olen henkisesti loppu,ns kiltti ihminen kai?mies määräilee ja haukkuu,ja yrittää rajoittaa joka asian.ystäviä kuitenkin on,mutta niitäkin välillä irvistellään,ja kukaan ei saisi oikein normaalisti soitella,ainakaan kovin usein.jos yhtään itseään puolustaa,on mielisairas,ja luulotautinen.
kanssasisaria????
freya
5463
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
minullekkin.Mies mustasukkainen kavereistani.Yrittää sitoa itseensä.Älä luovu ystävistäsi,ja pidä pintasi.Voimia sinulle.
olen sanonut monta kertaa,että mikä oikein vaivaa,enhän minäkään pidä hampaissa,enkä kiellä,parempi vaik menisi vuodeksi indokiinaan.sitten kuuluu,että minusta on ihan sama vaik lähtisit tästä lopullisesti.siis onko sama vai ei,maanrakoon haukkuu,jos se kerran on sama,että minulla on esim.4,naisystävää,moni ihan lapsuusajalta,niin miksi haukutaan.en käy missään,paistan,ja puunaan,jos sanon,et menen vaik kirjastoon,niin seuraavan kauppareissun koittaessa kuuluu,että etkös nyt pääse yksin,kun kävit muutenkin.tyttö on 14-vuotias,pitäis yrittää jaksaa,ankeaa on.minulle vois kirjoittaa,odotan.
...tyttäresi vuoksi jää itse onnettomaan tilanteeseen.. Minulle itselleni ainakin on koko elämäni aiheuttanut todella pahaa mieltä ja syyllisyyttä se että äiti tuntuu uhraavan koko elämänsä ja itsensä.. Haluaisin että vanhempani olisivat kumpikin onnellisia tahoillaan, en missään nimessä niin että ovat väkisin yhdessä minun takiani..
ns. narsisti psykopaattimies joka kaikilla tavoin rajoitti ja määräsi elämääni tai paremminkin niin ettei mulla yksityiselämää työn ja kodin ulkopuolella saanut olla. Odotin kun lapset tuli täysikäsiks ja sit vasta otin eron. Tuollaseen virheeseen Sinun eikä kenenkään muunkaan pidäantautua. Ei vain oma elämä pilalla, vaan kyllä sillä varmasti on lapsiinkin jonkinlainen vaikutus, kun näkee millasta perhe-elömää meilläkin oli! Onneksi mun lapset ihan kunnollisia ja yhdessä selvitelty näin jälestäpäin meidän elämää ja miten se vaikuttanut mun lapsiin. Luulin aina ettei kellään muulla ole näin vaikeaa perhe-elämää kun meillä niin eihän sitä apuakaan osannut hakea! Nyt vaan lähdet hakemaan itsellesi apua kriisipalvelun tai sosiaaliohjaajan kautta. Mieluummin ero ja yksin kun suhteessa joka vie lopulta terveytesi tykkänään! toivoo:yks kohtalotoveri
on helpotus kuulla,että teitä toisiakin on.