Kuka on ollut sopepeutusvalmennuskursseilla? Millaisia ovat, mitä pitäisi huomioida.
Nyt tietysti kyseessä on siis astman sopeutusvalvennuskurssi. Eikä mulla ole hirveää hinkua sopeutua yhteenkään sairauteen.
Nyt tietysti kyseessä on siis astman sopeutusvalvennuskurssi. Eikä mulla ole hirveää hinkua sopeutua yhteenkään sairauteen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
omasta kokemuksestani ja 77 tutkimani homesairaan kokemuksesta, että astman sopeutumisvalmennuskurssilla on todella kiva olla, mutta KAIKKI kuntoutuspaikat ovat homeisia.
Kurssilla kerrotaan keinoista, jolla voi hoitaa itseään ja mikä voi lääkkeen lisäksi laukaista astmakohtauksen.
Homeista tuolla kurssilla ei tiedetty yhtään mitään. Minut jopa määrättiin homeisen käytävän äärellä olevaan sairaanhoitajan (astmahoitaja) koppiin työkokeiluun. Sanoin, että voisin ehkä olla astmahoitajana jossain. Niinpä "pääsin" astmahoitajan kanssa työkokeiluun. Homeesta ei mainittu mitään, mutta tuo astmahoitaja itsekin oireili. Sosionomikoulutuksessa (2002-2004) kurssikaverikseni tuli tuon saman "firman" entinen astmahoitaja, joka oli tuossa samassa tilassa sairastunut astmaan itsekin. Hän myönsi, että paikka on homeinen ja hän sairastui. Työpaikan vaihtaminen paransi hänen astmansa ja lääkitys voitiin lopettaa.
Kertokaa todellakin JOS TIEDÄTTE HOMEETTOMAN KUNTOUTUSLAITOKSEN Suomessa.
Sopeutumisvalmennus ei tarkoita sitä, että pitää sopeutua sairauteensa, vaan että sairautensa kanssa pystyy elämään ja jatkamaan elämäänsä sen tuomien rajoitusten kanssa.
Kurssikaverit sopeutumisvalmennuskurssilla olivat todella kivoja. Samoin ohjaajat olivat todella kivoja.
Toipuminen kuntoutuksesta ja kuntoutustutkimuksesta vei minulla noin kolme viikkoa. Kävin kurssin päätyttyä muutamana peräkkäisenä päivänä vielä lääkärin luona joka päivä, kun hän mietti aloitetaanko minulle kortisonikuuri, koska keuhkoni vinkuivat ja yskin koko ajan "työkokeilun" jälkeen.
JOS TIEDÄT homeettoman ympäristön, niin mene ihmeessä sopeutumisvalmennuskurssille.
Terveisin Hilkka
Kannattaa mennä!
Vaikka siellä on sisäilmaongelmaa..
NIIN on jokapaikassa, kaupois ym ym
Mä sain sieltä uusia ystäviä. Meillä oli tosi hyvä jengi.
Osassa huoneista voi olla ongelmia.. mut kannattaa pyytää vaihto heti. Onhan kodeissakin osa homees osa ei..
Ilmoita ennenkuin meet että HOMEETON HUONE. Niitäkin on.
Ilmoita, jos et voi olla sellaisen huonekaverina jolla on kotieläimiä, tms. tupakoi ?
Ne/se jakso(t) on kokonaisuudessaan hyvä, liikuntaa, hyvät ruuat,, ym.
Ei kannata jäädä pois.
Mä tulin kipeeks siellä, joo,, mutta siellä oli hajustettuja ihmisiä ym. 2:lla meidän ryhmästä oli KISSA, joiden karvoja ja hilsettä oli sit myös mukana.
!!! ELI ei kaikki oireet johdu HOMEESTA.. !!!
TÄÄ on TÄRKEE POINTTI.. VÄLIL MENEE YLI tää, että sanotaan et kaikki on homeessa.
Kun mäkin tiedän, että oireilen myös kemikaaleille, eläinpölylle ym.
EN voi sanoo, että koko kuntoutuspaikka on homeessa.
Huomaa, et pääse virkistymään ja tapaamaan uusia ihmisiä, jos et ota riskiä. Kyllä sieltä pääseee sairaalaan, jos tulee kipeeksi.
MENE IHMEESSÄ, OLET ETUOIKEUTETTU (KUTEN mäkin onneksi!)
Osa valitteli siellä, että ovat vuosia oottaneet, että PÄÄSISIVÄT kuntoutukseen ja sopeutumisvalmennuskurssille. Sinne pääsee nykyään vaan vaikeammin sairaat. Laki on muuttunut, ei ihan kaikki "hengityselinsairaat" pääse vaikka haluavat.
Itse olet paras tuntijasi, jos pärjäät normaaliympyröissä, kaupas ym jotenkuten, MENE ROHKEESTI KURSSILLE.
Pääsee sieltä pois, jos tulee kipeeksi!!
Niissä on ihanat kuntosalit ja uimahallit, saunat ym ym. ohjattua liikuntaa, jumppaa ym
Tykkäsin ohjelmasta tosi paljon!!
-----
Ai niin.
Hilkka-Liisa...
onko tosiaan ::
Työpaikan vaihtaminen paransi hänen astmansa ja lääkitys voitiin lopettaa.
..
Hyvä uutinen..Onko sairaus pysyny poissa?
H--K ;)
Vaikka hän opiskeli kanssani yhtäaikaa homekoulussa, niin hän ei oireillut. Hänellä oli myös koira ja hän ei oireillut siitäkään. Minä oireilin ihan hirveästi homekoulussa.
Nyt hän pääsi koulutuksen jälkeen erääseen paikkaan työhön. Talo oli vanha "historiallisesti arvokas" ja homeinen talo.
Viimeisimmän tiedon mukaan hän alkoi oireilla tuon talon homelajikkeista ja on sairastellut hyvin paljon.
Nyt en ole hänestä kuullut pitkään aikaan.
Ainakin tuo astma ja astmalääkitys sai olla hänellä poissa useita vuosia. Me kaikki homesairaat emme reagoi kaikkiin homelajikkeisiin samalla tavoin. Hän ei reagoinut tuon homekoulun homeille, vaikka kumpikin reagoimme hänen entisen työhuoneensa homelajikkeille.
Kirjoitit siitä huoneen vaihtamisesta. Se on totta, ettei kaikissa paikoissa kaikki huoneet ole homeisia.
Homeisessa OYS:ssakin oli osasto 1:llä huone 10 ihan hirveä. Oireeni helpottuivat samalla osastolla huoneessa 5.
Ehkäpä niissä kuntoutuslaitoksissakin löytyy homeettomia huoneita. Vaikka reagoin kyllä kuntoutuksessa hyvin monessa huoneessa, joissa meillä oli niitä kivoja tapahtumia ja kivoja palavereja ja kivoja juttuhetkiä ja kivoja rentoutus- ja jumppahetkiä. Monesta huoneesta jouduin menemään ulos yskimään.
Kun valitin homeen hajusta, minulle tietenkin sanottiin: "Meille on sanottu, ettei täällä ole hometta".
Minulle kun se vakuuttelu ei auta. Limakalvoni nenässäni, silmissäni, kurkussani ja keuhkoissani kyllä ilmoittavat hyvin pian mikä homelajike ei minulle sovi. Sellaisesta paikasta on kiireesti päästävä ulos.
Silti kuntoutuksesta jäi positiivinen mieli. Ihmiset siellä olivat todella ihannia ja sainhan siellä uusia vinkkejä.
kuin homeesta!
Ei mielestä eikä muustakaan, muut bannataan pois. Hilkka-Liisa joukkoineen pitää huolen siitä.
Lähdetään joka keskustelussa ensin siitä, sillä muuten, huips, olet poistettu.
Hyvä kuitenkin jos sitä ennen oikeasti ehdit mennä sv-kurssille - olen siellä itsekin ollut. Suosittelen. Tosin siellä eräs kaverini sai oireita huoneestaan mutta kun hänelle todistettiin että huone oli varmasti kunnossa ja erityisesti meikäläisille tarkoitettu, oireet katosivat. Hitsi, eihän se ollut mielen valtaa....Tästä ei saa puhua täällä.
Hilkka-Liisa määrää että kaikki tulee homeesta - ja silloit asia on MOT.
För Bannade mig också :)
Mä oireilin tosi paljon mun huoneessa. Huonetoverini oireili myös, sanoi, ettei oo ennen puhallukset niin tippunu, ja ilman näkyvää syytä..
Hän hakikin sitten avaavan lääkkeen hoitajalta, jota käytti koko kuntoutusajan. Mulla oli oma apteekki mukana.
Useat meistä saivat siellä ilmaiseks avaavan lääkkeen, kun toisilla oli vaan pitkävaikutteinen lääke.. Ja nyt tuli parille myös pahoja kohtauksia, hoitoon sairaalaan asti..
Pieniä vikkeliä otuksia luikki lattialla, kun valot laittoi pois. Siks nukuimme pieni valo päällä.
Meille sanottiin, että homeita on eri puolilla JA niitä on korjattu. Valitettavasti herkimmät voi oireilla joissakin paikoissa. Sitä EI kiistetty. Osa rakennuksista oli laitettu myös käyttökieltoon.
Kyllä niitä korjataan ym. Kurja vaan, kun on herkistynyt niin reagoi helpommin.
KAIKKI EI OLE SILTI HOMETTA MIKÄ TEKEE OIREITA. MYÖS ERI MATERIAALIT YMS.
MUTTA SE EI NÄYTÄ MENEVÄN KAALIIN.
Mä en oo sanonut, että KAIKKI OIS HOMEESSA JA ETTÄ KAIKKI OIREET JOHTUU HOMEESTA..
Meillä oireili puolet ryhmästä. Lääkityksiä lisättiin. Ei siinä mitään mielen valtaa tarvittu kun spiiralla käytiin keskussairaalassa asti.
H--K ;)
että ihan saa sieltä avaavan lääkkeen ilmaiseksi. Ja kivoja ihmisiä, pääsee keskussairaalaan haukkaamaan happea ja avaavaa!
Mitenkähän kun nyt ei oikein NAPPAAA!!!!!!!!!
Tulen ihan !##¤# kipeeksi nyt vähästäkin, en kyllä killu kahtaviikkoa jossakin kivassa jengissä missä saa ilmaiseksi avaavaa ja käydä keskussairaalassa.
Ei kuulosta siltä miltä sopeutusvalmennuskurssin pitäisi kuulostaa! Enkä "#"# sopeudu tähän asioiden vääristelyyn ikinä!
EI mitään pahaa kirjoittelijoille, mutta HEI toi mainoskirjoittelunna on suoraan helvetistä!
Pahoittelen, että olette moisessa paikassa joutuneet olemaan. Jos terveitä paikkoja ei löydy en tapa itseäni jossakin homekompleksissa vain koska siellä on kiva napata lisää avaavaa.
en sanonut että sinä olisit reagoinut turhaan tai että oireilu on mielen aiheuttamaa, vaan edustat ikävästi vaan täällä sopimatonta kantaa. Täällä kaikki oireet tulevat vaan homeesta eikä muusta. H-L määrää....
Minä olen siis samassa leirissä sinun kanssasi. On avartavaa että on muunkinlaisia näkökantoja asiaan ja nostan sinulle hattua siitä!!!
Minäkään en mieti mitä diagnooseja saisin (paitsi H-L:lta psyyken) vaan miten selviäisin elämästä siten, etten liikaa diagnostisoituisi tai leimaantuisi johonkin sairauteeni - vaikka minulla on kolme hengenvaarallista sairautta.
Väitän että psyykeni vaikuttaa sairauksiini. Ainakin olen sen lääkäreiltäni itseltään kuullut miten merkittävä vaikutus on ihmisen "sisäinen puhe". Ja ennenkuin H-L alkaa kertomaan epikriisiään, minutkin on viety ambulanssilla sairaalaan hengenvaarassa. Olen kuitenkin hallinnut sairauksiani juuri sillä ääripään leimautumisen välttämisellä ja vaivojeni jatkuvalla pohtimisella. Sairaudet eivät saa hallita elämääni, minä itse määrään minkä osuuden minun on pakko luovuttaa sairastamiselle - siis henkisestä kapasiteetistani. Fyysisille vaivoille en voi mitään, asenne auttaa minua selviytymään niistäkin.
En vähättele kenenkään sairauksia, halveksin ainoastaan sitä ettei niistä voi täällä keskustella rakentavasti. Fundamentalistit ja psykiatrit ovat välittömästi kimpussa.
Ja minä edelleen, jatkuvasti ja täältä ikuisuuteen puolustan Ming Menin avaamaa rakentavaa keskustelua siitä miten mieli vaikuttaa meihin.
Onko täällä ketään muuta joka myöntää mielen vaikutuksen...?
Tulkaa kaapista!
Minä olen jo ulkona :)
Minulla TODELLA sairauteni paheni, kun siinä kieriskelin. Ryvin alamaissa pari kuukautta..
NYT mulla on tavoite.
Tulla parempaan kuntoon.
Olen jo toipunut suht hyvin. Lukuunottamatta tilapäisiä takaiskuja ja xx sairaslomia.
Mutta, käyn töissä. Olo on virkeempi.
Paraneminen lähtee siitä HALUAAKO parantua,. Kun pitää osata antaa sairauden mennä pois. Ei tarrata ja pitää sitä kilpenä.
tyyliin:
Mä en voi tulla sinne. Kun siellä on vääriä.. ihmisiä, hajuja ym ym..
Sit ollaankin jo kotona kiikkutuolissa venttaamas, että kuolo korjaa, KUN ei oo mitään syytä elää, ethän sä voi mennä mihkään.
Kannattaa yrittää,, mulla on vastustuskyky parantunut ja olen yhä sitä mieltä ja esimerkkinä että maitohappobakteerit, vitamiinit ja liikunta,, OMA asenne ovat tärkein avain.
Se on helppo piiloutua "vaikean astman" taakse ja jättää elämä elämättä.
Tähän tautiin ei ole hoitoa. Mutta olen kuullut myös parantuneista. EIKÄ he olleet saaneet apua,, koululääketieteestä.
Se on ihan sama, mitä vastauksia tulee. MUTTA kyllä se on MYÖS omien korvien välistä kiinni..
Sairaus oireilee fyysisesti, mutta sille pitää pistää hanttiin tai sit käydä ostamas hautapaikka.
Mä kuljen työmatkat julkisilla. Ja pikkuhiljaa oppii luovimaan,.. mihin kannattaa istuu, mikä on huono idea. ym.
Ja parempi mieli antaa voimia jaksamaan. Vaikka lekurit on mut lytänny.. NE saa varmaan omaan nilkkaansa vielä nää homesairaiden kohtelut.
yrittää toimia. noinhan H-L tekee myös ja varmasti meistä kaikki ne jotka kynnelle kykenevät. Riskit puntariin ja menox.
köh,köh,enpä ole huomannút.Asenne on juuri päinvastainen.Mutta muuttuu varmasti näistä muutamasta hyvästä ja positiivisesta esimerkistä.
Hienot kirjoitukset.Toivottavasti mahdollisimman moni lukee.
Illanviettoja.. tanssit , karaokee välil.. juomaakin saa jos joku haluaa...
Ei tää oo mainos..
Tää on vastaus ketjun aloittajan kysymykseen..
Oletpa sinä katkera?
Meillä oli ainaki HAUSKAA!!
Meen taas uudestaan..!!
H--K ;)
nimimerkillä kirjoittavia? Varsinkin kun itse et käytä nimimerkkiä, että ao. kirjoittaja voisi antaa palautetta?
Jos et tiedä, miten keskusteluihin osallistutaan lue tuolta ylhäältä OHJEET. Asiattomien ja loukkaavien kommenttien esittäminen toisista kirjoittajista on KIELLETTY.
Meistä kaikki eivät vain ole sairautensa kanssa samalla viivalla, vaikka kuinka yrittäisi olla positiivinen. Pahojen ODTS-oireiden vuoksi minun on ainakin katsottava minne keuhkoni vien.
kuka päättää miten pääsee näille kursseille ja mistä löytyy tietoa?
Mikä paikka olisi vähiten ongelmallinen homeiden suhteen?
Aste ry sivuilta löytyy teemalomia ja kriteeritkin pääsylle tästä linkistä:
http://www.asumisterveysliitto.fi/.
Näiltä lomilta paras anti oli vertaiset ja heidän kokemuksien ja omien peilaaminen.Monenlaisia selviytymistarinoita oli ja ihmiset olivat eri tilanteissa asiansa kanssa.Ainakin Runnin kylpylä oli homeeton,vaikka rakennukset olivat vanhoja (siis yöpymishuoneet)v.2005.
Hyvät ruoat,luentoja,lekottelua,jutustelua ja ehkä tärkein - pääsi viikoksi pois omasta homeloukusta ihan fyysisestikin.
Suosittelen!
Kato kela sivuilta.
Kuntoutuskurssijärjestelmä
Sit siihen tarvii lääkärinlausunnon sairaudesta.
On eri sairausryhmille..
Hengityselinsairaille
Astmaatikoille
Reuma
Tuki ja liikuntaelin
ym
sit anotaan kelasta,, voi itse anoa haluamaansa paikkaan, sitä ei siis määrätä
vahingoitat vain itseäsi ja perhettäsi.
Koska kaikki on vielä aika alussa ja kaikki päätöksiä ei ole tehty. Eikä sairastumiseni selkeillä laiminlyönneillä aiheuttaneet ole edes mitenkään näyttäneet olevan pahoillaan tilanteestani. Eikä kukaan tunnu välittävän mistään mitään. Onko asia sillä selvä, että sulla on ammattitauti! No ei hittovie ole!
Työpaikalla pääsevät näistä ammattitaudeista kuin koira veräjästä. Jotakin tuntuvaa sanktiota heille jotka vastuussa olevat haluaisin. Yhdyskuntapalvelua vaikka 300 tuntia tms. ja kohteena joku kosteusvauriokohde, jossa tekevät sitten mitä osaavat. Jos ei muuta niin sitten siivoavat ja pesevät seiniä. Ja lopun aikaa sairaalan keuhkosairauksien klinikalle lukemaan potilasosaston potilaille kirjoja ääneen. Pääasia olisi, että hymistelyllä ei kukaan vastuussa oleva selviäisi. Ja kaiken voi maksaa myös rahalla oma tuntipalkka kertaa 3 x yhdyskuntapalvelutunnit. Olisivat ainakin omasta työpaikastaan poissa sähläämästä.
Niin ja sopeudun kyllä, minusta on tosi kiva ajatella että pääsen ja olen oikein etuoikeutettu tuonne astmasairaiden sopeutumisvalmennukseen. Minnekäs sitä mieluummin menisin, ai niin mullahan oli varattuna ja maksettuna se sukellusloma. Mutta ääh sehän ei olekaan etuoikeutetuille, se on terveille. Ja niin etuoikeutettu en ole enää IKINÄ!
kosteusvauriokohteista vastuussa olevat tahot olisi saatava oikeasti VASTUUSEEN asioista. Hyviä ehdotuksia sinulla. Työnantajat, työsuojelu, lääkärit, rakennuttajat ja isännöitsijät vastuuseen aiheuttamistaan pysyvistä sairastumisista. Forssan oikeudenkäynti on juuri sitä, mitä tässä nyt tarvitaankin, useilla suunnilla. Jos minulla olisi ammattitauti, niin miettisin asiaa siltäkin kantilta. Nyt en voi sitä tehdä, nykyisessä tilanteessani.
eli työpaikallasi on ainakin tunnustettu sairautesi johtuvan työpaikasta.
Meillä ei oireilevia ole tarpeeksi, kukaan ei ole saanut ammattitautinimikettä, luetaan: meillä ei voi olla mitään vikaa (vettä tuli taas sisään).
Rakennuspuolelle
- ihan sama, vaikka mulla IgG:t kosteusvauriomikrobeille yli raja-arvojen, muita oireilevia ei testata - ei tutkita rakennuksen mikrobilajikkeita
- ihan sama, vaikka lomalla saan lääkitystä vähennettyä, töissä taas maksimit (4lääkettä)
- ihan sama, vaikka päivittäin menee ääni, huimaa, anafylaksiaa tietyissä tiloissa (15 min riittää) jne
No rakennuspuolen nyt ymmärtää, kustannuksia tietäis jos tunnustettais, tt-lääkärikään ei usko oireilun johtuvan työpaikasta.
Että sopeudunko, jos menen ihan kurssille. Varmaan joo...
Kannatan ehdotuksiasi, tekis terää!
Niin, eipä tunnu olevan mitään merkitystä sillä ammattitaudilla. Edelleen vaan ollaan epäuskoisia, että rakennuksessa mitään olisi, vaikka oireilevia ja sairaslomalaisia riittää. Milloin se tilanteen vakavuuteen herääminen oikein tapahtuu?
Todellakin sanktioita toivon minäkin niille selittäjille. Ehkä parasta on kuitenkin se, että he kaikki esimiehestä siivoojaan voivat altistua yhtä pahasti - ei tiedä keneen se kolahtaa seuraavaksi. Toivottavasti kolahtaa oikeaan henkilöön, niin siinähän sitä sanktiota olisi. Voisi itse tuntea, millaista elämä tämän sairauden kanssa oikein on?
Olen minä täysin sopeutunut tilanteeseeni ilman kurssiakin. Jo siinä, että on säilyttänyt tässä myllyssä järkensä ja elämänhalunsa on sopeutumista kerrakseen. Olen sopeutunut siihen, että kosteusvaurioituneisiin tiloihin minulla ei vaan enää ole kertakaikkiaan asiaa. Enhän nyt ole niin tyhmä, että haluan vapaaehtoisesti saattaa itseni viikoksi punkan pohjalle ja kävelemään pitkin seiniä. Sopeutunut olen myös siihen, että oikein pahan reaktion aikana on sama, vaikka vedät yliannostuksen avaavaa, niin silti se tuska keuhkoissa ei helpota. Ja perhekin on hienosti sopeutunut - eivät halua, että joudun yhtään homekontakteihin. Ja ymmärrän sen, ei ole helppoa katsoa vierestä, kun toinen voi pahoin ja henki ei kulje - silloin miettii jo aika lopullisia asioita.
Ainoa sopeutumisvalmennuskurssi, jonka tarvitsen, on se, miten lakimies voisi hoitaa jutun kotiin?
sopeutumisvalmennuskurssi tuo ehdottamasi lakimieskurssi. Eiköhän ruveta järjestämään niitä jossain vaiheessa?
Vuoden 2007 sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssien sekä ensitietopäivien kohderyhmät, ajankohdat ja paikat ovat vahvistuneet.
Valtakunnallisia sopeutumisvalmennuskursseja järjestetään vuonna 2007 yhteensä 15 kpl joko Kelan tai RAY:n rahoituksella. Kurssit ovat 5 vuorokauden pituisia ja yhdelle kursseista järjestetään 2 vuorokauden pituinen jatkokurssi. Yhdelle perhekurssille mahtuu 8 perhettä, nuorten kurssille 12 ja aikuisten kurssille 10 kurssilaista.
Uusi kohderyhmä perhekursseissa on anafylaksian kokeneet lapset perheineen. Kurssin painopiste on lapsen vaikean allergisen reaktion koko perheelle aiheuttaman epävarmuuden ja pelon tunteiden käsittelyssä sekä hoidonohjauksen avulla saavutettavan tilanteiden hallinnan ja varmuuden lisäämisessä.
Avokuntoutuskurssi on tarkoitettu Kelan Etelä-Suomen vakuutuspiirin alueella asuville työelämästä poissa oleville astmaa sairastaville henkilöille.
Ensitietopäiviä Allergiatalolla Helsingissä järjestetään neljä. Ne on tarkoitettu pienten lasten vanhemmille, joiden lapselle on vasta todettu ruoka-allergia.
Kuntoutustoiminnasta on painettu esite, josta löytyvät kaikki vuonna 2007 järjestettävät sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit sekä ensitietopäivät. Esitettä voi tilata joko sähköpostilla [email protected] tai puhelimella numerosta (09)47335511.
Liiton internet-palvelusta on tulostettavissa liitteenä olevat ikäryhmäkohtaiset esitteet perhekursseista, nuortenkursseista ja aikuistenkursseista internet-osoitteesta www.allergia.com (palvelut -> kuntoutus -> sopeutumisvalmennuskurssit).
Mikäli Sinulla on Allergia- ja Astmaliiton kuntoutustoimintaan liittyviä kysymyksiä, vastaan niihin mielelläni.
Parhain terveisin
Sinikka Hokkanen
kuntoutuspäällikkö
Allergia- ja Astmaliitto ry
Paciuksenkatu 19
00270 Helsinki
puh. 358 9 4733 5304
gsm 358 40 516 8965
[email protected]
Liity jäseneksi www.allergia.com