään yhdessä aikuisen kanssa.
Kavereita saa tuoda mielin määrin, kun äiti tai isä on kotona. (Äiti on aika paljon kotona...)
Kun lapsi menee jonkun kaverinsa luokse, viemme hänet autolla ja haemme, ja kaverin luona pitää olla joku aikuinen kotona.
Tiedän aina, missä lapsi on.
Olen huomannut, että kaikilla ei olla yhtä tiukkoja kuin meillä. Tosin samoilla säännöillä toimivia tuttavapiiriin oikeastaan kuuluukin.
Jotkut tokaluokkalaisen koulukaverit saavat kulkea missä haluavat. Koulun jälkeen ei tarvitse mennä kotiin (tiedän siitä, että ovat meidän ovella ja olen kysynyt), kotiintuloajat voivat olla vaikkapa 6-7 tuntia koulun päättymisen jälkeen. Vanhemmat saattavat kännykällä kysellä sijaintia, mutta kotiin ei tarvitse mennä. Jotkut kaverit tulevat kolmen kilometrin päästä pyörällä käväisemään jne. jne.
Kertokaa, miten teillä toimitaan tokaluokkalaisen kanssa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
miten jaksaa mutsi lapsensa kanssa tänään, kun vielä kello 3 yöllä kirjoitti nettipalstalle. meillä oli lapset (eka joka kolmasluokkalaiset) nukkuneet jo 4,5 tuntia ja äiteekin 4 tuntia...
No ehkä se äiti on usein päivällä kotona, siksi että on yöllä töissä?
No asiaan. Meillä on ollut ala-aste ikäisten kassa sellainen sääntö että koulusta tullaan aina suoraan kotiin, ellei ole erikseen etukäteen sovittu kaverille menemisestä.
Kotona käydään syömässä ja tekemässä läksyt, jonka jälkeen saa mennä omalle tai naapurin pihalle. Muille kavereille ei lähdetä lupaa kysymyttä, eikä kavereita tuoda kotiin ilman lupaa eikä silloin kun kotona ei ole aikuista, ellei sitten erikseen ole muuta sovittu.
Illalla ollaan sisällä kello seistemän, jolloin ehditään vielä tekemään läksyjä ennen iltatoimia, jos niihin tarvitaan vanhempien apua.
Päivä meni näin: heräsimme seitsemältä, laitoin ensimmäisen lapsen kouluun kahdeksaksi ja toisen yhdeksäksi. Sen jälkeen istahdin työpöydän ääreen tekemään töitä ja tein niitä yhtäsoittoa yhteen saakka. Yhden jälkeen tuli ensimmäinen lapsi koulusta. Juteltiin päivän tapahtumat ja syötiin välipalaa. Kahden jälkeen tuli toinen lapsi, juteltiin tapahtumat ja suunniteltiin illan kuljetuksia harrastuksiin. Innostuttiin musisoimaan vähäksi aikaa, mutta sitten oli jo pakko laittaa kitaran naulaan ja jatkaa töitä. Lapset menivät pihalle pelailemaan tunniksi.
Neljältä läksimme pyörällä kauppaan ihan vain tuuletusmielessä, sillä mies soitti kaupan pihalta ja kyseli, mitä pitäisi tuoda. Kävimme pika pikaa ruokaostoksilla, ja mies toi ostokset autolla kotiin.
Kotona mies teki ruuan ja lapset tekivät läksynsä. Minä siinä välissä vähän töitä, sillä huomenna täytyy olla yksiä juttuja työpaikalle valmiina. Kuten huomaat, teen etätyötä ja käyn välillä virallisellakin työpaikalla. Mainitsinkin eka viestissä, että äiti on paljon kotona...
Katselin päivien viemää. Toinen lapsi lähti tuttavan kyydissä harrastuksiinsa ja toinen askarteli haluamaansa juttua. Oli niin hiljaista ja rauhallista, että meinasin nukahtaa. Piti nousta äkkiä ylös, sillä huomenna on aamulla kahdeksaksi töihin meno ja sitä ennen piti leipoa myyjäisiin lapsille kouluun 200 pullaa.
Nyt on pullat leivottu ja laukku pakattu aamun kokousta varten. Mies ja lapset ovat nukkuneet sikeästi jo pitkään. Mieskin oli illan omien harrastustensa parissa, ja väsyttäähän se sellainen (myönnän, pikku piikki tässä oli).
Huomenna tulen töistä klo 14.15. Lapset tekevät sitä ennen läksynsä, sillä kolmelta pitää olla jo toisen harkoissa toisella puolella kaupunkia. Harkkojen aikana käydään ostamassa toiselle lapselle vaatteita.
Harkoista tullaan kotiin suihkuun ja syömään. Sitten onkin jo kiire viemään niitä pullia sinne myyjäisiin ja laittamaan myyjäisiä kuntoon. Sitten kotiin takaisin, vähän töitä seuraavaa päivää varten ja sitten iltatoimet. Ommeltavaakin olisi, jos vaikka siinä sitten ehtisi.
Mies on loppuviikon työmatkalla. Keskiviikkona on vähän samantapainen päivä kuin huominen, mutta torstaina on jo mahdoton yhtälö. Pitäisi olla neljässä paikassa yhtäaikaa. Täytyy siis sitä miettiä huomenna.
Saattaapi olla, että aamulla herätessä näkyy vähän tähtiä. Ei voi mitään. Seuraavan kerran saa nukkua vähän pidempään sunnuntaina, mutta sitä ennen riittää hommia.
Niin että kiitoksia kysymästä. Tämäkin mutsi nukkuu, kun ehtii. Väsymys ollut vieraana siitä asti, kun aloitin työn ohessa opiskelun.
Meillä tiedetään aina missä lapsi on, koska koulun jälkeen tekee kotona läksyt ja lähtee/viedään harrastuksiin ja illalla yleensä leikkii pihalla, sisällä tai kavereilla. Saa kutsua kotiin kavereita, mutta siitä pitää ilmoittaa. Saa myös leikkiä toisen kotona, jos se vanhemmille sopii olipa joku vahtimassa tai ei.
Saa liikkua pyörällä ja jalan sekä koulumatkat että tarvittaessa muut matkat, mutta yksin ei vielä ole bussilla matkustanut (saa toki matkustaa, kun siihen tulee tarvetta).
Kotiin tulee aina 19-19.30 iltapalalle, koska nukkumaanmeno on klo 20.
Kyseessä on tyttölapsi. Asumme taajamassa pientaloalueella. Erityisiä vaaratekijöitä liikennettä lukuuun ottamatta täällä ei ole.
Myös eskari-ikäinen poikamme saa liikkua omlla asuntoalueellamme kävellen tai pyörällä, kunhan ilmoittaa etukäteen mihin menee, pidemmälle ei saa vielä itsekseen mennä. Hän on harvoin yksin kotona, mutta pienet hetket voi fiksujen kavereiden kanssa olla ilman vanhempien valvontaakin.
Meillä on järkevät lapset, joille vapautta annetaan aina siinä määrin, kuin arvioidaan heidän pystyvän hallitsemaan. Turvattomuutta ei lapsi saa kokea, mutta itsenäisestä selviytymisestä saa iloita.
meillä tulee rajat olemaan varmaan samantapaiset kuin teilläkin. Nyt jo ihmetyttää kun naapurin tyttö (ekalla luokalla) liikkuu yksinään kaupungilla (vaikkei nyt hirveen iso kaupunki olekkaan), ja ties missä. Itse en pysty kuvittelemaankaan että oma tyttöni lähtisi vuoden (saatikka kahden) päästä yksinään kaupungille.
Kuulostaa tutuilta tokaluokkalaisen säännöiltä. Ei meillä 10-vuotiaskaan mene vielä yksin kaupungille, eikä kyllä haluakaan.Luokkakavereilla on säännöt ihan toisesta laidasta eli ekaluokkalaisena jo kuljettu mielin määrin missä huvittaa ja se tuottaa kyllä jatkuvaa päänvaivaa ja pulmallisia tilanteita meillä tiukemmilla perheillä, mutta rohkeasti ollaan vaan pidetty säännöistämme kiinni ja pidetään edelleen ja toivotaan, että vanhempainillassa keskustelun jälkeen muillekin tulee mieleen rajoittaa lastensa olemista koulun jälkeen ihan turvallisuussyistä. Tai turvattomuussyistä. Rajaton lapsi tajunnee oman turvattomuutensa vasta aikuisena, joten siihen on turha vedota, että lapsesta "vapaus" on hauskaa, eikä ole ilmoittanut siitä kärsivänsä.
Mukava kuulla, että emme ole liian tiukkiksia. Tuli asia mieleeni, kun naapuri sanoi, että anna pojan mennä.
Täytyy jokaisen tehdä niin kuin itse parhaaksi menee, ja kuten sinäkin ilmeisesti ajattelet, minäkin olen ajatellut, että kyllä ne ehtivät. Meillä on 11-vuotias poika, joka on alkanut kysellä, saisiko mennä bussilla kaupungille yksin. Olen luvannut, että 12-vuotiaana jonkun kaverin kanssa saa mennä hoitamaan jonkun asian, mutta ei kuitenkaan notkumaan koko illaksi.
Rajoista keskustellaan lastenkin kanssa juuri siksi, että "kaikki kaverit saavat mennä sinne ja tänne, mutta meillä ei saa mennä mihinkään" jne.
Joku kyselikin tämän mutsin rajoista tuossa alussa. Toivottavasti vastaukseni selvensi, että kun rajat ovat leveät, on tekemistä ja vastuutakin vähän enemmän.
Niin olen lapsilleni sanonut, että oikeudet ja velvollisuudet käyvät käsi kädessä. Kun rajat levenevät, vastuu itsestäkin kasvaa.
Ja meillä vanhemmilla on kyllä samat säännöt kuin lapsillakin, ainakin tietyssä mielessä. Mekin ilmoitamme lapsillemme aina missä olemme ja milloin tulemme. Kysyin lapsilta, että mitä jos ette tietäisi, missä me olemme, ettekä sitäkään, milloin tulemme. Sovittiin yhdessä, että meillä on kaikilla se ilmoitusvelvollisuus. Erona tietysti, ettei meidän tarvitse kysyä lapsilta lupaa....
Mukava nähdä, että on lapsistaan huolta pitäviä aikuisia!!
Tyttö nyt tokalla ja koulusta tullaan suoraan kotiin,syödään ja mennään ulos(olen pph ja tulee meidän kanssa aina ulos.omasta halusta).
kavereille saa mennä jos haluaa.Kotiin tullaan 18.00 että kerkeää tekemään läksyt ja olemaan perheen kanssa.Pitää aina ilmoittaa mihin menee ja kenen kanssa.Puhelin aina oltava mukana jos lähtee kauemmas.Kyllä lapsille pitää antaa vähän vapautta että oppii itse vastuunottoa.Ennen puhelinta jouduin kerran metsästämään 2h pitkin lähialuetta kun olivat kaverin kanssa unohtuneet koulumatkalle tekemään läksyjä ulos.=)
Silloin ei naurattanut mutta nyt jo hymyillyttää!
Tietää kyllä sen reissun jälkeen että tullaan suoraan kotiin.
Meidän tokaluokkalainen kulkee pyörällä koulumatkat ja harrastusmatkat itse, jos on kovin huono ilma niin jompikumpi aikuisista heittää autolla. Koulun jälkeen kotiin tekemään läksyt ja kaverin saa tuoda, vaikkei vielä aikuisia ole kotosalla. Itse tulen siinä kahden-kolmen aikaan sitten töistä. Läksyjen jälkeen yleensä menevät pihalle leikkimään. itse hän tekee myös välipalan, vaikkakin monesti sotkut jäävät äidin harteille...Kotiin pitää tulla kuudeksi syömään, koko perhe syö silloin. Ja silloinkin voi tuoda kaverin mukaan syömään... näin meillä
Meillä ei nyt 2.lklaisia,mutta ei kauaa aikaa kun vielä oli.Säännöt ei vuosien kuluessa ole paljoa muuttuneet,sillä periaatteet pysyneet samoina.
Pääsääntö että koulun jälkeen tullaan kotiin suoraan!Joitain poikkeuksia joskus on mutta niistä sovittava etukäteen tai ilmoitettava heti koulun päätyttyä.Koulumatkat kuljettu 2.lk kävellen,koska koulu ei salli pyöräilyä kuin vasta 3.lk:lta.
Kotipihalla saa toki olla,mielellään.Kavereiden luo menemisestä aina kysyttävä,ja muutenkin pihapiiristä poistumisesta ilmoitettava.Kotiintuloaika pääsääntöisesti viimeistään klo 19.00.Silloin myös kavereiden lähdettävä meiltä.Kavereita saa tulla kotiin vaikkei aikuisia olekaan,kunhan on lupa kysytty.
Harrastuksia ollut n.1-2 vkossa,niihin kuljettu jo yksin koska lyhyt matka.Lätkäharkkoihin toki viety mm.varusteiden takia.Kavereille kuljettu kävellen tai pyörällä,reitistä ja säästä riippuen.
Periaatteena aina ollut että menemisistä ilmoitettava,lupa kysyttävä.Vanhemmilla oltava tieto missä ollaan ja mihin asti.Kaverin luona ei välttämättä tarvitse vanhemman olla.Tunnen kavereiden perheet ja tilanteet siellä.Tietysti oltava kans lupa kyläilyyn kavereiden vanhemmilta!
Tokaluokan talvella,etenkin kevätpuolella alkoi liikkuminen itsenäistyä kovasti.Edelleenkin valvon pihapiirissäkin leikkimistä,ja oleilua.En nyt ihan kyttää vieressä,mutta seurailen aina välillä ikkunasta,parvekkeelta jne.
Turhanpäiväistä kylällä,kaupungilla norkoilua,kuljeskelua ei hyväksytä.Mielestäni 2.lklaisen ei kuulu pyöriä turhanpäiten siellä,eikä isompienkaan.Eli mielellään kotipiirissä,siitä poistua vain luvalla.Eikä joka ilta jotain menoa.
En tiedä olenko turhan nipo,mutta säännöt luovat mielestäni turvallisuutta.Suurimmalla osalla kavereista samanlaisia sääntöjä,mutta aina on joukossa pari "vapaammalla"olevaa.Heidän kanssa sitten välillä vaikeuksia onkin.Kotiintuloaikoja ei tunnu yhdellä olevan lainkaan.Yks kaveri "unohtaa" sääntönsä,ruikuttaa yhtenään ovella koulun jälkeen että pääsiskö,pääsiskö.Toinen jää tuntikausiksi asumaan,jopa 5-6 tuntia, jollei "ajeta" kotiin.
Mielestäni parempi rajoittaa liikaa,kuin liian vähän.Rajat luovat turvallisuutta!Toki tilanteen mukaan kyettävä joustamaan,eihän elämä "mustavalkoista" ole.
Miksi pitäis tulla suoraan koulusta kotiin?
Monet pääsee jo klo.13 kotiin eikä vanhemmat oo kotona vielä tuntikausiin.
Mä oon vuorotyössä ja vapaapäivät usein viikolla esim. ma-ti tai to-pe. Musta on ollu kiva, jos tyttö tuo kavereita ja oon laittanu välipalat ym.
Jotkut tytön kaverit on sanonu, ettei saa sanoa äidille, että on käynny ja nyt tajuan syyn. Pyydän kovasti anteeksi.
Musta on paljon ikävämpää nähdä naapurin poikaa yksin pihalla päivittäin. Sanoo, ettei äiti päästä vieraisiin koulun jälkeen ja illalla, kun äiti pääsee töistä klo. 17 on jo liian myöhäistä lähteä. Ilkeää se on tuokin. Mun muksun pitää olla kotona 18.30 tekemässä läksyjä. Sitä ennen saa olla kavereiden kans ja meille on aina lapset tervetulleita ennen 18.30. Sitte vasta rauhottuu ilta. Ikävää ajatella, että oma musku on mahdollisesti ollu jonkun elämän tiellä.
Iltapäivähoito yleensä sovitaan ja se on maksullista.
Miksi koulusta suoraan kotiin?
Siksi, että ei tule meille. Meilläkin on elämä elettävänä, emmekä ole suunnitelleet elämäämme sen mukaan, miten sinulla sattuu olemaan työvuorot.
Pidän lapsista, mutta olen kyllästynyt niihin koulusta suoraan meille tuleviin "tyrkkyihin", joilla ei tunnu olevan mitään muuta paikkaa koulun jälkeen mennä kuin tulla meille. Jos ei vanhemmat tiedä, miksi lapsen pitäisi tulla koulusta suoraan kotiin, se ei varmasti selviä lapselle ihan itsestäänkään. Siispä ne lapset tulevat koteihin, joissa välitetään.
oletko miettinyt haluaako lapsi olla yksin? vaikka en yksin oloa pelännyt ei minusta ollut kiva olla yksin, yksin ollessa sitä yleensä vain katsoi telkkaria, kun ei niihin läksyihin kauaa aikaa mennyt:) jos lapsi pärjää yksin kotona pärjää se kaverinkin kanssa, aikakaan ei tule leikkiessä niin pitkäksi...
Juu, mietitty on ja lapsen tuntemuksia kuulostellaan ihan joka päivä. Jäi varmaan mainitsematta, että isoveli on kyllä kotona, joten aniharvoin tämä tokaluokkalainen on ihan yksin kotona. Isoveli ei kuitenkaan ole mitenkään hoitovastuussa tästä tokaluokkalaisesta, joten laskin nyt mukaan vain vanhempien eli aikuisten läsnäolon.
Viime vuonna oli vielä iltapäivähoitaja, mutta tänä vuonna päätettiin yrittää näin.
Vähän olen kyllä eri mieltä tuosta, että pärjää kaverinkin kanssa jos yksinkin pärjää. Meinaan sitä, että kaverin kanssa saa päähänsä tehdä paljon sellaista "älytöntä", mitä yksin ollessa ei tulisi tehtyä.
Riippuu niin paljon lapsesta itsestään ja kaverista, miten pärjäävät tuossa iässä keskenään ilman aikuista. Meillä on pari sellaista kaveria, joiden antaisin tulla, ja heidän kohdalla tehdäänkin poikkeuksia sääntöön. Kavereiden tulosta sovimme silloin näiden kavereiden vanhempien kanssa.
Ovella on joskus tulossa sellaisiakin kavereita, joita en päästäisi sisälle hetkeksikään niin, ettei meillä ole aikuisia katsomassa perään. Enkä ole lainkaan sokea oman lapseni kohdalla: hän ei taatusti jää sohvalle istumaan, jos on tiedossa jotain vähän räväkämpää.
Olen yrittänyt kuulostella vähän lastenkin tunnelmia, sillä ekaluokasta alkaen otetaan irtiottoja kodista aikamoisin harppauksin. Jotenkin minua vain hirvittää, että jotkut tokaluokkalaiset saavat kulkea lähes missä huvittaa, kunhan tulevat illaksi kotiin. Nämä lapset ovat sitten jossakin toisessa kodissa ne iltapäivät, ja minusta heidän tulisi olla omien kotiensa lähettyvillä, ainakin vielä vähän aikaa.
tyttö on kolmannella luokalla. Kotiin tulee suoraan koulusta, tekee läksyt, laittaa huoneensa järjestykseen, saa mennä pihalle tai kaverille, kunhan jättää lapun missä on ja monelta tulee (15.00 yleensä on ruoka-aika eli silloin.) Ruuan jälkeen saa mennä kaverille muutamaksi tunniksi, jonka jälkeen pihalle tai lähipuistoon leikkimään tai sisälle, miten itse haluaa. Kavereita saa tuoda kunhan kysyy luvan tai ei ole liian myöhä (
Lapset eskarissa, tokalla ja neljännellä. Eskarilainen hoidossa, tokaluokkalainen saa pyytää kaksi kaveria, jos on etukäteen sovittu. Saa mennä suoraan koulusta kaverille, jos soittaa tai on sovittu etukäteen (aina ei muista). Tokaluokkalaisella on kännykkä, mutta se ei ole aina päällä. Neljäsluokkalaisella samat säännöt.
Kaikki lapset menevät nukkumaan kahdeksan jälkeen. Omassa huoneessa saa lukea vähän aikaa kirjaa.
Välillä kavereita on talo täynnä ja lisää olisi tulossa, silloin käännytän ovelta kavereita kotiin.