ajattelin kirjoittaa tänne,vaikkei se varmaan oloani helpota.saahan sitä yrittää.
olen 16v tyttö,jolla on alkoholisti äiti.hän on juonut 11vuoden ajan,lähes jokapäivä.selvinpäinkin hän jaksaa"nalkuttaa"kokoajan,mutta kun viina tulee mukaan,hänestä tulee hullu.hän valittaa,ettei kukaan välitä ja kuinka hän vielä jonain päivänä tappaa itsensä,isän ja minut.hän syyttää minua keskenmenostaan,joka tapahtui vuosi ennen syntymääni.myös hänen pahaolonsa johtuu siitä,että muka minä ja isä käytämme häntä hyväksemme.
minua on kiusattu koulussa monta vuotta sen takia,kun meillä on aina sotkuista ja äiti on aina kännissä.olen erilainen.en tiedä millaista on normaali perhe-elämä.en edes osaa seurustella normaalisti.ikävä kyllä minun parisuhde esimerkki ei ole mistään parhaasta päästä.
nyt olen seurustellut saman pojan kanssa yli vuoden,mutta ennen sitä äitini ajoi käytöksellään poikaystäväni karkuun.hän aina sanoi:"jos jätkä ei kestä minun tenttaamista,se on vaan yks kusipää muiden joukossa.sillä on vaan se mielessä.olet tainnut jo antaakkin sille."
se satutti ja satuttaa minua yhä.
nykyinen suhteenikin takkuilee.en voi uskoa,että kukaan voisi rakastaa minua.itsetuntoni on nollissa.se johtuu siitä,kun äitini tulee aina öisin huoneeseeni haukkumaan minua huoraksi yms.ja sanoo,etten ole mitään ja eikä minusta tule mitään.saatan päästä nukkumaan neljältä ja joudun heräämään viimeistään seitsemältä,koska täytyisi jaksaa mennä kouluun.tietenkin tuollainen vaikuttaa siihen,ettei koulussa edes jaksa yrittää.koulumenestys on huono ja luvattomat poissaolot kasvaa jokapäivä.
opiskelen toisella paikkakunnalla.joskus vain menen linkalla kaupunkiin ja oleilen päivän koululla koneella tai jossain kahviloissa.
en enää kestä tällaista elämää.jos en saa olla ns.normaali ihminen normaalin elämän kera,joudun lopettamaan sen.ja sitä en haluaisi.mutten vaan jaksa enää kauaa.isosiskoni tietävät millaista kotona on,mutta eivät tiedä läheskään kaikkea.eivät esim. sitä,että äitini tuli kerran yöllä ja piti lihaveistä kurkullani uhaten tappaa.
minä pelkään.silti joudun kodin ulkopuolella näyttämään,että kaikki on hyvin.kova kuoreni ei enää kestä.auttakaa minua!mitä teen?en uskaltaisi hakea apua,sillä pelkään,että äitini tappaa minut.en enää jaksa....
olen 16v tyttö,jolla on alkoholisti äiti.hän on juonut 11vuoden ajan,lähes jokapäivä.selvinpäinkin hän jaksaa"nalkuttaa"kokoajan,mutta kun viina tulee mukaan,hänestä tulee hullu.hän valittaa,ettei kukaan välitä ja kuinka hän vielä jonain päivänä tappaa itsensä,isän ja minut.hän syyttää minua keskenmenostaan,joka tapahtui vuosi ennen syntymääni.myös hänen pahaolonsa johtuu siitä,että muka minä ja isä käytämme häntä hyväksemme.
minua on kiusattu koulussa monta vuotta sen takia,kun meillä on aina sotkuista ja äiti on aina kännissä.olen erilainen.en tiedä millaista on normaali perhe-elämä.en edes osaa seurustella normaalisti.ikävä kyllä minun parisuhde esimerkki ei ole mistään parhaasta päästä.
nyt olen seurustellut saman pojan kanssa yli vuoden,mutta ennen sitä äitini ajoi käytöksellään poikaystäväni karkuun.hän aina sanoi:"jos jätkä ei kestä minun tenttaamista,se on vaan yks kusipää muiden joukossa.sillä on vaan se mielessä.olet tainnut jo antaakkin sille."
se satutti ja satuttaa minua yhä.
nykyinen suhteenikin takkuilee.en voi uskoa,että kukaan voisi rakastaa minua.itsetuntoni on nollissa.se johtuu siitä,kun äitini tulee aina öisin huoneeseeni haukkumaan minua huoraksi yms.ja sanoo,etten ole mitään ja eikä minusta tule mitään.saatan päästä nukkumaan neljältä ja joudun heräämään viimeistään seitsemältä,koska täytyisi jaksaa mennä kouluun.tietenkin tuollainen vaikuttaa siihen,ettei koulussa edes jaksa yrittää.koulumenestys on huono ja luvattomat poissaolot kasvaa jokapäivä.
opiskelen toisella paikkakunnalla.joskus vain menen linkalla kaupunkiin ja oleilen päivän koululla koneella tai jossain kahviloissa.
en enää kestä tällaista elämää.jos en saa olla ns.normaali ihminen normaalin elämän kera,joudun lopettamaan sen.ja sitä en haluaisi.mutten vaan jaksa enää kauaa.isosiskoni tietävät millaista kotona on,mutta eivät tiedä läheskään kaikkea.eivät esim. sitä,että äitini tuli kerran yöllä ja piti lihaveistä kurkullani uhaten tappaa.
minä pelkään.silti joudun kodin ulkopuolella näyttämään,että kaikki on hyvin.kova kuoreni ei enää kestä.auttakaa minua!mitä teen?en uskaltaisi hakea apua,sillä pelkään,että äitini tappaa minut.en enää jaksa....
Vastaukset 14
Vanhimmat
Yritä saada juttukumppania joltain sellaiselta aikuiselta, joka on perheenne ulkopuolinen. Soita vaikka Al-anoniin, joka on alkoholistien läheisille tarjoitettu puhelin. Apua kyllä löytyy.
Äitisi vaikuttaa alkoholisoituneelta,mutta valitettavasti ainoastaan äitisi voi tehdä sille asialle jotain. Läheisille sen asian kanssa eläminen on todella vaikeaa, tiedän omasta kokemuksesta. Tosi ikävää, kun on "lasinen lapsuus", mutta pitää vain jaksaa katsoa eteen päin ja ajatella oman elämänsä rakentamista.
Jos äitisi loukkaa sinua puheillaan, voit antaa mennä niiden juttujen toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Omaa pahaa oloaan hän vain purkaa johonkin. Ja keskenmenot ovat niin yksilöllisiä asioita, ettei niistä voi ketään syyttää. Ja omat intiimiasiat kuuluvat vain sinulle itsellesi, eikä hänen arvosteltavikseen.
Toivon sinulle kaikkea hyvää ja jos haluat kirjoitella, niin annan sulle nettiosoitteen.
Pärjäile!
voithan sinä mailiosoitteesi antaa..
ja hae apua elämääsi. Käänny sosiaalin puoleen ja kerro siellä elämäsi tilanteen.
Olet nuori ja tarvitset voimia omaan elämääsi. Olet menettänyt elämästäsi jo aivan liian monta vuotta alkoholisti äidin turmeltavana.
Itselläni oli myös alkoholisti isä joten olen tunnemaailmassasi sillä tasolla että voin ymmärtää sinua ja elämäsi tilannetta.
Itse olen kasvatti isä lapsille joilla on alkoholisti äidit ja hyvin tiedän miten se on vaikeaa tehdä ratkaisuja siksi tarvitset ammatti apua yhteiskunnalta. Mutta lapset ovat nyt saaneet laskeutua omaan elämään ja yhteys omiin äiteihin on sitä mitä se voi olla, senkin ohjaa se ääretön juominen. Mutta se ei ole lasten syytä vaan, niin kenen?
Olemme myös me kasvattivanhemmat siinä samassa sotkussa mukana joten pitää olla todella vahva aikuinen että tätä jaksaa.
Varoitan sinua että älä itse rupea käyttämään alkoholia missään muodossa eikä missään tilanteessa. Koska sitä ilman voi olla ja elää onnellisena.
ja hae apua elämääsi. Käänny sosiaalin puoleen ja kerro siellä elämäsi tilanteen.
Olet nuori ja tarvitset voimia omaan elämääsi. Olet menettänyt elämästäsi jo aivan liian monta vuotta alkoholisti äidin turmeltavana.
Itselläni oli myös alkoholisti isä joten olen tunnemaailmassasi sillä tasolla että voin ymmärtää sinua ja elämäsi tilannetta.
Itse olen kasvatti isä lapsille joilla on alkoholisti äidit ja hyvin tiedän miten se on vaikeaa tehdä ratkaisuja siksi tarvitset ammatti apua yhteiskunnalta. Mutta lapset ovat nyt saaneet laskeutua omaan elämään ja yhteys omiin äiteihin on sitä mitä se voi olla, senkin ohjaa se ääretön juominen. Mutta se ei ole lasten syytä vaan, niin kenen?
Olemme myös me kasvattivanhemmat siinä samassa sotkussa mukana joten pitää olla todella vahva aikuinen että tätä jaksaa.
Varoitan sinua että älä itse rupea käyttämään alkoholia missään muodossa eikä missään tilanteessa. Koska sitä ilman voi olla ja elää onnellisena.
mä tajusin jokus 5 vuotiaana, että mun isä on vihollinen. Sit meniki johonkin 20 vuotiaaks asti, ennenkuin tajusin et äiti on hyvä ihminen ja eri kun isä.
Mut en mä enää tiä mitä mun piti sanoa
Rakas pikku drown together. Kertomuksesi oli niin koskettava, etten saanut unta. Toisaalta ihmette-len, kuinka olet selvinnyt noin kauan, ilman mitään tukea ja apua? Eikö koulussa opettaja, terveydenhoitaja tai kuraattori olisi lähellä niin, että voisit kertoa heille ongelmastasi. Missään tapauksessa et saa enää yksin kantaa tuollaista taakkaa.
Sinun täytyy ymmärtää ensinnäkin se, että olet vielä lapsi, et ole tehnyt itse mitään, mikä oikeuttaisi tuollaisen kohtelu,. Toiseksi, olet riippuvainen vanhemmastasi, puolustuskyvytön ja sinä tarvitset huolenpitoa, tukea ja ymmärtämystä,etkä nujertamista, nolaamista, musertamista, turvattomuuden ja mitättömyyden kokemuksia.
Sinun pitää ymmärtää myös, että äitisi on alkoholiongelmansa ohella ilmeisen vaikeasti mie-lenterveysongelmainen. Hän ei muutu ilman hoitoa ja apua, joista hän toistaiseksi ilmeisesti on kieltäytynyt tai ei ole edes ajatellut tarvitsevansa sellaista. Sinä et ole vastuussa äidistäsi, vaan hänen ja sinun isäsi kuuluu olla vastuussa sinusta.
Miten isäsi? Saatko häneltä apua? Voitko puhua hänen kanssaan?
Normaali perhe-elämä on hyvin erilaista eri perheissä, mutta sinun olosuhteesi ovat ala-arvoiset normaalin kasvusi ja kehityksesi sekä oman mielenterveytesi ja tulevaisuutesi takia.
Neuvoisin sinua jättämään nyt pelkosi, koska joudut jo pelkäämään äitiäsi henkesi takia.
Suomessa on vuodesta 1984 alkaen ollut voimassa lastensuojelulaki, joka kieltää kaikenlaisen lasten fyysisen pahoinpitelyn. Siihen sisältyy myös kuvaamasi valvottaminen ja siten terveyden ja
turvan vaarantaminen puhuttamakaan uhkaamisella veitsellä. Kaikilla on velvollisuus ilmoittaa vi-
ranomaisille, sosiaalityöntekijöille tai poliisille havaitessaan vastaavaa pahoinpitelyä.
Älä pelkää äitiäsi tai isääsikään, vaan toimi omaksi parhaaksesi. Silloin myös äitisi on mahdollista saada apua ja hoitoa. Ensisijaisesti
tarvitset sitä itse, tukea ja turvaa, keskustelua
turvallisten aikuisten kanssa surujesi ja pahan olosi helpottamiseksi.
Sinä et ole erilainen, olet yhtä hyvä kuin muutkin
ja sinussa on paljon mahdollisuuksia, taitoja ja kykyjä, osaat seurustella normaalisti ja selviydyt
oikein hyvin koulustakin ennen pitkää. Sinun olosuhteesi kotonasi ovat sellaiset, etteivät nämä
mahdollisuudet tule esiin, sinun parhaat puolesi, hyvyytesi ja ihmisarvosi, itsesi kunnioittaminen
mukaan lukien, koska pelko ja päivästä toiseen ar-
kuudessa ja epätietoisuudessa eläminen, kovana oleminen, vievät nyt kaiken energiasi, ilosi ja toivosi.
Äitisi on sanonut ja tehnyt sellaisia asioita, ettet voi kantaa niitä yksin. Hän tarvitsee hoitoa, mutta tärkein olet SINÄ! Ole rohkea, kerää vielä voimasi ja toimi.
Hirvittävä henkinen väkivallan teko syyttää lastaan keskenmenosta aikana, jolloin tätä ei vielä ollut olemassa! Ymmärrät varmaan syytöksen perättömyyden ja järjettömyyden.
Soita paikkakuntasi sosiaalitoimen lastensuoje-luun ja kerro tilanteesi. Voit myös ottaa yhteyttä paikkakuntasi perhe- tai nuorisoneuvolaan. Myös terveyskeskuslääkäri sekä koulun kuraattori ja terveydenhoitaja ovat käytettävissäsi ja valmiita tarttumaan asioihisi auttaakseen sinua.
Sinulla on mahdollisuus myös mennä poliisilaitokselle ja tehdä ilmoitus äitisi vuosia
jatkuneesta henkisestä ja fyysisestä pahoinpitelystä sinua kohtaan. Se on rikos.
Pieni Drown together, toivoa, parempaa huomista ja
uutta alkua. Sydämeni on mukanasi.
Voit kertoa, jos haluat e-mail osoitteeni.
mukavaa,jos antaisit sähköpostiosoitteesi,sillä en halua kommentoida tänne tuleviin vastauksiin.
en halua,että kukaan tunnistaa minua.
Drown together, lupasin sinulle, että saat sähköpostiosoitteeni, jos haluat. Annan sen huoli-
matta siitä, että se tietysti näkyy tästä monille
muillekin. Mutta asiasi on niin tärkeä. Ainakin voin yrittää opastaa sinua eteenpäin.
Kaverit ovat tärkeitä ja ystävien tuki. Muista kuitenkin, että kaverisi ovat nuoria kuten sinäkin, eivätkä voi auttaa sinua kaikkei keskeisimmissä asioissa, vaan niihin tarvitset paikkakuntasi viranomaisten apua.
Kirjoita vain, jos haluat. Edelleen parempaa uutta päivää ja jatkoa toivoen eräs äiti
[email protected]
Samalla toivon säästyväni tarpeettomilta viesteiltä ja häirinnältä.
Osoitteeni on tarkoitettu vain tämän nuoren tytön
asioille.
Moi MURU....
Mie en oikein tiiä mitä kirjottaa...
En oo tainnu tajuta ollenkaa miten paha olo siul on ollu...ja on edelleen.
Nyt ku luin juttus, ni mie tunnen itteni tosi tyhmäks...! Mite mie en oo huomannu siun pahaa oloa, vaikk koulussa nähää joka päivä....? Kullähän mie tiesin siun asioista jonkuun verran, mutt...!
Mie haluun, ett sie tiiät ett siul on ainakii yks ystävä koulussa:)
"Rinnakkaisluokalla" ja yhtä ylemmällä on myös ihmisiä jotka välittää siusta:) Tiiät keitä tarkotan...
Jos sie haluut jutella, ni mie kuuntelen. Ja varmast monet muutkii kuuntelis..
Ja mie oon pahoillani, etten oo auttanu sinuu. Mie toivon, ett mie voisin korjata virheeni. Mie haluaisin auttaa sinuu...tai ainakii olla tukena. Ei se oo este ett asutaa eri paikkakunnal.
Sie oot oikeesti miun tosi hyvä ystävä ja mie haluan auttaa...
Koita jaksaa Muru....:)
itse oon sun ikäses tyttö ja olen ns.hyvästä perheestä,mul on sisaruksia ja en oo koskaan nähny vanhempien juovan.ymmärrän täysin sua.tollanen elämäntilanne on varmasti tosi raastavaa.säki ku varmaan oot joutunu kärsii tost ko kouluajan.entä jos murtaisit ulkoisen kuores,vaikka se on varmasti kova pala,mutta puhuisit ihmisten kanssa joilla on vaitiolovelvollisuus,esim.joku terveydenhoitaja tai koulukuraattori,psykologi,faijas....jos saisit äitis alkoholinvieroitus hoitoon jotenki...onko äitistäsi kahden kesken juttelijaksi,sovittelijaksi?tommonen on tosi raskasta,ku samal pitää huolehtii/pelätä mutsii ja lisäks viel pitää kaverisuhteet,koulu jne.mut koita vaa jaksaa,kyllä se aurinko joskus sullekki paistaa,opiskelet kivan työn ja perustat perheen ja päätät tulla erilaiseksi äidiksi,jos joskus saat lapsia.etkö voisi puhua sisaruksillesi myös?
Tästä on sinulle tuskin mitään hyötyä, mutta laitampa kuitenkin. Itse olen jo kaksnelonen ja äiti on alkkari ollut monen monituista vuotta. Häpeää, katkeruutta ja vihaa, tiedät varmaan. Meillä syy äidin juomiseen löytyy minusta ja isästä joka on kaiken pahan alku ja juuri. Näin siis äidin mukaan. Vuosien saatossa on päästy siihen, että käyn äidin luona mahd. harvoin. On yritetty kaikki mahdollinen, mutta ei alkoholistia kukaan toinen selväksi ja raittiiksi saa vaikkka päällänsä seisoisi. Nyt olen jo luovuttanut ja olen huolissani lähinnä veljestäni joka on nuorempi. Äitiä kohtaan tunnen vihaa ja halveksuntaa. Tunnen itseni huonommaksi niin töissä kuin ystäväpiirissä koska äiti on mikä on. sitä on vaikea selittää. Kaikki sen kylällä varmasti jo tietävät, mutta ei siitä puhuta. Nyt yritän opetella elämään äidittä. Mies löytyy ja isä, mutta välillä olisi ihan kiva olla äitikin. Kaikkea ei kuitenkaan saa. ja alkoholistia en äidikseni hyväksy. Välillä toivon, että hän kuolisi pian jotta saisi tämän asian pois päiväjärjestyksestä.
Olet vielä kovin nuori, hae itsellesi tukea jostain vanhemmista. Käy myös paihdelinkki.fi osoitteessa katsomassa, siellä on myös keskustelupalstoilla juttua ja mahdollisuus kirjoittaa asiantuntijoille. Voimia sinullekin, et ole yksin.
Varmaan tuollainen tuntuu ikävältä. Kyllä alkoholi on ongelmallinen asia. Kyllä minullakin isä joi alkoholia, ja sitten haukkui muut perheenjäsenet, ja solvvasi y.m. Kiitän onneani, että hän useimmiten oli selvinpäin. Yksi asia jäi epäselväksi, asuuko isäsi kotona, vai jossain muualla? Jos ei asu kotona, mikset muuta hänen luokseen?
Niin kirjoitin, että käyn äidin luona mahd. harvoin. Siis erillään ovat vanhemmat, minulla oma mies. Pikkuvelia asuu äidin luona ja siitä syystä siellä sitten käyn. Ei se äidin alkoholismi helppoa ole vaikkei samoissa nurkissa asutakaan. Toisaalta minun on aika hankala suhtautua tähän rauhallisesti, niinkuin tekstistä kuultaa. ei ole vuodet auttaneet. :
Taisit kuitenkin osoittaa kysymyksen drown togetherille? En ole itsekään varma kuinka heillä.
tervehdys!
sinun tarinasi maistui niin tutulta, että paha olo valtasi minut jälleen pitkäksi hetkeksi..
Minun äitini joi kymmenisen vuotta ja juo yhä edelleen, mutten konkreettisesti enää kuulu hänen elämäänsä, suureksi onnekseni. Alkoholismihan on vakava sairaus, josta voi lähteä tervehtymään ensikädessä vain sairauden tiedostaessa ja tiedostaessa voimakkaan halunsa parantua. Parantua iäksi, toisinsanoen luopua viinasta kokonaan. Sitä äitini ei ollut valmis koskaan tekemään. Kolme vuotta sitten tutustuin mieheen, joka viinansekaisilla taruillaan sai minut epätoivoisesti rakastumaan itseensä. Muutama kuukausi sitten liittoomme syntyi pieni viaton tyttölapsi, joka pysäytti minut miettimään kulkuamme. Tarinamme päättyi eroon käristyessä käsiinräjähtävään alkoholismiin. Vaihtuva tunneskaala ympärillä on saanut pienen naisen pään täysin pyörälle, mutta olen ylpeä tajutessani lopettaa repivän suhteen. Suhdehan olisi pitänyt lopettaa jo aikapäiviä sitten. Liian usea ihminen unohtaa, että alkoholismi vääristää juomattomankin ihmisen maailmankuvan. Oman perheen sisällä tapahtuvia asioita alkaa pitää luonnollisina, vaikka ne olisivatkin kaikessa mahdomuudessaan väärisyneen ihmismielen tuotantoa..Muista, ettei juoppo juo sen takia, että voi huonosti vaan, voi huonosti koska juo!
Minä toivotan sinulle voimia ja parempia aikoja! Lukiessani sinulle tulleita palautteita, huomasin, että sinusta välitetään. Samankaltaisia tarinoita mahtuu tähän maailmaan roppakaupalla ja jokainen niistä on liikaa. Sinulla on mahdollisuus hankkia elämääsi vielä makeat eväät. Ole rohkea, hae ylpeästi apua!
Minulle saa kirjoittaa sähköpostia mikäli haluaa. Olen sinua vain muutaman vuoden vanhempi, osaan keskustella ihan vaan nuorten jokapäiväisestä elämästäkin..
Hellä halaus, laav Nanok