Marrasmammat

mut 1,5 viikkoa alkanut karmee syysflunssa sai nyt seurakseen poskiontelon tulehduksen ja sitä tässä nyt lääkitään. olo alkaa olla jo kohtalaisen siedettävä kun antibiootit toista päivää menossa.

muuten olo aika hyvä, paikat on vielä kiinni ja kiinteät (sinänsä ihme, kun esikoisesta olin näillä viikoilla jo 3 sormelle auki ja kanava poissa) supistelutkin on aika rauhalliset. sokeritkin on pysyneet kurissa insuliinilla ja liitoskivutkin rauhoittuneet (kai jo levinneet sit tarpeeksi =))

huomenna neuvolan tädille näyttäytymään ja ens viikolla polille tarkistukseen ja saamaan käynnistysajan, ellei nyt itekseen sitten kahden viikon sisään tule. toivon että tulisi, käynnistyksestä kuullut niin monta kauhutarinaa ja kuitenkin kun eka tuli myös rv 37 ja helposti, niin samaa nopeutta ja helppoutta nyt toivon.

jaksamista kaikille marrasmasuille, palkintopalli häämöttää jo =D

täällä ollaan vielä yhdessä koossa ja vointi ihan ok. Parina viime päivinä on kyl suppareita tullu ja oon ollu aika kipeä, mutta kotosalla edelleen.
Täällä mennään siis rv 38(37 1).
Kovasti vauvaa jo syntyväksi odotellaan...
nyt on jotenkin tullu sellainen olo että poika tulee vaikka aika varmasti ne sanoivat ultrassa että tyttö se on. Kohtahan se onneksi selviää. Pääasia että terve vauva ja kaikki menisi hyvin. Synnytys on alkanut mielessä pyörimään aika usein ja jotenkin jo vähän jännittääkin että milloin se lähtö tulee..vaikka mitäpä sitä etukäteen jännää.

menoillaan. Huomenna menen taas äitipolille tarkastukseen joko ottavat sisälle. Tähän asti ovat pelänneet ennenaikaisuutta. Elikkäs hyvin menee kun lapsi ei oo syntynyt liian aion, on nimittäin tosi pieni kokoinen.

Moi! Mulla oli viime viikolla synnytystapa-arviointi, ihan kiinni oli vielä, vaikka pehmennyt on jo aikoja sitten. Nyt olen rv 36. Supistellut on, mutta ei mitään kivuliaita ole. Tässä odotellaan että synnytys alkaisi ajallaan ettei tarvisi käynnistää niinkuin aikaisempi lapseni meni kaksi viikkoa yli lasketun ajan. Mutta oli ihan "kiva" synnytys sekin kun sain epiduraalin ja synnytys kesti vain reilu viisi tuntia. Ja puudutus vaikutti koko ajan. Silti olisi kiva kokea luomu synnytys, on vähemmän riskejä. Hyvin olen voinut. Närästää vaan kauheesti ja suonikohjuja tullut. Onnea kaikille tulevaan koitokseen!

Just tulin paino arviosta. Neiti ois jo nelikilonen, pikkasen rupes pelottaa. Esikoinen oli 3670 ja synty 38 5. Tätä pelättiin et tulee ennen aikasesti ku viikolta 34 alko kovat supparit ja kesti viikolle 36. Paikat kyl aukes 3cm mut kohdun kaulaa on jälellä 2cm. Mut hyvä et ei tullu ennen aikojaan.
Mut nyt sais rueta jo änkäämään maailmaan. Ja poika oli tähän asti tiedossa et ois tulossa mut nyt vaihtu sit tytön tylleröön... Voimia kaikille oototukseen...

Taas on maanantai...olen toivonut, että lapsi syntyis viikonloppuna, jotta ei tarvisi yksin olla kipujen kanssa yhtään ja miettiä sitä koska vois miehelle soittaa , että lähtis tuleen töistä kotiin. Se on aina illalla töissä. pelkään, että soitan sille, että vois lähteen tuleen ja sit se pääsee kotiin, niin supistukset on loppuneet. Ois ollut niin mukavaa, kun se olis syntynyt viikonloppuna.
Keskivikkona olis sit laskettuaika. Supistuksia on ollut harvakseltaa. Ei mitenkään säännöllisesti. Viikko sitten neuvolassa sanottiin, että se ei ihan vielä ole kiinnittynyt, mutta melkein. Viikot menee loppuviimeksi nopeesti, kun jälkikäteen ajattelee. Piristys olooni on se, että tiedän, että lapsi on maailmassa reilun 2 viikonpäästä. Se ei ole enää pitkä aika. Miehenikin tajus sen vasta eilen ja sano, että ei se ole vielä niin valmistautunut. Sanoin sille, että kyllä mä sen tiedän, mutta eiköhän se siitä, kun lapsi on syntynyt, niin kaikki menee omalla painollaan.

Paljon voimia odotukseen!! Koittakaa nukkua niin paljon, kun mahdollista:))

synnytystapa- arvioinnissa, vauva on isokokoinen n. 4kg (rv 37 2) ja poikittaisasennossa, sain sektioajan 6.11, eli pari viikkoa ennen laskettua aikaa.
Nyt on olo tosi helpottunut.

Yhtenä kappaleena täälläkin vielä ollaan :). Viime viikolla oli synnytystapa-arviointi ja paikat olivat pehmentyneet, muttei vielä auki. Vaavin painoksi arvioitiin silloin 2600g ja sanottiin, että hyvin pitäisi mahtua. Raivotarjonnassa oli, niin kuin on ollut tuolta rv 28 saakka jo.

Huomenna pitäisi sitten mennä taas neuvolantädin tarkastettavaksi. Kyllä se Pikkuinen alkaisi jo olla ihan tervetullut maailmaan. Yöt ei oikein enää tunnu sujuvan; ei löydy sopivaa asentoa, närästää ja nenu on tukossa. Muutenkin melko hankala olo koko ajan. Ja jos sattuu löytymään sopiva asento, niin eikös sitten tule mieleen tuleva synnytys ja sen jännittäminen :). Aikaa kulutellaan pienillä kävelylenkeille ja Vaavin vaatteita hypistelemällä.

Itse toivon myös, että synnytys alkaisi miehen kotona ollessa, ettei tarvitsisi töihin soittaa. Kovasti vaan jännittää, koska se alkaa ja miten. Ja miten siitä mahdan suoriutua...

Tsemppiä kaikille marrasmasuille! Kohta meillä on pikkuiset tuhisevat alkutalven kääröt sylissä :)