Ilmalämpöpumppu jäähdyttää mutta ei säästä
Kuumenneilla lämmitysmarkkinoilla kuluttajalle myydään ilmalämpöpumppuja suurin säästölupauksin, luvaten jopa kolmanneksen säästöjä lämmityskustannuksiin. Tällaisten säästöjen saavuttaminen koko asunnon lämmitysenergian tasolla on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Perusteltu kysymys onkin, mistä kulutuksesta säästö lasketaan. Öljylämmittäjälle ilmalämpöpumppuinvestointi ei maksa itseään takaisin, sanoo neuvontateknikko Hannu Rauhala.
Ilmalämpöpumppu on pikemmin kesäajan mukavuutta lisäävä jäähdytyslaite kuin lämmityslaite, mistä laitteiden markkinoinnissa ei kuitenkaan yleensä muistuteta. Jäähdytys ei vähennä energiankulutusta, vaan lisää sitä, Hannu Rauhala huomauttaa.
Seuraavassa Hannu Rauhala vastaa Lämmöllä -lehdelle tavallisimpiin ilmalämpöpumpusta tehtyihin kysymyksiin.
Mikä on ilmalämpöpumpun rooli lämpimän käyttöveden tuotannossa?
Pientalon energiankulutuksesta noin neljännes kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Ilmalämpöpumpulla ei voi hoitaa lämpimän käyttöveden tuotantoa, vaan se on hoidettava toisella tavalla. Tältä alueelta ei siis synny säästöjä ilmalämpöpumpun ansiosta.
Toimiiko ilmalämpöpumppu pakkasilla?
Ilmalämpöpumpun mahdollisuudet tuottaa lämpöä alenevat lämpötilan alentuessa.
Tampereen teknillisen korkeakoulun (nyk. teknillinen yliopisto) tutkimuksen mukaan ilmalämpöpumpun lämpökerroin pienenee jyrkästi ulkoilman lämpötilan laskiessa. Tästä johtuen vuoden kylmimpänä aikana joulukuusta maaliskuuhun ei ilmalämpöpumpulla saada juurikaan säästöä syntymään.
Ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan lämmityskauden ulkopuolisen mukavuuden lisääjänä. Käytettäessä laitetta jäähdyttimenä voidaan sisäilmaa pitää viileämpänä. Tämä lisää mukavuutta, mutta lisää myös energiankulutusta.
Kuinka monta ilmalämpöpumppua tarvitaan?
Ilmalämpöpumppu tuo parhaimmillaan energiansäästöjä lämmityskauden alku- ja loppuvaiheissa pakkasjaksojen ulkopuolella. Tänä aikana käytetään noin 40 prosenttia vuotuisesta lämmitysnergiasta.
Ilmalämpöpumppujen ongelmana on lämmöntuotannon pistemäisyys. Ulkoilmalämpöpumppu tuo lämmön sisälle huoneistokohtaisten puhallinyksikköjen välityksellä. Puhallinyksikköjen sijoittelussa tulisi ottaa huomioon viihtyvyysseikat, jotta laitteen hurina tai puhaltimen aiheuttama ilman virtaus eivät häiritsisi asumista. Äänikysymysten kannalta järkevää sijoittelua vaikeuttaa kuitenkin se, että ilmalämpöpumpulla lämpöä tuotetaan lähinnä vain tilaan, jossa laite sijaitsee. Lämmönjakautumista haittaavat muun muassa huonetilojen ovet. Hallitsematon lämmön jakautuminen saattaakin lisätä ilman virtailua ja siitä johtuvaa vedon tunnetta.
Kaksikerroksisissa taloissa ilmalämpöpumppuja tarvitaan sekä ylä- että alakertaan. Useampi kone vaaditaan myös suurempiin yksikerroksisiin omakotitaloihin. Tämä heikentää luonnollisesti investoinnin kannattavuutta, koska energiamäärä, josta säästetään, pysyy saman suuruisena.
Kannattaako ilmalämpöpumpun hankinta?
Ilmalämpöpumpun kannattavuutta arvioitaessa suorasähkölämmitystalossa ja öljylämmitystalossa asuvien lähtökohdat ovat erilaiset.
Sähkölämmittäjä maksaa sähköstään noin 8 senttiä kilowattitunnilta. Keskivertotalossa vuotuinen lämmitysenergian kulutus on noin 20 000 kWh eli 1600 euroa.
Luvusta on vähennettävä lämpimän käyttöveden osuus, noin 400 euroa. Jouluuusta maaliskuuhun kulutetaan noin 60 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergiasta. Tänä ajanjaksona ei ilmalämpöpumpulla saada juurikaan säästöä aikaiseksi. Kun pois suljetaan vielä kesäuukaudet, jää lopulliseksi säästöpotentiaaliksi noin 500 euroa. Jos jäljelle jäävällä ilmalämpöpumpun muutaman kuukauden kestävällä ihanteellisella toiminta-ajalla laitteen lämpökerroin olisi mainosten lupaama uskomattoman suuri, säästyisi sähkölämmittäjältä noin 350 euroa. Tämä on aivan muuta kuin luvattu kolmanneksen säästö lämmityskustannuksista, jonka moni saattaa mieltää säästöksi koko energiakustannuksista.
Öljylämmittäjälle säästömahdollisuudet ovat vieläkin huonommat. Öljyn nykyhinta on noin 65 senttiä litralta eli 6,5 senttiä kilowattitunnilta. Sen sijaan öljylämmittäjä maksaa sähköstään sähkölämmittäjää enemmän, eli noin 10 senttiä kilowattitunnilta. ”Säästö” on siis tosiasiassa kalliimman sähkön käyttöä halvemman öljyn sijasta
Öljylämmittäjälle ilmalämpöpumpun käytöstä vuodessa kertyvä noin 250 euron hyöty jää niin pieneksi, että laitteen pitkäksi venyvä takaisinmaksuaika tekee investoinnista kannattamattoman – jopa ideaalitapauksessa, jossa selvittäisiin yhdellä lämpöpumpulla.
Mitä ilmalämpöpumput vaikuttavat sähkön tuotantokapasiteetin tarpeeseen?
Sähköä ei voi öljyn tavoin varastoida, vaan sitä on pystyttävä joka hetki tuottamaan valtakunnan verkkoon tarvittava määrä. Mikäli muilla energioilla kuin sähköllä lämpiäviin taloihin asennetaan ilmalämpöpumppuja, lisää tämä sähkönkulutusta. Tämä tuo ongelmia kulutushuippujen aikana, minkä viime talvi suomalaisille osoitti.
Paljon sähkötehoa vaativien lämmitysmuotojen takia sähkön tuotantokapasiteetti, jakeluverkon mitoitus, ylläpito ja rakenne pitää rakentaa huippukuormitustilannetta varten, jollaisia tulee eteen vain muutama kerta vuodessa. Ylikuormitus johtaa vakaviin jakeluhäiriöihin. Puu-, pelletti- ja öljylämmittäjät tukevat kulutushuippuja varten tarvittavan varavoiman kustannuksia maksamalla käyttämästään yleissähköstä enemmän kuin sähkölämmittäjät omasta sähköstään. Nämä lämmitysmuodot eivät kovillakaan pakkasilla aiheuta sähköverkkoon kulutushuippuja ja ovatkin itse asiassa näin turvaamassa koko valtakunnan sähkönjakelun toimintaa – myös sähkön riittävyyttä sähkölämmittäjien tarpeisiin.
Lähteet:
Neuvontateknikko Hannu Rauhala,
Suomen Lämmitystieto Oy
Aittomäki, Kianta, Haapalainen, Simpanen: Pientalolämpöpumppujen toiminta käyttökohteissa, Tampereen teknillinen korkeakoulu, energia- ja prosessitekniikka, 1999
Kuumenneilla lämmitysmarkkinoilla kuluttajalle myydään ilmalämpöpumppuja suurin säästölupauksin, luvaten jopa kolmanneksen säästöjä lämmityskustannuksiin. Tällaisten säästöjen saavuttaminen koko asunnon lämmitysenergian tasolla on käytännössä kuitenkin mahdotonta. Perusteltu kysymys onkin, mistä kulutuksesta säästö lasketaan. Öljylämmittäjälle ilmalämpöpumppuinvestointi ei maksa itseään takaisin, sanoo neuvontateknikko Hannu Rauhala.
Ilmalämpöpumppu on pikemmin kesäajan mukavuutta lisäävä jäähdytyslaite kuin lämmityslaite, mistä laitteiden markkinoinnissa ei kuitenkaan yleensä muistuteta. Jäähdytys ei vähennä energiankulutusta, vaan lisää sitä, Hannu Rauhala huomauttaa.
Seuraavassa Hannu Rauhala vastaa Lämmöllä -lehdelle tavallisimpiin ilmalämpöpumpusta tehtyihin kysymyksiin.
Mikä on ilmalämpöpumpun rooli lämpimän käyttöveden tuotannossa?
Pientalon energiankulutuksesta noin neljännes kuluu lämpimän käyttöveden lämmittämiseen. Ilmalämpöpumpulla ei voi hoitaa lämpimän käyttöveden tuotantoa, vaan se on hoidettava toisella tavalla. Tältä alueelta ei siis synny säästöjä ilmalämpöpumpun ansiosta.
Toimiiko ilmalämpöpumppu pakkasilla?
Ilmalämpöpumpun mahdollisuudet tuottaa lämpöä alenevat lämpötilan alentuessa.
Tampereen teknillisen korkeakoulun (nyk. teknillinen yliopisto) tutkimuksen mukaan ilmalämpöpumpun lämpökerroin pienenee jyrkästi ulkoilman lämpötilan laskiessa. Tästä johtuen vuoden kylmimpänä aikana joulukuusta maaliskuuhun ei ilmalämpöpumpulla saada juurikaan säästöä syntymään.
Ilmalämpöpumppu on parhaimmillaan lämmityskauden ulkopuolisen mukavuuden lisääjänä. Käytettäessä laitetta jäähdyttimenä voidaan sisäilmaa pitää viileämpänä. Tämä lisää mukavuutta, mutta lisää myös energiankulutusta.
Kuinka monta ilmalämpöpumppua tarvitaan?
Ilmalämpöpumppu tuo parhaimmillaan energiansäästöjä lämmityskauden alku- ja loppuvaiheissa pakkasjaksojen ulkopuolella. Tänä aikana käytetään noin 40 prosenttia vuotuisesta lämmitysnergiasta.
Ilmalämpöpumppujen ongelmana on lämmöntuotannon pistemäisyys. Ulkoilmalämpöpumppu tuo lämmön sisälle huoneistokohtaisten puhallinyksikköjen välityksellä. Puhallinyksikköjen sijoittelussa tulisi ottaa huomioon viihtyvyysseikat, jotta laitteen hurina tai puhaltimen aiheuttama ilman virtaus eivät häiritsisi asumista. Äänikysymysten kannalta järkevää sijoittelua vaikeuttaa kuitenkin se, että ilmalämpöpumpulla lämpöä tuotetaan lähinnä vain tilaan, jossa laite sijaitsee. Lämmönjakautumista haittaavat muun muassa huonetilojen ovet. Hallitsematon lämmön jakautuminen saattaakin lisätä ilman virtailua ja siitä johtuvaa vedon tunnetta.
Kaksikerroksisissa taloissa ilmalämpöpumppuja tarvitaan sekä ylä- että alakertaan. Useampi kone vaaditaan myös suurempiin yksikerroksisiin omakotitaloihin. Tämä heikentää luonnollisesti investoinnin kannattavuutta, koska energiamäärä, josta säästetään, pysyy saman suuruisena.
Kannattaako ilmalämpöpumpun hankinta?
Ilmalämpöpumpun kannattavuutta arvioitaessa suorasähkölämmitystalossa ja öljylämmitystalossa asuvien lähtökohdat ovat erilaiset.
Sähkölämmittäjä maksaa sähköstään noin 8 senttiä kilowattitunnilta. Keskivertotalossa vuotuinen lämmitysenergian kulutus on noin 20 000 kWh eli 1600 euroa.
Luvusta on vähennettävä lämpimän käyttöveden osuus, noin 400 euroa. Jouluuusta maaliskuuhun kulutetaan noin 60 prosenttia vuotuisesta lämmitysenergiasta. Tänä ajanjaksona ei ilmalämpöpumpulla saada juurikaan säästöä aikaiseksi. Kun pois suljetaan vielä kesäuukaudet, jää lopulliseksi säästöpotentiaaliksi noin 500 euroa. Jos jäljelle jäävällä ilmalämpöpumpun muutaman kuukauden kestävällä ihanteellisella toiminta-ajalla laitteen lämpökerroin olisi mainosten lupaama uskomattoman suuri, säästyisi sähkölämmittäjältä noin 350 euroa. Tämä on aivan muuta kuin luvattu kolmanneksen säästö lämmityskustannuksista, jonka moni saattaa mieltää säästöksi koko energiakustannuksista.
Öljylämmittäjälle säästömahdollisuudet ovat vieläkin huonommat. Öljyn nykyhinta on noin 65 senttiä litralta eli 6,5 senttiä kilowattitunnilta. Sen sijaan öljylämmittäjä maksaa sähköstään sähkölämmittäjää enemmän, eli noin 10 senttiä kilowattitunnilta. ”Säästö” on siis tosiasiassa kalliimman sähkön käyttöä halvemman öljyn sijasta
Öljylämmittäjälle ilmalämpöpumpun käytöstä vuodessa kertyvä noin 250 euron hyöty jää niin pieneksi, että laitteen pitkäksi venyvä takaisinmaksuaika tekee investoinnista kannattamattoman – jopa ideaalitapauksessa, jossa selvittäisiin yhdellä lämpöpumpulla.
Mitä ilmalämpöpumput vaikuttavat sähkön tuotantokapasiteetin tarpeeseen?
Sähköä ei voi öljyn tavoin varastoida, vaan sitä on pystyttävä joka hetki tuottamaan valtakunnan verkkoon tarvittava määrä. Mikäli muilla energioilla kuin sähköllä lämpiäviin taloihin asennetaan ilmalämpöpumppuja, lisää tämä sähkönkulutusta. Tämä tuo ongelmia kulutushuippujen aikana, minkä viime talvi suomalaisille osoitti.
Paljon sähkötehoa vaativien lämmitysmuotojen takia sähkön tuotantokapasiteetti, jakeluverkon mitoitus, ylläpito ja rakenne pitää rakentaa huippukuormitustilannetta varten, jollaisia tulee eteen vain muutama kerta vuodessa. Ylikuormitus johtaa vakaviin jakeluhäiriöihin. Puu-, pelletti- ja öljylämmittäjät tukevat kulutushuippuja varten tarvittavan varavoiman kustannuksia maksamalla käyttämästään yleissähköstä enemmän kuin sähkölämmittäjät omasta sähköstään. Nämä lämmitysmuodot eivät kovillakaan pakkasilla aiheuta sähköverkkoon kulutushuippuja ja ovatkin itse asiassa näin turvaamassa koko valtakunnan sähkönjakelun toimintaa – myös sähkön riittävyyttä sähkölämmittäjien tarpeisiin.
Lähteet:
Neuvontateknikko Hannu Rauhala,
Suomen Lämmitystieto Oy
Aittomäki, Kianta, Haapalainen, Simpanen: Pientalolämpöpumppujen toiminta käyttökohteissa, Tampereen teknillinen korkeakoulu, energia- ja prosessitekniikka, 1999
Vastaukset 8
Vanhimmat
Tästä asiasta ei tarvitse enää tällä foorumilla väitellä. Jää enemmän tilaa asialle.
Tämä Rauhalan juttu on käsitelty jo moneen kertaan. Se on öljy-yhtiöiden maksamaa paskaa.
Meillä on öljylämmitys (onneksi voidaan käyttää myös puuta) ja saadaan lukea vastaavanlaista "valistusta" silloin tällöin. Voihan sille naureskella, jos ei ole muuta tekemistä, mutta ikävintä on, että moni todennäköisesti uskoo sinisilmäisesti, mitä lukevat. Tuossakaan artikkelissa ei suoraan myönnetä, että ilp:n hyötysuhde on lähes aina yli 100 % ja suurimman osan ajasta yli 200 %. Se taas on lämmityskustannuksia laskettaessa "vahingossa" unohdettu mainita, että öljylämmityksen hyötysuhde on mitä on.
Sähköstä maksetaan hinta-varma- tms. sopimuksen perusteella noin 7,1 c/kWh (sis. energia ja siirto) + perusmaksut. Öljyn käyttö on hyötysuhde huomioiden kalliimpaa...
Pientalolämpöpumppujen toiminta käyttökohteissa, Tampereen teknillinen korkeakoulu, energia- ja prosessitekniikka, 1999
Siis onko noita testailtu vuonna 1999.....ttu...nythän eletään vuotta 2006 ....onkohan mitään tapahtunut tolla välillä. Kuka idiootti voi referoida 7 vuotta vanhoja testejä....ei mitään järkee!!!!
Tuskin se "totuus" tulee yhtään paremmin
ILP laitteiden markkinointiesitteistä tai maalämpölaitteiden mainoksista?
Mikä sitten lienee lopullinen totuus,
kuka tietää
Jos koko talon lämmitys käyttövesi muu sähkö on 15200 kWh vuodessa ja talossa neliöitä 273 ja kuutioita 840m3, sijainti Keski-Suomessa.
Niin siinä sulle totuus, klapeja meni vuodessa kolme sylyllistä makkaranpaistoon. Maalämpö ja normieristeet.
Jupe
sähköpatterien sijasta. Lämmittää nykyisen rivarin 80 neliöö hyvin, kun väliovet on raollaan ja poistoilma kierrättää silloin asuntoani. Ennen oli sähköpatterit päällä kuin ilman poistokin, joten uskon ILP:n säästöön näissä olosuhteissa. Mukakavuuskin on otettu huomioon ilmanvaihdon puhdistuksella. Koneellinen poistoilma kierrättää lämpöä huoneisiin.
mutta älä turhaan soita sähköyhtiölle, että sulla on ilmalämpöpumppu ja ammatti-ihminen sanoi, että se säästää...
Kyllä on monet ihmiset menny vipuun tuossakin asiassa. On se tosiaan lämmintä ja tuo mukavuutta asumiseen, mutta kesällä jos käytät jäähdyttämiseen, niin johan sen järkikin sanoo, ettei se säästä!